Artikkeli pohjautuu Viivi Kotilan YAMK -opinnäytetyöhön, jossa kartoitettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin sitä, millaisia kokemuksia ulkomaalaistaustaisilla käyttäjillä on saavutettavuuteen liittyvistä esteistä digitaalisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa ja mitkä tekijät parantaisivat palveluiden saavutettavuutta ulkomaalaistaustaisille käyttäjille.

Digitaalisuus on merkittävä osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Digitaaliset palvelut mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman asioiden hoitamisen sekä oman terveyden ja hyvinvointinsa seurannan asiakkaille. (THL n.d.) Erityisesti COVID-19 pandemia vauhditti digitaalisten palvelujen kehittämistä ja käyttöönottoa. Samanaikaisesti kuitenkin palveluiden käyttöön liittyvät ongelmat lisääntyivät ja osa haavoittuvassa asemassa olevista asiakkaista, kuten maahanmuuttajista, ei pysty hyödyntämään palveluita yhtäläisesti. (Virtanen ym. 2022, 1.) Aiemmissa tutkimuksissa ulkomaalaistaustaisten kokemiksi saavutettavuusesteiksi on tunnistettu esimerkiksi puutteellinen kielitaito (Buchert, Kemppainen, Olakivi, Wrede & Kouvonen 2022, 390–391), vahvan tunnistautumistavan puuttuminen (Kemppainen ym. 2023), heikot digitaidot (Khanal 2025, 4) sekä palvelujärjestelmän tuntemattomuus (Peltola & Metso 2008, 54–55). Nämä esteet tulivat esille myös kirjallisuuskatsauksen tuloksissa.

Esteitä saavutettavuudessa

Kirjallisuuskatsauksessa ulkomaalaistaustaisten kokemat esteet digitaalisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa jaettiin kuuteen yläluokkaan, jotka ovat kielitaito, digitaalinen osaaminen, pelot ja huolenaiheet, teknologian saatavuus, palvelujärjestelmän ja resurssien tuntemus sekä digitaalisten palveluiden toteutus.

Merkittävimpiä esteitä ovat esimerkiksi kielimuurit palveluntarjoajan ja käyttäjän välillä, käyttäjän puutteelliset digitaidot, vahvan tunnistautumistavan puuttuminen sekä palvelujärjestelmän tuntemattomuus käyttäjälle. Digitaalisten palveluiden käyttöön vaaditaan usein tietynlaisia digitaitoja sekä tietämystä siitä, miten paikallinen palvelujärjestelmä toimii. Jos tietämystä palvelujärjestelmästä ei ole, käyttäjä ei välttämättä ole tietoinen siitä, mitä palveluita hänelle on saatavilla ja miten niihin pääsee. Suomessa vahvan tunnistautumistavan puuttuminen on merkittävä este digitaalisten palveluiden käyttöön, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisiin palveluihin pääsyyn vaaditaan usein vahva tunnistautuminen.

Myös digitaalisten palveluiden toteutuksessa on tekijöitä, jotka vaikuttavat palveluiden saavutettavuuteen. Palveluita ei aina ole saatavilla käyttäjän omalla äidinkielellä, eivätkä tulkkauspalvelutkaan ole aina saatavilla. Lisäksi palveluiden sisältö voi olla liian vaikeaselkoista ja ammattimaista kieleltään eikä käyttötukea palveluihin ole aina saatavilla itse palvelussa.

Saavutettavuutta parantavat tekijät

Kirjallisuuskatsauksessa tunnistettiin myös tekijöitä, jotka parantaisivat saavutettavuutta ulkomaalaistaustaisille käyttäjille. Nämä tekijät jaettiin kolmeen yläluokkaan, jotka ovat digitaalinen osaaminen ja teknologian saatavuus, käytön tuki sekä palveluiden toteutus.

Käyttäjän oma digitaalinen osaaminen helpottaa palveluiden käyttöä ja digitaitoja voikin opetella esimerkiksi erilaisilla kursseilla. Käytön tuki nousi merkittäväksi saavutettavuutta parantavaksi tekijäksi, ja tuki perheeltä, yhteisöltä sekä terveydenhuollon henkilökunnalta koettiin tärkeäksi. Palveluiden toteutuksessa on tärkeää se, että jo suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon käyttäjälähtöisyys sekä se, että palveluita olisi saatavilla eri kielillä. Tulkkauspalvelut nähtiin myös tärkeänä tukiresurssina palveluiden tehokkaaseen käyttöön.

Palveluiden saavutettavuudessa vielä kehitettävää

Ulkomaalaistaustaiset käyttäjät kokevat erilaisia esteitä digitaalisissa sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisissa palveluissa ja vaikka osaan esteistä löytyi kirjallisuuskatsauksessakin saavutettavuutta parantavia tekijöitä, osa esteistä vaatisi vielä tarkempaa tarkastelua. Palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa on olennaista, että palvelut toteutetaan tosiasiallisesti yhdenvertaisiksi, sillä se vähentää riskiä väestön eriarvoistumiselle sekä syrjäytymiselle (Virtanen ym. 2022, 1).

---

Kirjoittajat

Viivi Kotila, Digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marja-Anneli Hynynen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. n.d. Digitaalisuus sote-alalla. https://thl.fi/data-ja-tilastot/digitaalisuus-sote-alalla. Viitattu 6.5.2026.

Virtanen, L., Kaihlanen, A., Kouvonen, A., Safarov, N., Laukka, E., Valkonen, P. & Heponiemi, T. 2022. Hyvinvointiyhteiskunnan digitaaliset palvelut yhdenvertaisiksi – 9 kriittistä toimenpidettä haavoittuvassa asemassa olevien huomioimiseksi. THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkojulkaisu. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/4d85d7a4-4030-4482-a50b-edb18f4b9673/content. Viitattu 4.5.2026.

Buchert, U., Kemppainen, L., Olakivi, A., Wrede, S., Kouvonen, A. 2022. Is digitalisation of public health and social welfare services reinforcing social exclusion? The case of Russian-speaking older migrants in Finland. Critical Social Policy, 43(3), 375-400. https://doi.org/10.1177/02610183221105035. Viitattu 4.5.2026.

Kemppainen, L., Kemppainen, T., Kouvonen, A., Shin, Y., Lilja, E., Vehko, T., Kuusio, H. 2023. Electronic identification (e-ID) as a socio-technical system moderating migrants’ access to essential public services – The case of Finland. Government Information Quarterly 40 (4). 101839. https://doi.org/10.1016/j.giq.2023.101839. Viitattu 4.5.2026.

Khanal, S. 2025. “Digital is nice, but only to smart people”: a qualitative analysis of barriers to digital healthcare for Nepali migrants in Finland. BMC Digital Health (2025) 3:78. https://doi.org/10.1186/s44247-025-00220-1. Viitattu 4.5.2026.

Peltola, U. & Metso, L. 2008. Maahanmuuttajien kuntoutumisen ja työllistymisen tukeminen Helsingissä. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 79/2008. Kuntoutussäätiö, Helsinki. https://www.kuntoutussaatio.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/julkaisut/maahanmuuttajien-kuntoutumisen-ja-tyollistymisen-tukeminen-helsingissa. Viitattu 4.5.2026.