Terveydenhuollon ammattihenkilö mittaa potilaan verenpaineen verenpainemittarilla potilaan olkavarresta. Painopiste on käsivarressa ja lääkinnällisessä laitteessa.

Savonia-artikkeli Pro: Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti – potilasohjausvideo Pohjois-Savon hyvinvointialueelle

Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, jonka tarkoituksena oli tuottaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen kliinisen fysiologian yksikköön potilasohjausvideo verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnistä. Tavoitteena oli lisätä potilaiden ymmärrystä tutkimuksen suorituksesta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) kliinisen fysiologian yksikkö.

Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti

Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröintiä käytetään kohonneen verenpaineen diagnosoinnissa ja hoidon seurannassa. Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnissä verenpainetta mitataan 24 tunnin ajan, päivällä 15 minuutin välein ja yöllä 30 minuutin välein automaattisesti. Tutkimuksella saadaan selville verenpaineen tasoa ja vaihtelua vuorokauden eri aikoina. (Pohjois-Savon hyvinvointialue n.d.) Korkea verenpaine on yksi maailman yleisimmistä sairauksista ja syistä ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Kohonnut verenpaine on merkittävä tekijä sepelvaltimotautiin, aivo- ja sydäninfarktiin, sydämen vajaatoimintaan sekä krooniseen munuaistautiin. Verenpaineen selvittäminen on tärkeää, sillä kohonnutta verenpainetta voidaan hoitaa lääkkeillä ja terveellisillä elämäntavoilla. Vastaanotolla tehty kertamittaus antaa vain hetkellisen kuvan henkilön verenpaineesta, jonka takia verenpaineen pitkäaikaisrekisteröintiä käytetään verenpaineen vuorokausivaihtelun selvittämisessä. (Dadlani, Madan & Sawhney 2018.)

Suomessa Käypä hoito- suosituksen mukaan arviolta noin kaksi miljoonaa aikuista kärsii kohonneesta verenpaineesta. Suomalaisista verenpaineen ihanteellisena pidetyn arvon 120/80 mmHg saavuttaa vain noin viidesosa. Kohonnut verenpaine lyhentää elinikää ja heikentää elämänlaatua, siksi verenpainearvojen seuraaminen on tärkeää. (Kohonnut verenpaine: Käypä hoito- suositus 2020.) Toistuvasti koholla oleva verenpaine vaurioittaa verisuonia ja rasittaa sydäntä, kun sydän joutuu pumppaamaan verta painetta vastaan. Tämä lisää riskiä sairastua vakaviin sairauksiin kuten sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen. (Pelttari 2023.) Kohonnut verenpaine vaikuttaa haitallisesti myös munuaisten toimintaan, mutta myös munuaissairaudet voivat johtaa kohonneeseen verenpaineeseen (Munuais- ja maksaliitto n.d).

Ohjausvideon hyödyt potilasohjauksessa

Potilasohjaus on keskeinen osa hoitotyötä ja ohjauksella luodaan perusta potilaan hoitoprosessille ja omahoitoon sitoutumiselle. Hyvin toteutettu potilasohjaus lisää potilaan turvallisuuden tunnetta sekä vähentää epävarmuutta hoitosuhteen aikana ja tutkimuksiin valmistautuessa. Hyvä vuorovaikutus hoitajan ja potilaan välillä parantaa hoitotuloksia ja motivoi potilasta noudattamaan ohjeita. (Skhole oy 2023.) Audiovisuaalisuus tehostaa potilasohjausta, sillä esimerkiksi video parantaa potilaan ymmärrystä ja muistamista verrattuna tekstiin tai pelkkään puheeseen. Visuaalisuus auttaa potilasta hahmottamaan tietoa nopeammin sekä selkeämmin, joka vähentää väärinymmärryksiä potilasohjauksessa. Video auttaa potilasta hahmottamaan tietoa ja myös kielellisiä haasteita omaavat potilaat hyötyvät oppimalla kuvista ja videoista. (Korpela 2022.)

Potilasohjausvideo on katsottavissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivuilla: https://dreambroker.com/channel/7445iio1/tsfuxw9e


Kirjoittajat

Kerttu Sikanen, bioanalyytikko-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Neea Lahtinen, bioanalyytikko-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Iida-Maija Talo, bioanalyytikko-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Riitta Kiiskinen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu


Lähteet

Dadlani, A., Madan, K. & Sawhney, J. 2018. Ambulatory blood pressure monitoring in clinical practice. Indian Heart Journal 71 (1), 91–97. https://doi.org/10.1016/j.ihj.2018.11.015. Viitattu 6.2.2026.

Kohonnut verenpaine. Käypä hoito- suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020. https://www.kaypahoito.fi/hoi04010#s6_5. Viitattu 27.4.2026.

Korpela, Tanja. 2022. Potilasohjeiden visuaalisuus lisää ohjauksen tehoa. Verkkojulkaisu. Julkaistu 21.12.2022. https://blogit.lab.fi/labfocus/potilasohjeiden-visuaalisuus-lisaa-ohjauksen-tehoa/. Viitattu 27.4.2026.

Munuais- ja maksaliitto n.d. Miten suojelet munuaisiasi. Verkkojulkaisu. https://muma.fi/munuaiset/miten-suojelet-munuaisiasi/. Viitattu 27.4.2026.

Pelttari, H. 2023. Kohonnut verenpaine (verenpainetauti). Teoksessa Lääkärikirja Duodecim. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00034. Viitattu 27.4.2026.

Pohjois-Savon hyvinvointialue n.d. Kliininen fysiologia. Verkkojulkaisu. https://pshyvinvointialue.fi/kliininen-fysiologia. Viitattu 15.3.2026.

Skhole Oy n.d. Työmotivaatio – onnistuneen potilasohjauksen perusta. Verkkojulkaisu. https://www.skhole.fi/blogi/hoitajan-motivaatio-onnistuneen-potilasohjauksen-perusta. Viitattu 27.4.2026.