Savonia-ammattikorkeakoulun Varhaisen tuen asiantuntija, sosionomi YAMK-tutkinnosta on valmistunut vuodesta 2022 alkaen varhaisen tuen asiantuntijoita työelämän erilaisiin asiantuntijatehtäviin. EQF7-tason Master-tutkinto antaa laaja-alaiset valmiudet kehittää varhaista tukea sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työtehtävissä. Varhaisen tuen osaamista tarvitaan erityisesti lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen sekä palvelujen laadun arviointiin.

Koulutus sisältää sosiaali- ja käyttäytymistieteiden teoriaopintoja varhaisen tuen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, lapsilähtöisten ja perhelähtöisten palvelujen kehittämisestä, osallistavista lapsi- ja perhetyön työmenetelmistä sekä varhaisen tuen kehittämisestä ja johtamisesta eri palveluissa.

Opintojen edetessä asiantuntijuus kehittyy tiedon synteesinä. Työelämälähtöisiä kehittämistehtäviä suunnitellaan aitoihin työelämän konteksteihin integratiivisen pedagogiikan mukaisesti.

Varhaisen tuen työkäytäntöjä ja prosessiosaamista

Varhaisen tuen työkäytäntöjen kehittäminen peruspalveluissa on kirjattu lainsäädännön määräyksiin osana palvelujen laadun kehittämisen tavoitteita. Palveluja on kehitettävä kohti mallia, jossa tuki on oikea-aikaista, saavutettavaa ja ongelmia ehkäisevää (mm. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, Terveydenhuoltolaki 1326/2010, Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 sekä Sosiaali- ja terveydenhuollon laki 612/2021). Varhainen puuttuminen, varhainen tunnistaminen ja varhainen tukeminen muodostavat sosiaalipalvelujärjestelmässä keskeisen jatkumon, jonka tavoitteena on ehkäistä ongelmien kasautumista ja tarjota tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Asiakkaiden tuen tarpeiden tunnistaminen tulisi toteutua varhaisessa vaiheessa. Erityisesti riskissä olevien lapsiperheiden tuen tarpeen tunnistamista tulisi kehittää. Tämä edellyttää uudenlaisten varhaisen tuen työkäytäntöjen kehittämistä osana työtiimejä ja monialaisia asiantuntijaverkostoja.

Preventiivinen työ ja ennaltaehkäisevä työote on toimintaa, joka vahvistaa hyvinvointia ja vähentää riskitekijöitä jo ennen huolen syntymistä. Palvelupolkuja kehitetään asiakaslähtöisiksi. Uusia lapsilähtöisiä ja perhelähtöisiä työmenetelmiä otetaan käyttöön (Hiilamo 2021). Yksilöohjauksen rinnalle eri palveluissa kehitetään myös ryhmämuotoista ohjausta sekä perhelähtöistä työtä, esimerkiksi tarjoamalla erilaisia perheryhmiä, toteuttamalla kiusaamisen ehkäisyohjelmia, ohjaamalla välituntiaktiviteetteja sekä perustamalla vertaisryhmiä esim. kriisivaiheissa olevien perheiden kohtaamiseen. Myös digitaalisia palvelumuotoja ja ohjausta kehitetään.

Varhainen tukeminen tarkoittaa konkreettista, matalan kynnyksen apua, joka voi olla esimerkiksi ohjausta, keskusteluapua, perhetyötä tai ryhmämuotoista oppimisen tukea. Tukea suunnitellaan osaksi toimintakulttuurien yhteisöllistä kehittämistä ja oppimista. Osallistavia työkäytäntöjä ja ohjausta kehitetään.

Varhaisen tuen tunnistamiseen tarvitaan työkentillä lisäkoulutusta. On kyettävä erottamaan heikkoja signaaleja lapsen, nuoren tai perheen tilanteesta ja viemään prosesseja eteenpäin yhteistyössä asiakkaan kanssa.

Koulutuksen aikana rakentuva reflektiivinen työote sekä vahva teoriatausta antaa perusteita arvioida työkäytäntöjä ja implementoinnin tarpeita. Esimerkiksi varhaiskasvatustyössä varhaisen tuen asiantuntijuus edellyttää ryhmämuotoisen tuen kehittämistä lapsiryhmässä, lasten kehityksen tuen arviointia sekä pedagogisen tuen vahvaa osaamista yhteistyössä kasvattajatiimin kanssa.

Tutkimuksellisia kehittämistöitä työelämän tarpeisiin

Varhaisen tuen opinnoissa opinnäytetöitä tehdään usein kehittämistöinä tai tutkimuksellisina kehittämistöinä (mm. Toikko ja Rantanen 2009, Vilkka 2021). Työelämälähtöisissä kehittämistöissä korostuvat kyky yhdistää teoriaa ja käytäntöä. Tutkimuksellisessa kehittämistyössä pyritään ratkaisemaan jokin käytännön ongelma tai parantamaan toimintaa systemaattisesti tutkimustiedolla perustellen (mm. Ojasalo 2014 ym., Saarnio ym. 2022, Salonen ym. 2017). Opiskelijat voivat mallintaa varhaisen tuen työkäytäntöjä ja suunnitella työelämäläheisiä prosesseja yhteiskehittämisen menetelmillä aidoissa työelämän konteksteissa.

