Yritysvastuuraportointi on murroksessa. Euroopan unionin kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) ja sen myötä voimaan astuneet eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit (ESRS) asettavat yrityksille uudenlaisia raportointivelvoitteita. Yritysten tulee nyt tarkastella paitsi omia vaikutuksiaan yhteiskuntaan ja ympäristöön, myös sitä, miten erilaiset vastuullisuuskysymykset, kuten ilmastonmuutos ja ihmisoikeudet, vaikuttavat niiden liiketoimintaan, strategiaan ja taloudelliseen tulokseen. Tätä kokonaisvaltaista näkökulmaa kutsutaan kaksoisolennaisuusanalyysiksi. Infra-alan toimija Destia Oy on yksi niistä edelläkävijäyrityksistä, jotka ovat jo toteuttaneet kaksoisolennaisuusanalyysin. Analyysiprosessi ja sen tulokset koottu yhteen YAMK-tutkinnon opinnäytetyöksi ja tämä artikkeli kokoaa keskeiset havainnot Destian kaksoisolennaisuusanalyysiprosessista.

Kaksoisolennaisuusanalyysi ja CSRD käytännössä

CSRD:n ja monimuotoisten ESRS-standardien omaksuminen ei ole pelkkää raportointia – kyseessä on vaativa, koko organisaation ajattelua ja toimintaa uudistava prosessi. Tämä edellyttää uutta osaamista, toimivia prosesseja sekä strategista otetta sekä ymmärrystä raportointivaatimusten käytännön soveltamisesta. ESRS-standardit muodostavat yhtenäisen kehyksen EU:n laajuiselle kestävyysraportoinnille, jonka tavoitteena on parantaa raporttien laatua ja vertailtavuutta. Standardisto rakentuu neljän pääosion varaan:

1. Yleiset tiedot (ESRS 1&2) – strategia, hallinto, riskienhallinta ja kaksoisolennaisuusanalyysi.

2. Ympäristö (E) – ilmastonmuutos, saastuminen, luonnon monimuotoisuus.

3. Sosiaalinen vastuu (S) – työvoima, arvoketjut, yhteisöt.

4. Hyvä hallinto (G) – hallintorakenteet ja eettiset periaatteet.

Kokonaisuudessaan ESRS sisältää 12 standardia ja jopa 1144 datapistettä ja 82 avainlukua. Pakollisia raportoitavia ovat ESRS 1 ja 2, sekä E1, joka on ilmastonmuutos. Kaksoisolennaisuusanalyysi määrittää muut raportoitavat olennaisuudet ja osoittaa, mitkä datapisteet ovat yritykselle olennaisia ja tulee raportoida.

Prosessin ja kumppanin merkitys

Destian kokemus osoittaa, kuinka tärkeää on noudattaa strukturoidun ja järjestelmällisen prosessin etenemistä. Työ alkoi sidosryhmäanalyysilla ja eteni olennaisten teemojen tunnistamiseen ja priorisointiin. Koska ESRS-osaaminen on vielä monessa organisaatiossa rakentumassa, ulkopuolinen asiantuntijakumppani on arvokas tuki. Destian kohdalla konsulttikumppani nopeutti perehtymistä, varmisti analyysin laadun ja standardienmukaisuuden sekä toi prosessiin selkeyttä ja johdonmukaisuutta. Lisäksi kumppanin tarjoama data-alusta oli keskeinen osa tulosten läpikäynnissä. Myös tulosten tulkinta vaati syvällistä asiantuntemusta – siinä kumppani ansaitsee erityiskiitokset.

Sidosryhmätyön tärkeys

Kaksoisolennaisuusanalyysin keskiössä on ymmärrys yrityksen vaikutuksista ja riippuvuuksista. Laaja sidosryhmien osallistaminen on välttämätöntä olennaisten teemojen tunnistamiseksi. Destian analyysissä toteutettiin kymmenen keskeisen sisäisen ja ulkoisen sidosryhmän haastattelut, mikä varmisti, että analyysi pohjautuu todellisiin vaikutuksiin ja odotuksiin, ei pelkästään sisäisiin näkemyksiin.

Olennaisuusanalyysi strategisena työkaluna – tuloksista tekoihin

Analyysin todellinen arvo mitataan siinä, kuinka sen tulokset siirtyvät käytäntöön. Destia tunnisti analyysin pohjalta liiketoimintansa kannalta kriittisimmät kestävyysteemat. Näistä erityisesti ympäristöön liittyvät aiheet, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisy, nousivat keskiöön. Myös henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen tunnistettiin olennaisiksi. Kaksoisolennaisuusanalyysi osoittautui strategiseksi välineeksi, jonka avulla yritys voi kohdentaa toimenpiteet ja resurssit tehokkaasti sinne, missä vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ovat suurimmat. Aidon integroinnin edellytyksiä ovat kuitenkin selkeät tavoitteet, mittarit ja vastuunjako. Destialla kaksoisolennaisuusanalyysin tuloksia tullaan hyödyntämään myös konsernin ESG-tiekarttojen valmistelussa.

Kestävyysraportoinnin aikataulumuutokset

CSRD:n toimeenpanoon on tullut muutoksia ns. ”Green Omnibus -kevennyspaketin” myötä. Tämä vaikuttaa myös Destiaan, joka kuuluu suurten listaamattomien yritysten joukkoon. Raportointivelvoite siirtyy parilla vuodella eteenpäin. Odotettavissa on lisäksi kevennyspaketin toinen vaihe, jonka toivotaan edelleen selkeyttävän ja yksinkertaistavan vaatimuksia. Destian päätös toteuttaa kaksoisolennaisuusanalyysi aikataulun lykkäyksestä huolimatta osoittaa vahvaa sitoutumista vastuullisuuteen ja strategista ennakointia.

Enemmän kuin sääntelyn vaatimus

Destian kokemus osoittaa, että kaksoisolennaisuusanalyysi on enemmän kuin sääntelyn täyttämistä – se on oppimisprosessi ja mahdollisuus kehittää liiketoimintaa kestävämmäksi. Se auttaa tunnistamaan riskejä ja mahdollisuuksia, syventämään sidosryhmäsuhteita ja vahvistamaan vastuullisuuden asemaa osana strategista johtamista.

Lopuksi

Tämä artikkeli pohjautuu Savonian ammattikorkeakoulun Ympäristötekniikan YAMK-tutkintoon kuuluvaan opinnäytetyöhön Destian kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten tulkinta ja strateginen hyödyntäminen, joka valmistui keväällä 2025. Opinnäytetyö on julkaistu käyttörajatussa kokoelmassa ja se täydentää kirjoittajan aiemmin Tampereen ammattikorkeakouluun vuonna 2024 laatimaa YAMK opinnäytetyötä Vastuullisuuden johtaminen osana yritysstrategiaa Case Destia Oy.

Kirjoittaja:

Hanna Haukilahti, konsernin ympäristöpäällikkö, Destia Oy

Insinööri AMK Ympäristötekniikka (Savonia) ja 2 x insinööri YAMK / Teknologiaosaamisen johtaminen (TAMK) & Ympäristötekniikka (Savonia)

hanna.haukilahti@destia.fi