Suomessa vuonna 2023 sairauspäivärahaa maksettiin 306 200 henkilölle. Suurimpia työkyvyttömyyteen johtavia syitä ovat tällä hetkellä tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. Pelkästään mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt muodostivat kolmasosan kaikista poissaolon syistä (Kelan tilasto 2024). Mielenterveyden häiriöistä masennus on keskeinen työkyvyttömyyteen johtava syy, ja työperäinen stressi nostaa masennukseen sairastumisriskin jopa viisinkertaiseksi.

Ongelmat johtamisessa voivat aiheuttaa haitallista kuormitusta ja stressiä. Sen vuoksi johtajan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu huolehtia työntekijöidensä hyvinvoinnista. Johtaja voi saattaa työntekijänsä joko lentoon tai latistaa heidät kokonaan. Hyvä suhde työntekijän ja johtajan välillä on merkittävä työntekijän hyvinvoinnin sekä työn tuloksellisuuden kannalta. (Repo ym. 2015.) Hyvä johtaja osaa myös osallistaa työyhteisöä ja on valmis keskustelemaan sekä ottamaan erilaiset mielipiteet huomioon (Juuti & Vuorela 2015).

Johtajan on tärkeää pitää huolta myös itsestään, jotta hänellä on voimavaroja kohdata jokainen työntekijä omana yksilönään. Sellaiset johtajat, jotka omaavat terveen itsetunnon, hyvät sosiaaliset taidot ja ovat viisaita ihmistuntijoita, pärjäävät parhaiten. (Kukkola 2013.) Heillä on hyvä käsitys työntekijöidensä valmiustasoista ja erilaisuudesta, jotta osaavat käyttää sopivia johtamistyylejä työssään (Sydänmaanlakka 2012).

Tämä artikkeli pohjautuu Immosen (2025) sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelmassa tehdyn YAMK-opinnäytetyön tuloksiin, jossa selvitettiin systemoidun kirjallisuuskatsauksen avulla, mitä merkitystä johtamisella oli työntekijöiden työhyvinvointiin, tuottavuuteen, sitoutumiseen ja poissaolojen määrään. Kirjallisuuskatsauksen aineisto hankittiin kolmesta eri tietokannasta ja se valikoitui ennalta asetettujen mukaanotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Mukaan valittiin 14 tutkimusta, jotka kaikki käsittelivät johtamista liitettynä tähän aihepiiriin.

Johtamistyylin merkitys

Immosen tutkimuksen (2025) tulokset osoittivat, että johtamisella todellakin oli vaikutusta työhyvinvoinnin kokemukseen, poissaoloihin, työtyytyväisyyteen, tehokkuuteen ja sitoutumiseen. Havaittiin, että tietyt johtamistyylit johtivat tiettyihin negatiivisiin tai positiivisiin työhyvinvoinnin kokemuksiin. Huonon johtamisen tyylit, esimerkiksi myrkyllinen tai tuhoava johtamistyyli johti lisääntyvään stressiin, poissaoloihin, uupumukseen ja lisääntyviin alanvaihtoaikeisiin. Lisäksi sen havaittiin heikentävän työympäristöä ja psykologista turvallisuutta työpaikalla.

Hyvän johtamisen tyylejä tunnistettiin olevan esimerkiksi transformationaalinen, autenttinen, arvostava tai tarpeet huomioon ottava johtaminen. Nämä näyttivät lisäävän työntekijöiden hyvinvointia sitoutumisen, motivaation ja tyytyväisyyden osalta sekä vähentävän poissaoloja, työuupumusta ja vaihtuvuutta. Lisäksi hyvä johtaminen vaikutti myös parempiin työtuloksiin. Hyvällä johtamisella nähtiin vaikutusta niin työntekijöiden hyvinvointiin, kuin myös sosiaali- ja terveysalalla asiakkaiden hyvinvointiin ja hoitotuloksiin.

