
Savonia-artikkeli Pro: Varhaisen tuen asiantuntijuuden vahvistaminen opinnäytetyöpienryhmissä
Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Syksystä 2025 alkaen opinnäytetyön ohjaus toteutetaan Varhaisen tuen asiantuntija, sosionomi YAMK-tutkinto-opiskelijoilla opinnäytetyöpienryhmissä, jotka on muodostettu opiskelijoiden henkilökohtaisten opintosuunnitelmakeskustelujen perusteella. Ryhmien kokoonpano perustuu opiskelijoiden työelämälähtöisiin opinnäytetyöaiheisiin ja opintojen aikataulullisiin tavoitteisiin.
Opinnäytetyöpienryhmät muodostetaan opiskelijoiden varhaisen tuen teemaan liittyvien aiheiden ympärille. Kun ryhmän jäsenillä on samankaltaisia kiinnostuksen kohteita – esimerkiksi perheiden tukeminen, varhaisen puuttumisen menetelmät, lapsilähtöiset menetelmät tai lapsiperheiden palvelut – syntyy mahdollisuus tarkastella varhaisen tuen prosesseja monipuolisesti eri näkökulmista. Tämä rikastuttaa asiantuntijuutta, antaa mahdollisuuden syventää ammatillista keskustelua ja auttaa opiskelijoita ymmärtämään, miten varhainen tuki näyttäytyy eri toimintaympäristöissä ja asiakasryhmissä.
Yhteinen teema ei tarkoita samanlaista työtä, vaan se luo pohjan vertaisoppimiselle ja asiantuntijuuden jakamiselle. Esimerkiksi yksi opiskelija voi tutkia varhaisen tuen käytäntöjä varhaiskasvatuksessa ja toinen lastensuojelun avohuollossa. Näin ryhmässä voidaan vertailla ja analysoida, miten varhainen tuki toteutuu eri palveluissa ja mitä kehittämistarpeita niissä ilmenee. Löytyykö kenties yhteiskehittämisen paikkoja?
Pienryhmät rakentuvat yhteisoppimisen ja jaetun asiantuntijuuden varaan. Opiskelijat eivät työskentele yksin, vaan jakavat havaintojaan, saavat palautetta ja oppivat toisiltaan. Ryhmän jäsenet toimivat toistensa tukena, haastavat ajattelua ja auttavat kehittämään opinnäytetöitä eteenpäin. Opinnäytetyön ohjaajat toimivat prosessin mahdollistajana. Ryhmän sisäinen vuorovaikutus on keskeisessä roolissa.
Pedagoginen lähtökohta
Opinnäytetyöpienryhmien pedagogisena lähtökohtana on sosiaalialan moninaisuus. Ohjaajat ja opiskelijat edustavat eri työpaikkoja ja toimintaympäristöjä, mikä rikastuttaa ryhmien vuorovaikutusta ja näkökulmia. Opinnäytetyö voidaan toteuttaa yksilö-, pari- tai pienryhmätyönä, opiskelijan valinnan mukaan.
Pienryhmätyöskentelyn periaatteet
Pienryhmätyöskentely tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden työskennellä yhdessä, jakaa kokemuksia ja oppia toisiltaan. Kun opiskelijat kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan opinnäytetöistään, he eivät ainoastaan kehitä omaa työtään, vaan myös osallistuvat toisten työn tukemiseen ja arviointiin. Tämä luo pohjaa yhteisölliseen oppimiskokemukseen, jossa jokaisen panos on tärkeä.
Jokainen opiskelija saa äänensä kuuluviin ja mahdollisuuden vaikuttaa ryhmän toimintaan. Esimerkiksi opiskelija voi tuoda esiin omia havaintojaan varhaisen tuen käytännöistä omassa työyhteisössään, ja ryhmä voi yhdessä pohtia, miten nämä havainnot liittyvät laajempiin sosiaalialan kehittämiskysymyksiin ja miten havainnot tulevat opinnäytetyöprosessia.
