Johdanto

Kun lapsi saa diagnoosin, joka vaikuttaa hänen arkeensa, kuten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, autismi tai kehitysvamma, koko perheen elämä muuttuu. Arkeen astuu toimintaterapia, sen ohjeet ja harjoitukset. Mutta mitä tämä merkitsee vanhemmille? Ja millaisia kokemuksia heillä on toimintaterapiasta? Näitä asioita lähdin selvittämään opinnäytetyössäni, jossa selvitin haastattelujen avulla vanhempien kokemuksia toimintaterapiasta.

Lasten toimintaterapiapalvelut

Toimintaterapia on kuntoutuspalvelu, joka tukee ihmisen arkea fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn näkökulmista. Lapsille toimintaterapia voi tarkoittaa esimerkiksi motoristen taitojen harjoittelua, sosiaalisten taitojen vahvistamista tai itsenäisyyttä tukevia harjoituksia. Olennaista on, että terapiassa huomioidaan lapsen yksilölliset vahvuudet ja tarpeet (Karhula, Heiskanen & Salminen 2021; Suomen Toimintaterapeuttiliitto 2024). Tutkimusten mukaan toimintaterapialla on vaikutusta erityisesti silloin, kun vanhemmat ovat aktiivisesti mukana. Vanhemman ohjaaminen lisää lapsen taitojen kehittymistä ja vahvistaa myös perheen arjen sujumista (McQuiddy ym. 2024; Zylstra ym. 2014).

Opinnäytetyöhöni haastatellut vanhemmat kokivat, että toimintaterapia ei rajoittunut pelkästään terapiatapaamisiin, vaan terapeutin antamat vinkit ja menetelmät siirtyivät kotiin ja päiväkotiin, mikä helpotti koko perheen arkea. Tämä on linjassa kansainvälisten tutkimusten kanssa, joiden mukaan toimintaterapia vahvistaa perheiden voimavaroja ja vähentää vanhempien kokemaa kuormitusta (Gagné-Trudel ym. 2024; McQuiddy ym. 2024; Klowan, Kadlec & Johnston 2023).

Tuloksia lasten toimintaterapiasta vanhempien kokemana

Vanhemmat kokivat haastattelun tulosten perusteella yhteistyön terapeutin kanssa avoimeksi ja luottamusta herättäväksi. Lapsi osallistui mielellään terapiaan ja tunsi olonsa turvalliseksi. Erään vanhemman sanoin: “On vaikea kuvitella, millaista arki olisi ilman tätä tukea – siitä hyötyy koko perhe, ei pelkästään lapsi”.

Opinnäytetyöni tulokset kertoivat monipuolisista hyödyistä. Lapset oppivat keskittymään pidempään, heidän itseluottamuksensa vahvistui ja sosiaaliset taidot paranivat. Leikkeihin osallistuminen helpottui, sääntöjen noudattaminen sujui paremmin ja arjen taidot, kuten pukeutuminen, kehittyivät. Myös perheen ilmapiiri parani, kun ristiriitatilanteet vähenivät ja lapsi oppi ottamaan vastaan apua. Opinnäytetyöni vahvisti, että tulevaisuudessa toimintaterapiassa pitäisi panostaa vielä enemmän perhekeskeiseen työotteeseen. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi tiiviimpiä ohjauskäyntejä ja vertaistukiryhmiä.

Vanhemmat toivat esiin myös kehittämiskohteita. He kaipasivat enemmän ohjausta ja mahdollisuuksia seurata terapiatilanteita. Tämä ei ole uusi havainto: kansainväliset tutkimukset ovat todenneet saman. Vanhempien osallisuus lisää luottamusta, sitoutumista ja antaa heille välineitä arkeen (Gagné-Trudel ym. 2024; Porter ym. 2023).

Omaa pohdintaa tuloksista

Toimintaterapia ei ole vain lapsen asia – se on koko perheen asia. Kun perhe saa tukea, se näkyy lapsen hyvinvoinnissa. Kun lapsi saa onnistumisen kokemuksia, se kantaa pitkälle tulevaisuuteen.

Työelämän näkökulmasta tämä kertoo paljon. Terapeutti ei ole vain taitojen opettaja, vaan rinnalla kulkija. Asiakaslähtöisyys ja perhekeskeisyys eivät ole vain kauniita sanoja, vaan arjen todellisia tarpeita. Kun katsotaan laajemmin, niin toimintaterapia on investointi tulevaisuuteen. Se ei ole vain palvelu yhdelle lapselle, vaan sijoitus koko perheen hyvinvointiin ja yhteiskunnan tulevaisuuteen.

---

Kirjoittajat:

Hanna Balci, Monialaisen kuntoutuksen asiantuntija YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu

Maria Luojus, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Gagné-Trudel, S., Therriault, P.-Y. & Cantin, N. 2024. Exploring Therapeutic Relationships in Pediat-ric Occupational Therapy: A Meta-Ethnography. Canadian Journal of Occupational Therapy, 91(1), 78–87. https://doi.org/10.1177/00084174231186078. Viitattu 11.9.2025.

Karhula, M., Heiskanen, T. & Salminen, A-L. 2021. Toimintaterapian vaikuttavuus kehitysvammaisten lasten ja nuorten arjen toimintaan osallistumiseen. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Kela. https://helda.helsinki.fi/items/65f4ed28-c482-4669-a44b-7b8facd39591. Viitattu 4.3.2025.

Klowan, A., Kadlec, M. B. & Johnston, S. 2023. The Parents’ Perspective: Experiences in Parent-Mediated Pediatric Occupational Therapy for Children with Neurodevelopmental Disorders. The Open Journal of Occupational Therapy, 11(1), 1–13. https://www.proquest.com/docview/2770227030?sourcetype=Scholarly%20Journals. Viitattu 11.9.2025.

McQuiddy, V. A., Ingram, M., Vines, M., Teeters, S., Ramstetter, A. & Strain-Riggs, S.-R. 2024. Long-Term Impact of an Occupational Therapy Intervention for Children With Challenges in Sensory Processing and Integration. The American Journal of Occupational Therapy, 78(4). https://doi.org/10.5014/ajot.2024.050449. Viitattu 11.9.2025.

Porter, L. M., Lane, S. J., Demchick, B. B., Sweeney, J. K., Mullens, P. A. & Kearney, B. E. 2023. Parents as Adult Learners in Occupational Therapy for Children With Sensory Challenges: A Scop-ing Review. The American Journal of Occupational Therapy, 77(1). https://research.aota.org/ajot/article-abstract/77/1/7701205080/24042/Parents-as-Adult-Learners-in-Occupational-Therapy?redirectedFrom=fulltext. Viitattu 11.9.2025.

Suomen Toimintaterapeuttiliitto. 2024. Toimintaterapia. https://www.toimintaterapeuttiliitto.fi/toimintaterapia/. Viitattu 22.10.2024.

Zylstra, S.E., Swinth, Y., Sidhu, A. & Anderson, J. 2024. Effectiveness of an Occupational Therapy-Led Social Skills Group Using Parent Training:Pilot Study. The Open Journal Occupational Ther-apy. 12(3), 1-12. https://scholarworks.wmich.edu/ojot/vol12/iss3/3/. Viitattu 2.11.2024.