Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat maailmanlaajuisesti kasvava ilmiö, jolla on merkittäviä yksilöllisiä, yhteiskunnallisia ja taloudellisia seurauksia. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat sosioekonomisesti heikossa tilanteessa elävät ihmiset, joilta puuttuvat ne resurssit ja edellytykset, jotka ovat välttämättömiä tasa-arvoiseen asemaan ja hyvinvointiin. (Saijonkari ym. 2023.)

Riskitekijöihin on tärkeä puuttua ennen ongelmien kehittymistä

Pimaariprevention keskiössä ovat universaalit, valikoidut ja indikoidut toimet, joiden tavoitteena on puuttua riskitekijöihin ennen varsinaisen häiriön kehittymistä. Keskeisiä keinoja pysyvien ratkaisujen rakentamisessa ovat seulonta, kohdennetut interventiot sekä menetelmien vaikuttavuuden arviointi (Saijonkari ym.2023). Gariépy, Danna, Hawke, Henderson & Iyer (2022) systemaattisen katsauksen mukaan mielenterveys- ja päihdeongelmat heikentävät opiskelu- ja työkykyä sekä osallisuutta, mikä voi johtaa NEET-statukseen (Not in Education, Employment or Training) nuorella. Tulokset osoittivat, että varhaisnuoruuden mielenterveysongelmat ennustavat myöhempää NEET-statusta, ja yhteyksien voimakkuudessa havaittiin vaihtelua sukupuolten välillä.

Riskiryhmien tunnistaminen edellyttää tehokkaiden seulontamenetelmien käyttöä, ammattilaisten osaamista ja koulutusta sekä toimivia palvelurakenteita (Costello 2016; Gariépy ym. 2022). Jotta NEET-ilmiötä voitaisiin tehokkaasti ehkäistä, tarvitaan varhaista puuttumista sekä moniammatillisen tuen systemaattista integrointia mielenterveyspalveluihin (Gariépy ym. 2022). Samalla seulonnan laajentuessa keskeiseksi haasteeksi nousee kuitenkin se, pystytäänkö kaikille seulonnassa tunnistetuille tarjoamaan riittävä ja oikea-aikainen hoito (Costello 2016).

Interventiot mahdollisuus varhaiseen tukeen

Saijonkari ym. (2023) sateenvarjokatsauksessa havaittiin lupaavia vaikutuksia mindfulness-pohjaisilla ja kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmillä sekä rentoutusstrategioilla. Nämä menetelmät vähensivät ahdistuneisuutta, masennusta ja stressiä nuorilla aikuisilla. Lisäksi havaittiin, että taitopohjaiset interventiot edistivät mielenterveyttä, ja motivoiva haastattelu sekä yksilöllinen palaute vähensivät alkoholin käyttöä ja siihen liittyviä haittoja.

Tutkimukset tukevat digitaalisten interventioiden hyödyntämistä ehkäisevissä mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Bertholet ym. (2023) havaitsivat merkittävää alkoholinkäytön vähenemistä yliopisto-opiskelijoilla, jotka saivat älypuhelinsovellukseen perustuvan lyhytintervention. Digitaaliset mielenterveyspalvelut ovat erityisesti kohdennetussa ennaltaehkäisyssä lupaavia ja kustannustehokkaita (Saijonkari ym. 2023) ja niitä voidaan hyödyntää matalan kynnyksen tukena täydentämään jo olemassa olevia palveluita, kuten Mielenterveystaloa ja Terapiat etulinjassa.

Lisäksi uusimmat tutkimukset osoittavat, että tekoäly tarjoaa potentiaalia mielenterveyden tukemiseen: se voi auttaa oireiden tunnistamisessa, ohjata palveluihin, tarjota itsehoitoa tukevia muistutuksia, nopeuttaa diagnostiikkaa ja hoitoon ohjautumista sekä vähentää ammattilaisten kuormitusta (Petersson ym. 2025).

Kehittämisen ja tutkimuksen tarpeita

NEET-ilmiön monimutkaisuus ja rajallinen tutkimusnäyttö korostavat tarvetta lisätutkimukselle, erityisesti interventioiden kehittämisessä, jotka yhdistävät mielenterveyden tuen ja ammatillisen ohjauksen (Gariépy ym. 2022). Digitaalisten mielenterveyspalveluiden pitkäaikaisvaikutuksista on saatavilla vain rajallista näyttöä, joten niiden vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden arviointi edellyttää lisää korkealaatuista tutkimusta (Saijonkari ym. 2023).

Palveluiden kehittämisessä tarvitaan systemaattista tilastotietoa preventio-ohjelmien vaikutuksista, väestötason seurantaa päihteiden käytöstä ja mielenterveyden tilasta sekä jatkuvaa ammattilaisten koulutusta ja toimivaa monialaista yhteistyötä (Costello 2016). Tekoäly- ja digipalveluiden vastuullista integrointia osaksi hoitojärjestelmää tulee edistää.

Varhainen tuki on keskeinen keino katkaista mielenterveys- ja päihdeongelmien kierre. Näyttöön perustuvat interventiot, digitaaliset ratkaisut ja tekoäly tarjoavat uusia mahdollisuuksia riskiryhmien tunnistamiseen ja avun saatavuuden parantamiseen, mutta niiden hyödyntäminen edellyttää huolellista implementointia, eettistä harkintaa sekä vaikuttavuustutkimusta (Gariépy ym. 2022; Saijonkari ym. 2023; Petersson ym. 2025).

Artikkeli perustuu Vaikuttavien ja asiakaslähtöisten palvelujen monialainen kehittäminen opintojakson Tutkimusklubi tehtävään.

---

Kirjoittajat:

Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjä YAMK- opiskelijat

Daniel Flego, Sanna Katajamäki, Päivi Kuittinen, Tiina Lindqvist ja Miia Nurmi-Perälä, Savonia-ammattikorkeakoulu

Teija Korhonen, Yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Satu Pirskanen, Erityisasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty tekoälyä kielenkääntämisessä ja kielentarkistuksessa.

---

Lähteet:

Bertholet, N., Schmutz, E., Studer, J., Adam, A., Gmel, G., Cunningham, J., Mcneely, J. & Daeppen, J-B. 2023. Effect of a smartphone intervention as a secondary prevention for use among university students with unhealthy alcohol use: randomized controlled trial. BMJ. https://www.bmj.com/content/382/bmj-2022-073713

Costello, E.J. 2016. Early detection and prevention of mental health problems: developmental epidemiology and systems of support. Journal of clinical child & adolescent psychology, 45(6), 710717. https://doi.org/10.1080/15374416.2016.1236728

Gariépy, G., Danna, S-M., Hawke, L., Henderson, J. & Iyer, S. 2022. The mental health of young people who are not in education, employment, or training: a systematic review and meta-analysis. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 57, 1107–1121 (2022). https://doi.org/10.1007/s00127-021-02212-8

Petersson, L., Ahlborg, M.G. & Häggström Westberg, K. 2025. “I Believe That AI Will Recognize the Problem Before It Happens”: Qualitative Study Exploring Young Adults’ Perceptions of AI in Mental Health Care. JMIR Publications – JMIR Mental Health 12. https://mental.jmir.org/2025/1/e76973

Saijonkari, M., Paronen, E., Lakka, T., Tolmunen, T., Linnosmaa, I., Lammintakanen, J., Isotalo, J., Rekola, H. & Mäki-Opas, T. 2023. Promotive and preventive interventions for mental health and well-being in adult populations: a systematic umbrella review. Frontiers in Public Health 11, 1201552. https://doi.org/10.3389/fpubh.2023.1201552.