Sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien ikääntyneiden määrän lisääntyminen tuo mukanaan suuria haasteita julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoittamiselle. Tästä syystä Sosiaali- ja terveydenhuollon laatusuosituksissa korostetaan kotiin annettavien kuntoutuspalvelujen merkitystä ja niiden kustannusvaikuttavuutta. (STM 2017). Ikääntyneille annettavaa arkikuntoutusta toteutetaan tällä hetkellä eri maissa, ja Suomessakin jo monilla paikkakunnilla (Niskanen 2018). Moniammatillinen arkikuntoutus on myös osa Pohjois-Savon hyvinvointialueen kotihoidon toimintamallia. Kotihoidon monimuotoistuva toimintaympäristö edellyttää uudenlaista johtamista, jota kehittämällä voidaan edistää monialaista yhteistyötä ja lisätä arkikuntoutuksen vaikuttavuutta.

Satu-Riikka Hartikka selvitti opinnäytetyössään (Hartikka 2025) kotihoidon henkilöstön näkemyksiä moniammatillisen arkikuntoutuksen toteuttamisesta. Tutkimuksen kohdeorganisaationa oli Pohjois-Savon hyvinvointialueen Varkauden kotihoito. Tavoitteena oli löytää keinoja moniammatillisen arkikuntoutuksen esihenkilötyön kehittämiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, johon aineisto kerättiin ryhmähaastattelulla. Tulosten perusteella esihenkilötyön keskeisiä kehittämiskohteita olivat resurssien hallinta, yhteistyön johtaminen, henkilöstön tukeminen. Kehittämistarpeita nähtiin myös projektijohtamisen ja muutosjohtamisen alueilla. Moniammatillisen työn onnistumista tukevat työskentelyn selkeät rakenteet, yhteiset tavoitteet ja avoin vuorovaikutus. Työntekijöiden hyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen nähtiin myös tärkeänä osana johtamistyötä kotihoidon arkikuntoutuksessa.

Arkikuntoutuksen kokonaisvaltaisuus edellyttää monen eri ammattialan yhteistyötä

Arkikuntoutus (reablement) on moniammatillista ja asiakaslähtöistä, ikääntyneen toimintakykyä ja omatoimisuutta tukevaa kotikuntoutusta asiakkaan omassa elinpiirissä (Kjerstad, Tuntland 2016). Arkikuntoutus perustuu asiakkaalle merkityksellisten arjen toimintojen määrittelyyn ja yksilölliseen huomioimiseen (Niskanen 2021). Arkikuntoutusta tarjotaan erityisesti henkilöille, joilla on todettu alkavaa toimintakyvyn alenemista. He voivat olla uusia tai jo pidempiaikaisia kotihoidon asiakkaita. Kotiutuminen sairaalasta on usein vaihe, jolloin arkikuntoutuksesta on hyötyä. Asiakkaalla voi olla taustalla monenlaista ongelmaa, kuten muistisairautta, mielenterveys- ja päihdeongelmaa. (Tuntland & Ness 2014.)

Arkikuntoutusmallin mukainen työskentelytapa on erilaista perinteiseen kotihoitoon verrattuna. Arkikuntoutusta toteutetaan monen ammattialan yhteistyönä, sillä mikään ammattikunta ei pysty yksinään vastaamaan asiakkaan tarpeisiin. Arkikuntoutuksen perustana on moniammatillisen arvioinnin pohjalta tehtävä kuntoutussuunnitelma, joka tehdään yhdessä asiakkaan kanssa (Niskanen 2018). Moniammatillisen tiimin kokoonpano määräytyy kuntoutukselle asetettujen tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti. Henkilökunnalla on tärkeä rooli asiakkaan kannustamisessa ja tukemisessa. Siksi kotikäynnit vaativat joustavaa ajankäyttöä määrän ja keston suhteen. Kotikäynnin sisällöt ja käytetty aika vaihtelevat asiakkaan toimintakyvyn mukaan. (Tuntland & Ness 2014.)