Opinnäytetyön tekeminen edellyttää opiskelijalta kykyä tarkastella valitsemaansa aihetta laaja‑alaisesti, kriittisesti ja tutkimusperusteisesti. Tämä ei tarkoita vain relevanttia tiedon hakua, vaan ennen kaikkea valitun tiedon jäsentämistä, tulkintaa ja analysoitia alan kehittämistarpeet huomioiden (Heilman 2022).

Opinnäytetyön merkitys osaamisen vahvistumisessa on monikerroksinen ja sen vaikutukset ulottuvat sekä opiskelijan itsensä ammatilliseen kasvuun että työyhteisöjen ja organisaatioiden kehittämiseen.

Varhaisen tuen kehittämistä palveluissa ja palvelujen rajapinnoilla- esimerkkejä opinnäytetöistä

Opinnäytetöissä toteutuu ammattikorkeakoulujen aluekehittäminen. Varhaisen tuen palveluja ja prosesseja kehitetään sosiaali- terveys- ja kasvatusalalla sekä eri palvelujen rajapinnoilla. YAMK-opinnäytetöissä toteutuu EGF-tason 7 osaaminen. Aihealueita valitaan työelämän eri konteksteihin.

Sari Varpulan opinnäytetyö kohdentui avointen perhepalvelujen kehittämiseen. Työssään hän toi esille kohtaavan vuorovaikutuksen merkityksen vanhemmuuden tuen ja asiakaskokemuksen näkökulmasta. Kohtaava vuorovaikutus lapsiperheille suunnatussa matalan kynnyksen kohtaamispaikassa

Anna Keränen ja Katja Kurikka tutkivat varhaisen tuen toteutumista varhaiskasvatustiimeissä. Opinnäytetyö liittyi varhaisen tuen kehittämiseen Kajaanin varhaiskasvatuspalveluissa. Opinnäytetyössä tuotiin esille, miten varhainen tuki rakentuu tiimin yhteisestä ja johdonmukaisesta toimintatavasta sekä varhaiskasvattajien ammatillisesta osaamisesta osana varhaiskasvatustiimien yhteistyötä. Se muodostuu lapsen systemaattisesta havainnoinnista, säännöllisistä pedagogisiin käytänteisiin liittyvistä keskusteluista sekä lasten tuen tarpeiden tunnistamisesta.

Satu Kullaan opinnäytetyön tavoitteena oli korostaa varhaisen tuen merkitystä avopalveluiden asiakastyössä ja tuoda esiin avopalveluiden mahdollisuuksia ylisukupolvisen huono-osaisuuden vähentämiseen.

Cathy Kononowin tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli syventää ymmärrystä Suomessa asuvien vironkielisten perheiden varhaisen tuen tarpeista.

Minna Immosen työ liittyi parisuhdepalvelujen kehittämiseen. Hän tutki vanhemmuuden tuen tarpeita sekä tukea lapsiperhevaiheessa.

Opiskelijahuoltoon liittyvässä opinnäytteessään Pirja Suorsa toi esille kuraattorien ammatillista osaamista asiantuntijuustyössä.

Esille nostetut varhaisen tukeen linkittyvät opinnäytteet osoittavat, että varhaisen tuen teemaa voi lähestyä todella monesta suunnasta – käytännön työstä teoreettisiin malleihin ja organisaatiotason rakenteisiin.

---

Kirjoittajat

Pirjo Turunen, YTL, sosiaalialan yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marjaana Tuovinen KM, RLT, sosiaalialan lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Hiilamo, Heikki (2021). Tutkimukseen perustuvan asiantuntijatiedon käyttö päätöksenteossa: esimerkkinä sote-uudistus. Hallinnon Tutkimus 2/2021,111–128. https://doi.org/10.37450/ht.110879. Viitattu 23.3.2026.

Heilman P. 2022. Asiantuntijuuden käsite ja osa-alueet. Hallinnon tutkimus 4/2022, 278-290. https://doi.org/10.37450/ht.111274. Viitattu 27.3.2026.

Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2014. Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Helsinki: Sanoma Pro.

Pehkonen, P., Savela, S. ja Turunen, P. (toim.) 2024. Puheenvuoroja varhaisen tuen kehittämisestä https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/864479/Savonia_2024_10.pdf?sequence=1

Pehkonen P., Rautaparta-Pennanen, K., Savela, S. ja Turunen, P (toim.) 2023. Puheenvuoroja varhaisen tuen merkityksestä https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/803746

Saarnio, R., & Päätalo, K. (2022). YAMK-opinnäytetyöt – tutkimuksellista kehittämistä yhteistyössä työelämän kanssa. Oamk Journal. https://oamkjournal.oamk.fi/2022/yamk-opinnaytetyot-tutkimuksellista-kehittamista-yhteistyossa-tyoelaman-kanssa/. Viitattu 21.1.2026.

Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 108. Tampere: Tampere yliopistopaino Oy – Juvenes Print. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf

Toikko, T. & Rantanen, T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. Tampere: Tampere yliopistopaino Oy – Juvenes Print. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-7732-4

Vilkka, H. 2021: Näin onnistut opinnäytetyössä. Ratkaisut tutkimuksen umpikujiin. PS-kustannus.