Kunnat ovat avainasemassa vastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämisessä. Päätöksillä vaikutetaan suoraan asukkaiden hyvinvointiin, alueen elinvoimaan ja ympäristöön. Vastuullisuus ei ole kunnille vain imagokysymys, vaan olennainen osa strategista johtamista ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä. (ElMassah & Mohieldin 2020, 1–3; Kettunen, Heino & Sankala 2019, 42; Kuntalaki 410/2015, 1 §, 29 §; Silva, Sánchez-Hernández & Carvalho 2023, 2–3.)

Outokummussa vastuullisuus nousi ajankohtaiseksi teemaksi samanaikaisesti kaupungin strategiauudistuksen kanssa. Kunnan tavoitteena oli vahvistaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja varmistaa, että toimintaa ohjaavat periaatteet ovat johdonmukaisia ja pitkäjänteisiä. Pienessä kunnassa vastuullisuus on myös keino varmistaa rajallisten resurssien tehokas käyttö ja asukkaiden hyvinvointi pitkällä aikavälillä.

Savonia-ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetyössä Outokummun kaupunki – Vastuullisuus osana kuntastrategiaa (Kaasinen 2025) tarkasteltiin, miten vastuullisuus voidaan integroida strategiaan ja kytkeä osaksi johtamista, talousarviota ja seurantaa. Tutkimus oli laadullinen tutkimuksellinen kehittämistyö, joka toteutettiin monimenetelmällisesti käyttäen dokumenttianalyysiä, kyselyä, haastatteluja, havainnointia ja työpajoja.

VASTUULLISUUDEN ULOTTUVUUDET NÄKYVIKSI

Työssä hyödynnettiin Kuntaliiton neljän pilarin mallia, joka sisältää taloudellisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja ympäristövastuun (Kuntaliitto 2021). Malli mahdollisti myös Agenda 2030 -tavoitteiden kytkemisen strategiaan, mikä on linjassa Valencian ym. (2019, 6) näkemyksen kanssa, että ensimmäinen askel kunnissa on nykyisten toimintatapojen ja kestävän kehityksen tavoitteiden yhteensovittaminen.

Tulokset Kaasisen opinnäytetyössä (2025) osoittivat, että Outokummussa vastuullisuus tunnistetaan tärkeäksi, mutta käytännöt ovat hajanaisia. Kehittämiskohteiksi nousivat viestinnän ja osallistamisen vahvistaminen, vastuunjaon selkeyttäminen sekä ympäristövastuun johdonmukaisempi huomiointi. Työpajoissa päätettiin, että vastuullisuus nostetaan strategian läpileikkaavaksi teemaksi ja kytketään talousarvioon ja tilinpäätökseen kirjattaviin tavoitteisiin ja mittareihin. Näin vastuullisuus saadaan sekä strategiselle että operatiiviselle tasolle, ja sen toteutumista voidaan seurata vuosittain.

Laajempi tutkimuskirjallisuus tukee näitä havaintoja: kunnissa tarvitaan selkeitä rakenteita, vastuunjakoa ja toimivaa viestintää, jotta vastuullisuus ei jää irralliseksi, vaan ohjaa arjen toimintaa (Cederlöf 2023, 55–56; Veiste 2018, 68–70). Vastuullisuus etenee käytäntöön jatkuvan vuoropuhelun, tavoitteiden seurannan ja mittareiden avulla, mikä on olennaista myös Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumisessa paikallistasolla (Liappis ym. 2019, 191–192; Silva 2023, 3; Valencia ym. 2019, 11–12).