Nuoret uupuvat herkemmin ja harkitsevat alalta lähtemistä

Nuorten alalla pysyminen ja viihtyminen nousi Immosen (2025) opinnäytetyössä mielenkiintoisena huomiona. Havaittiin, että nuoret, eli alle 35-vuotiaat harkitsevat alalta lähtemistä herkemmin ja kokevat enemmän työuupumusta. Ammatista lähtemisen merkittävimpiä tekijöitä ovat Helanderin ym. (2019) mukaan palkkatyytymättömyys ja kohtuuttomat työn vaatimukset. Lisäksi Kuusiston ym. (2021) mukaan työsuhteen määräaikaisuus, riittämättömät työedut ja halu nähdä muita työpaikkoja johtavat alalta lähtemiseen.

Uupuminen lisää myös alalta lähtemistä. Huomattavaa on, että nuoret sairaanhoitajat kokevat enemmän työuupumusta kuin vanhemmat kollegansa (Järvinen ym. 2024). Kuusisto ym. (2021) havaitsivat, että kokeneempien hoitajien työtyytyväisyyttä, positiivista asennetta ja osaamista eli mentorointia olisi hyödyllistä käyttää hyödyksi nuorten hoitajien ammatissa kehittymiseen ja sitoutumiseen.

Voidaankin todeta, että mikäli johtaminen työpaikalla on työntekijöitä tukevaa ja tarpeita huomioivaa hyvää johtamista, työntekijät voivat paremmin, joka näkyy muun muassa vähentyneinä sairauspoissaoloina. Silloin työntekijät ovat myös tyytyväisempiä ja sitoutuneempia pysymään työpaikassa. Työhyvinvoinnin johtamisen ydin piileekin lähijohtamisen taidoissa, johtajan kyvykkyydessä kohdata työntekijänsä, tuntea heidät ja heidän henkilökohtaiset voimavaransa ja heikkoutensa sekä osata johtaa työyhteisön jäseniä myös yksilöllisesti.

Minna Immonen, sairaanhoitaja, Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Päivi Tikkanen, erityisasiantuntija, TtT, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School, paivi.tikkanen@savonia.fi

LÄHTEET

Helander, M., Roos, M. & Suominen, T. 2019. Nuorten sairaanhoitajien näkemyksiä ammatista lähtemisestä. Hoitotiede 31 (3), 180–190. https://journal.fi/hoitotiede/article/view/128449/77572. Viitattu 11.8.2025.

Immonen, M. 2025. Hyvän johtamisen merkitys työhyvinvointiin. Opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu. URN:NBN:fi:amk-2025091924851.

Juuti, P. & Vuorela, A. 2015. Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. PS-Kustannus. 5. uudistettu painos. Juva: Bookwell Oy.

Järvinen, J., Nurmeksela, A. & Hult, M. 2024. Sairaanhoitajien kokeman työuupumuksen yhteys johtamistyyleihin ja koettuun psykologiseen turvallisuuteen. Hoitotiede 36 (4), 382–394. https://journal.fi/hoitotiede/article/view/142904/100223. Viitattu 11.8.2025.

Kela 2024. Tilasto sairaspäivärahoista. https://tietotarjotin.fi/tilasto/2856248/tilasto-sairauspaivarahoista. Viitattu 12.11.2024.

Kukkola, E. 2013. Joukkoja johdetaan edestä. Näkökulmia hyvään johtamiseen. Helsinki: Kauppa-kamari.

Kuusisto T., Arola T. & Salin S. 2021. Sairaanhoitajien työhön sitoutuminen ja arvostava johtaminen yliopistosairaalassa. Tutkiva Hoitotyö 19 (3), 3–11. https://tuhtoemagzfi.ezproxy.savonia.fi/reader/issue/10228/291020/2. Viitattu 12.8.2025.

Repo, S., Ravantti, E. & Pääkkönen, R 2015. Työterveyslaitos. Johda tuottavasti: Opas työhyvin-voinnin ja tuottavuuden lisäämiseksi esimiestyön keinoin. Helsinki. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134834/Johda%20tuottavasti%20%e2%80%93%20Opas%20ty%c3%b6hyvinvoinnin%20ja%20tuottavuuden%20lis%c3%a4%c3%a4miseksi%20esimiesty%c3%b6n%20keinoin.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 12.11.2024

Sydänmaanlakka, P. 2012. Älykäs johtaminen 7.0. Miten kasvaa viisaaksi johtajaksi. Helsinki: Talentum.