Esihenkilötyön näkökulmasta moniammatillisen työryhmän johtaminen edellyttää yleisesti kokonaisuuksien hallintaa, eri toimialojen tuntemusta ja hyviä viestintä- ja verkostoitumistaitoja (Zitting, Laulainen & Niiranen 2019). Tämän lisäksi yhteistyö vaatii organisaation johdolta selkeitä rakenteita ja riittäviä resursseja (Hujala ym. 2020). Esihenkilöiden tulee myös ymmärtää eri ammattiryhmien rooleja ja edistää näiden keskinäistä luottamusta ja dialogia (Laulainen, Zitting & Niiranen 2020; Mönkkönen ym. 2019; Isoherranen 2012).

Vaikuttavuusperustaisuus arkikuntoutuksessa

Vaikuttavuuden vaade on nostettu keskeiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tavoitteeksi. Johtamisen keskiössä on ylläpitää ja tuottaa hyvinvointia ja terveyttä rajallisilla resursseilla. Tavoitteena on erityisesti löytää kustannusvaikuttavimmat toimenpiteet, joilla yhteiskunnan resursseja käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti. Johtamisessa on tunnistettava vaikuttavuuden mittaamisen tärkeys ja kannustettava uusien, vaikuttavien toimintatapojen ja menetelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon.

Arkikuntoutuksen vaikuttavuutta käsittävissä tutkimuksissa interventioiden on todettu lisäävän laatupainotteisia ikävuosia (Zingmark & Nilsson et al. 2016) ja tukevan suoriutumista arkipäivän toimista (Aspinal, Glasby et al. 2016). Arkikuntoutuksen on myös havaittu olevan yhteiskunnalle edullisempaa ja tukevan paremmin ikääntyneen suoriutumista päivittäisistä toimista verrattuna tavanomaiseen kotihoitoon ja kuntoutukseen (Kjerstad et al. 2015; Lewin et al. 2013). Arkikuntoutuksen hyvinvointi- ja kustannusvaikuttavuuden osoittamiseksi tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimustietoa (Niskanen 2018).

Selkeät rakenteet ja jaetun johtamisen malli arkikuntoutukseen

Opinnytetyön tarkoituksena oli selvittää kotihoidon henkilöstön näkemyksiä esihenkilötyöstä ja sen kehittämisestä moniammatillisessa arkikuntoutuksessa Varkauden kotihoidossa. Tavoitteena oli löytää keinoja arkikuntoutuksen esihenkilötyön kehittämiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena viiden kotihoidon työntekijän ryhmähaastattelulla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, ja sen perusteella tunnistettiin esihenkilötyön keskeiset vahvuudet ja kehittämiskohteet.

Haastattelujen perusteella esihenkilötyön kehittämisen kannalta keskeisiksi teemoiksi nousivat:

• Yhteistyö ja tiedonkulku: Yhteiset palaverit, tiedon jakaminen ja avoin vuorovaikutus nähtiin välttämättöminä arkikuntoutuksen onnistumiselle. Ne tukevat yhteistä ymmärrystä asiakkaiden tavoitteista ja työn sujuvuudesta.

• Työn organisointi ja rakenteet: Esihenkilöltä odotetaan selkeää työn organisointia ja tukea uusien toimintamallien käyttöönotossa. Arkikuntoutuksen jatkuvuus edellyttää sovittuja rakenteita ja seurantaa.

• Jaettu johtaminen: Päivittäisen johtamisen vastuun jakaminen esihenkilön ja tiimin kesken nähtiin keinona vahvistaa sitoutumista ja vastuunottoa.

• Osaamisen kehittäminen: Esihenkilötyössä korostuvat muutosjohtamisen, projektinhallinnan ja resurssien hallinnan taidot. Koulutukset ja käytännön työkalut tukevat näiden taitojen vahvistamista. (Hartikka 2025.)