SANOISTA TEOIKSI

Pelkkä strategia ei riitä, vaan tarvitaan myös rakenteita, mittareita ja selkeitä vastuutahoja, jotta vastuullisuus saadaan jalkautettua käytännön tasolle. Vastuullisuustyön toteuttaminen vaatii käsitteiden selkeyttämistä ja organisaation sisäisen ymmärryksen ja sitoutumisen vahvistamista. Strategisella tasolla asetetut tavoitteet on lisäksi kytkettävä talousarvion konkreettisiin toimenpiteisiin ja niiden toteutumista tulee seurata tilinpäätöksessä. Mittareiden huolellinen määrittely on erityisen tärkeää, sillä ne tekevät tavoitteista toteuttamiskelpoisia ja mahdollistavat läpinäkyvän seurannan. (Cederlöf 2023, 55–56; Veiste 2018, 65–68; Kettunen ym. 2019, 34–35; Silva ym. 2023 2–3.)

Kaasisen (2025) tutkimuksessa suositukset korostavat koordinointia, mittariston rakentamista ja osallistavaa viestintää. Outokummun esimerkki osoittaa, että pienikin kunta voi rakentaa toimivat rakenteet, jotka tekevät vastuullisuudesta käytännön toimintaa. Vastuullisuustyö ei siten ole ensisijaisesti resurssi- vaan johtamiskysymys. Kun tavoitteet ja mittarit määritellään selkeästi ja niiden toteutumista seurataan systemaattisesti, vastuullisuus juurtuu osaksi kunnan arkea ja päätöksentekoa.

---

Kirjoittajat:

Mataleena Kaasinen, YAMK-tradenomi, kestävän tulevaisuuden asiantuntija -opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Ilkka Virolainen, KTT, Lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School

---

Lähteet:

Cederlöf, F. 2023. Kestävän kehityksen strateginen johtaminen Suomen pienissä kunnissa. Diplomityö. Kiinteistötalouden maisteriohjelma. Aalto-yliopisto. Helsinki: Aalto-yliopisto. https://aaltodoc.aalto.fi/server/api/core/bitstreams/84bf2b1b-bbf1-4873-b51f-acebb26ac47d/content. Viitattu 5.12.2024.

ElMassah, S. & Mohieldin, M. 2020. Digital transformation and localizing the Sustainable Development Goals (SDGs). Ecological Economics 169, 106490. https://doi.org/10.1016/j.ecolecon.2019.106490. Viitattu 23.2.2025.

Kaasinen, M. Outokummun kaupunki – Vastuullisuus osana kuntastrategiaa. Opinnäytetyö. Kestävän tulevaisuuden asiantuntuja tutkinto-ohjelma Savonia-ammattikorkeakoulu.

Kettunen, P., Heino, H. & Sankala, I. Strategioista toiminnaksi? Kestävän kehityksen edistäminen paikallisella tasolla. Focus Localis 2019 (1), 26–43.

Kuntalaki 410/2015. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150410. Viitattu 29.9.2024.

Kuntaliitto 2021. Kestävä kehitys. Verkkojulkaisu. https://www.kuntaliitto.fi/kuntajohtaminen-ja-digitalisaatio/kestava-kehitys. Viitattu 6.10.2024.

Liappis, H., Pentikäinen, M. & Vanhala, A. 2019. Menesty yritysvastuulla: Käsikirja kokonaisuuteen. E-kirja. Keuruu: Edita Publishing Oy. Viitattu 27.10.2024.

Silva, A. F., Sánchez-Hernández, M. I. & Carvalho, L. C. 2023. Local Public Administration in the Process of Implementing Sustainable Development Goals. Sustainability; Basel 15 (21), 15263. https://doi.org/10.3390/su152115263. Viitattu 20.3.2025.

Valencia, S. C., Simon, D., Croese, S., Nordqvist, J., Olokoe, M., Sharma, T., Buck, N. T. & Versace, I. 2019. Adapting the Sustainable Development Goals and the New Urban Agenda to the city level: Initial reflections from a comparative research project. International journal of urban sustainable development 2019 11 (1), 4-23. https://doi.org/10.1080/19463138.2019.1573172. Viitattu 22.2.2025.

Veiste, P. 2018. Kestävä kehitys kunnan strategisena valintana – kansallisesta näkökulmasta esimerkkikuntiin. Pro gradu -tutkielma. Maantieteen ja geologian laitos. Turun yliopisto. Turku: Turun yliopisto.