Varhaisen tuen asiantuntijuus vahvistuu, kun opiskelijat pääsevät vertailemaan eri toimintaympäristöjen käytäntöjä, reflektoimaan omaa osaamistaan ja saamaan palautetta sekä ohjaajalta että vertaisilta. Pienryhmässä voidaan esimerkiksi keskustella siitä, miten varhainen tuki toteutuu lastensuojelussa verrattuna varhaiskasvatukseen, ja mitä kehittämistarpeita näissä palveluissa ilmenee.
Työskentely perustuu seuraaviin periaatteisiin:
• Kiireettömyys ja rauhallisuus: Mahdollisuus syventyä opinnäytetyön kehittämiseen.
• Myönteinen ja kannustava ilmapiiri: Turvallinen tila keskustelulle ja ideoinnille.
• Laaja-alainen yhteistyö: Yhdessä tekeminen ja asiantuntijuuden jakaminen.
• Opinnäytetöiden merkityksellisyys: Jokainen työ nähdään arvokkaana sosiaalialan kehittämisen kannalta.
• Yhteinen oppiminen ja oivaltaminen: Ryhmässä syntyy uusia näkökulmia ja ymmärrystä.
• Suunnitelmallisuus: Selkeä aikataulu ja etenemissuunnitelma pienryhmätyöskentelylle.
• Reflektointi ja kehittäminen: Toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen.
• Tavoitteellisuus, itseohjautuvuus ja sitoutuminen: Jokainen opiskelija kantaa vastuuta omasta ja ryhmän työskentelystä.
Ohjausprosessi
Opinnäytetyön ohjaus tapahtuu samoissa pienryhmissä koko prosessin ajan. Ryhmätapaamisissa opiskelijat esittelevät työnsä etenemistä ja saavat ohjausta eri vaiheiden kysymyksiin. Tämä tukee jatkuvaa oppimista ja työn kehittämistä.
Opponointi osana pienryhmätyöskentelyä
Opiskelijat toimivat opponentteina toistensa opinnäytetöille koko pienryhmätyöskentelyn ajan. Opponointi tapahtuu jokaisessa tapaamisessa jatkuvan opponoinnin periaatteella, mikä tukee kriittistä ajattelua ja vahvistaa sekä opponoijan että opponoitavan asiantuntijjuuta.
Pienryhmäohjautuva opinnäytetyöprosessi on käynnistymässä, ja sen toimivuutta arvioidaan myöhemmin kokemustiedon perusteella.
Kirjoittaja: Pirjo Turunen, YTL hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä osallisuuden vahvistamisen yliopettaja, Savonia ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Alaniska H (2024): Formaali vastavuoroinen vertaisoppiminen korkeakoulussa
Formaali vastavuoroinen vertaisoppiminen korkeakoulussa – kasvatustieteellinen
Kehittämistutkimus. Lapin yliopisto, 2024; 234. Acta Universitatis Lapponiensis, 367
ISBN 978-952-337-398-3. Haettu 1.9.2025.
Andrade, M.S., & Alden-Rivers, B. (2019). Developing a framework for sustainable growth of flexible learning opportunities. Higher Education Pedagogies, 4:1, 1–16, https://doi.org/10.1080/23752696.2018.1564879. Haettu 31.8.2025.
Cohen, R., & Sampson, J. (2016). Implementing and managing peer learning. Teoksessa D. Boud,J. Sampson, & R. Cohen (toim.), Peer learning in higher education: learning from & with each other (s. 50–66). Routledge. Viitattu 1.9.2025.
Huusko, M., & Pyykkö, R. (2021). Yleiset valmiudet korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien osaamistavoitteissa neljällä koulutusalalla. Aikuiskasvatus, 41(3), 236–248. https://doi.org/10.33336/aik.111579. Haettu 1.9.2025.
Mäki, K., & Vanhanen-Nuutinen, L. (toim.). (2022). Korkeakoulupedagogiikka: ajat, paikat ja tulkinnat. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022090156974. Haettu 1.9.2025.