Moniammatillisen arkikuntoutuksen johtaminen edellyttää selkeitä rakenteita, jaettua vastuuta ja esihenkilöiden osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Kun johtaminen tukee vuorovaikutusta ja yhteistä vastuunottoa, voidaan parantaa työn laatua, työntekijöiden hyvinvointia ja asiakkaiden toimintakykyä. Jaetun johtamisen malli tarjoaa mahdollisuuden lisätä tiimien omatoimisuutta ja joustavuutta. Lisäksi esihenkilöiden on tärkeää saada koulutusta projektijohtamisen ja muutosjohtamisen osa-alueilla. Näiden taitojen vahvistaminen luo pohjaa vaikuttavammalle ja kestävälle arkikuntoutuksen esihenkilötyölle kotihoidossa. (Hartikka 2025.)

---

Kirjoittajat:

Satu-Riikka Hartikka, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu

Katri Savolainen, lehtori YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Aspinal, F., Glasby, J., Rostgaard, T., Tuntland, H. and Westendrop, R.G.J. 2016. New horizons: Reablement – supporting older people towards independence. Age and Ageing, Vol. 45 (5), 574-578. Saatavissa: https://doi.org/10.1093/ageing/afw094.

Hartikka, S-R. 2025. Esihenkilötyön kehittäminen kotihoidon moniammatillisessa arkikuntoutuksessa. Ylempi AMK-opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/902019.

Hujala, A., Mustonen, M., Klinga, C., Lammintakanen, J., Laulainen, S. & Taskinen, H. 2020. Integroiva johtaminen. Teoksessa Hujala, A. & Taskinen, H. (toim.) Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere.: Tampere University Press, 131–149.

Isoherranen, K. 2012. Uhka vai mahdollisuus: moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Akateeminen väitöskirja. Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos.

Kjerstad, E. and Tuntland, H.K., 2016. Reablement in community-dwelling older adults: a cost-effectiveness analysis alongside a randomized controlled trial. Health Economics Review 2016 (6:15). Saatavissa: https://doi.org/10.1186/s13561-016-0092-8.

Laulainen, S., Zitting, J. & Niiranen, V. 2020. Henkilöstön ja johtajien osaamisvaatimukset integroituvissa palveluissa. Teoksessa Hujala, A. & Taskinen, H. (toim.) Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere.: Tampere University Press, 151–178.

Lewin, G.F., Alfonso, H.S. and Alan, J.J., 2013. Evidence for the long term cost effectiveness of home care reablement programs. Clinical Interventions In Aging, 8. Saatavissa: https://doi.org/10.2147/cia.s49164.

Mönkkönen, K., Kekoni, T., Jaakola, A-M., Profiam Sosiaalipalvelut Oy:n henkilöstö & Pehkonen, A. 2019a. Kohti monitoimijaista kehittämistä. Teoksessa Mönkkönen, K., Kekoni, T. & Pehkonen, A. Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Gaudeamus. E-kirja.

Niskanen, S. 2018. Arkikuntoutus – tieteellisesti tutkittua pohjoismaista kuntoutusta. Toimintaterapeuttiliiton julkaisu. Saatavissa: https://www.toimintaterapeuttiliitto.fi/site/assets/files/2613/arkikuntoutus_tieteellisesti_tutkittu.pdf.

Niskanen, S., Forma, L., Salminen, A-L. & Aho, A. 2021. Kartoittava kirjallisuuskatsaus ikääntyneiden arkikuntoutuksen ominaispiirteistä. Gerontologia 35 2021 (1) 13–31. Saatavissa: https://journal.fi/gerontologia/article/view/90116/60232.

STM 2017. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:6.

Tuntland, H., and Ness, N.E., 2014. Hverdagsrehabilitering. Gyldendal Akademisk. E-bok. Saatavissa: https://www.gyldendal.no/faglitteratur/sosial-og-helsefag/hverdagsrehabilitering/p-10015833/.

Zingmark, M., Nilsson, I., Fisher, A.G. and Lindholm, L., 2016. Occupation-focused health promotion for well older people — A cost-effectiveness analysis. British Journal of Occupational Therapy, 79(3). Saatavissa: https://doi.org/10.1177/0308022615609623.

Zitting, J., Laulainen, S. & Niiranen, V. 2019. Lähi- ja keskijohdon osaamisvaatimukset sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiossa. Yhteiskuntapolitiikka 2019 :4 (84). 380–392. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138586/YP1904_Zittingym.pdf?sequence=2