Työhyvinvointi hoitotyössä

Työhyvinvointi tarkoittaa työn vaatimusten sekä työntekijän fyysisten ja psyykkisten voimavarojen tasapainoa. Hyvä työhyvinvointi syntyy, kun työntekijän voimavarat riittävät vastaamaan työn haasteisiin. Usein työhyvinvoinnista puhutaan vasta kun ilmenee ongelmia, kuten uupumusta, sairauspoissaoloja tai heikentynyttä työilmapiiriä. (Työterveyslaitos, n.d.)

Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy ovat kuitenkin yhtä tärkeitä. Hyvä johtaminen, riittävät resurssit ja avoin sekä kannustava vuorovaikutus työyhteisössä tukevat työn mielekkyyttä ja työntekijöiden jaksamista pitkällä aikavälillä. (Työterveyslaitos, n.d.)

Työhyvinvointia tukevat ja kuormittavat tekijät

Hoitotyössä työhyvinvointi perustuu koko työyhteisön hyvinvointiin sekä työntekijöiden kokemukseen työn merkityksellisyydestä. Hyvinvoiva työyhteisö rakentuu perusasioista, kuten selkeästä työnjaosta, hyvästä perehdytyksestä, yhteisistä arvoista ja kollegiaalisuudesta. Työhyvinvointia tukevat myös mahdollisuus kehittyä ammatillisesti sekä työnantajan antama tuki kouluttautumiseen. On myös tärkeää, että työntekijät huolehtivat hyvästä tasapainosta työn ja vapaa-ajan välillä, mikä edistää jaksamista ja parantaa työntekijää suoriutumaan työtehtävistään. (Työterveyslaitos n.d.; Suomen Sairaanhoitajat n.d.; Ibrahim ym.2025).

Työhyvinvointia kuormittavat tekijät voivat olla fyysisiä tai psykososiaalisia. Fyysistä kuormitusta aiheuttavat esimerkiksi raskaat nostot, siirrot ja hankalat työasennot, jotka rasittavat tuki- ja liikuntaelimiä. Psykososiaalista kuormitusta voivat lisätä monet työympäristöön ja työn organisointiin liittyvät tekijät. Suuri työmäärä ja jatkuva kiire heikentävät palautumista, kun taas epäsäännölliset työajat ja riittämätön perehdytys lisäävät epävarmuutta ja stressiä. Myös puutteellinen johtaminen, tuen ja arvostuksen puute sekä työn jatkuvat muutokset voivat heikentää työntekijän hyvinvointia ja jaksamista. (Airila & Savinainen 2023.) 

Vastavalmistuneiden hoitajien siirtymä työelämään

Vastavalmistuneiden hoitajien siirtyminen opiskeluympäristöstä työelämään on usein haastava mutta merkityksellinen vaihe uran alkuvaiheessa. Tämä siirtymä on keskeinen hetki ammatillisen identiteetin ja osaamisen kehittymiselle. Työelämän todelliset vaatimukset voivat kuitenkin erota opintojen aikana opitusta, mikä saattaa herättää epävarmuutta ja aiheuttaa paineita uusille hoitajille. (Ibrahim ym. 2025; Wang, Shih & Kuo 2024.)

Siirtymän sujuvuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten työyhteisön ilmapiiri, saatavilla oleva tuki kollegoilta ja esihenkilöiltä sekä hoitajan oma motivaatio oppia ja kehittää ammattitaitoaan. Käytännön kokemuksen puute voi heikentää vastavalmistuneen hoitajan valmiuksia kohdata haastavia potilastilanteita, mikä voi näkyä epävarmuutena ja vaikeutena toimia moniammatillisessa tiimissä. (Ibrahim ym. 2025; Wang ym. 2024.)

Vaikutukset hoitotyöhön ja pysyvyyteen

Monelle opiskelijalle työelämään siirtyminen on iso muutos, joka voi herättää epävarmuutta ja lisätä stressiä. Potilastyön määrä, yhteistyö kollegoiden kanssa sekä uusien vastuiden omaksuminen voivat lisätä kuormitusta, erityisesti silloin, jos riittävä tuki puuttuu. Työpaikan aiheuttama stressi, suuri työkuorma, epäsäännölliset työajat sekä puutteellinen perehdytys vaikuttavat merkittävästi hoitajien työtyytyväisyyteen ja pysyvyyteen alalla. Tutkimuksissa on havaittu, että hoitajien kokema kuormitus ja stressi lisäävät irtisanoutumisia. Erityisesti työsuhteen ensimmäisen kuukauden aikana stressitasot ovat korkeimmillaan ja suurimmat kuormitustekijät liittyvät koettuun osaamisen puutteeseen ja suureen työmäärään. (Wang ym. 2024; Airila & Savinainen 2023.)

Vaikka siirtymäkausi on usein vaativa, se tarjoaa myös mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen ja oman osaamisen vahvistamiseen. Vastavalmistuneet hoitajat osoittavat yleensä vahvaa ammatillista sitoutumista ja halua kehittää itseään. Ensimmäinen työvuosi on ratkaisevan tärkeä ammatillisen identiteetin rakentumisen ja työyhteisöön sopeutumisen kannalta, mikä puolestaan edistää työtyytyväisyyttä ja sitoutumista alaan. (Ibrahim ym. 2025.)

Tämä artikkeli on osa terveydenhoitajatyön opintojen kehittämistyötä, jossa tuotoksena toteutettiin työhyvinvointitapahtuma Savonian terveydenhoitaja alumneille. 

---

Kirjoittajat:

Iida Tyrväinen, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia AMK, iida.tyrvainen@edu.savonia.fi

Pauliina Rissanen, lehtori, Savonia AMK, pauliina.rissanen@savonia.fi

---

Lähteet:

Airila, A., Savinainen, M. 2023. Sosiaali- ja terveysala- tutkittua tietoa ja keinoja työn kuormituksen hallintaan. Varma. https://www.varma.fi/globalassets/tyonantaja/tietoa-tyokyvysta-sosiaali-ja-terveysala.pdf. 16.10.2025

Ibrahim, R., Safi, M., Darwish, A., Alsalamah, Y., Babkair, L., Abdullahi, N., Maher, B., Alotaibi, M., Alfalaij, M., Alahmedi, S., Abdelaliem, S. & Hendy, A. 2025. From student to nurse: exploring transition shock through stress, locus of control, and coping strategies in newly graduated nurses. BMC Psychol 13,957. https://doi.org/10.1186/s40359-025-03315-6. Viitattu 14.10.2025

Sairaanhoitajat n.d. Työhyvinvointi. Perusasiat kuntoon työpaikalla. https://sairaanhoitajat.fi/tyohyvinvointi/perusasiat-kuntoon-tyopaikalla/. Viitattu 13.10.2025.

Työterveyslaitos n.d. a Työhyvinvointi. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyohyvinvoinnin-tiedolla-johtaminen-sote-alalla/osa-1-strateginen-tyohyvinvoinnin-johtaminen-ja-kasitteet/11-tyohyvinvointi. 13.10.2025

Wang, S., Shih, S. & Kuo, L. 2024. Exploring mindfulness interventions for stress resilience in newly graduated nurses: A qualitative study. Tzu Chi Medical Journal 36(4). https://doi.org/10.4103/tcmj.tcmj_250_23. Viitattu 14.10.2025