Kehitysvammaisten Tukiliiton Elämä omaksi -jatkohankkeessa (ESR+) on kehitetty verkkokahvilatoimintaa, jonka tavoitteena on tukea kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten sosiaalista kohtaamista riippumatta asuinpaikasta (Kehitysvammaisten tukiliitto ry, nd).

Ryhmämuotoisen verkkotoiminnan onkin todettu vähentävän yksinäisyyttä ja eristäytymistä (esim. Heponiemi ym. 2020, Seivwringht ym. 2022). Asiakkaiden ottaminen toiminnan suunnitteluun lisää osallisuuden kokemuksia sekä kiinnostusta ja innostusta teknologisia laitteita kohtaan. (Safari, Wass & Thygesen, 2023.)

Tässä tarkasteltavaan verkkokahvilatoimintaan voi osallistua itsenäisesti tai esimerkiksi kehitysvammaisten päivätoimintayksikön kautta, jolloin päivätoimintaryhmän ohjaajat toimivat keskeisessä roolissa verkkokahvilatoiminnan tavoitteiden saavuttamisessa. Näin ollen toimintaan osallistuminen vaatii esimerkiksi ryhmäohjaajalta digitaitoja. Schlengerin ym. (2022) mukaan sote-alan työntekijän oma halukkuus ja kiinnostus teknologiaa kohtaan onkin keskeinen tekijä asiakkaan tavoitteiden saavuttamisessa etätoiminnassa. Tärkeää kuitenkin on, että digitoiminta on osa arkea ja päivittäistä työtä. Digitoiminnalle täytyy olla myös riittävästi aikaa ja toisaalta toimivat laitteet, tuki niiden käyttöön ja riittävää koulutusta. (Schlenger ym. 2022.)

Verkkokahvilatoiminta edistää työntekijöiden digiosaamista

Jakku-Hiivalan (2025) opinnäytetyössä kartoitettiin, miten Kehitysvammaisten Tukiliiton Elämä omaksi -jatkohankkeessa (ESR+) kehitetty verkkokahvilatoiminta on vaikuttanut työntekijöiden digitaitoihin. Tämän lisäksi kartoitettiin, miten digitoimintaa voisi kehittää kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnoissa.

Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastatteluilla, johon osallistui yhteensä viisi työntekijää Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueelta, kehitysvammaisten päivätoimintayksiköistä. Haastattelutilaisuuksia oli kaksi, joista toinen oli ryhmähaastattelu ja toinen yksilöhaastattelu.

Haastateltavista kaikki olivat osallistuneet ryhmänsä kanssa hankkeen kehittelemään päiväaikaiseen verkkokahvilaan, joka pidetään joka toinen viikko Teamsissa. Jokaiselle kerralle ryhmä vuorollaan tuottaa sisällön.

Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Aineistosta nousi teemoittelun myötä viisi pääteemaa:

– Digiosaamisen kehittyminen ja vahvistuminen

– Asenteet madaltavat kynnystä osallistua digitoimintoihin

– Haasteet digitoimintaan osallistumisessa

– Vaikutukset ryhmän toimintaan

– kehittämisehdotukset

Tulosten mukaan verkkokahvilatoiminta näyttäytyi yhteisöllisyyttä vahvistavana digitoiminnan muotona päivätoiminnoissa. Verkkokahvilaan osallistuminen lisäsi työntekijöiden digitaitoja ja rohkeutta käyttää digilaitteita. Moni oppi käyttämään videotyökaluja ja PowerPointia, ja aiempi osaaminen saatiin osaksi työnkuvaa. Vaikka vastuu verkkokahvilasta oli yhdellä työntekijällä, koko työyhteisö osallistui toimintaan jollain tavalla. Haastateltavat lähtivät rohkeasti mukaan, vaikka digitaidoissa oli alkuun puutteita. Digitoimintojen harjoittelu lisäsi itsevarmuutta ja intoa. Innostus oli tarttuvaa – työntekijöiden motivaatio vaikutti myös asiakkaisiin. Digitoiminta nähtiin keinona vahvistaa osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta.

Verkkokahvila toi vaihtelua päivätoiminnan arkeen ja mahdollisti vertaistuen: työntekijät näkivät toisten ryhmien toimintaa, saivat ideoita ja kokivat kuuluvansa laajempaan ammatilliseen yhteisöön. Ryhmät osallistuivat aktiivisesti verkkokahvilan sisältöjen suunnitteluun ja toteutukseen – esimerkiksi näytelmien muodossa, joissa asiakkaat ilmaisivat itseään elein ja ilmein. Vaikka ei pystyisi kommunikoimaan puheella niin erilaiset eleet, ilmeet ja liikkeet löytyvät kyllä.

Haasteita digiosallistumisessa olivat muun muassa vähäiset resurssit, toimimattomat laitteet ja nettiyhteydet. Alueelliset erot digilaitteiden saatavuudessa vaikuttivat suoraan verkkokahvilaan osallistumiseen. Digikuilu – eli tilanne, jossa yksilö ei voi tai osaa käyttää digilaitteita – voi lisätä syrjäytymisriskiä. Erityisesti tukea tarvitseville henkilöille palveluiden vaikeakielisyys ja selkomateriaalien puute muodostavat esteitä. Digitoiminnan kehittämiseksi toivottiin koulutusmateriaalia, teknistä tukea ja selkotoimintoja esimerkiksi Teamsiin.

Erilaiset digikoulutukset ja esim. Canvan käyttöön olisivat haastatteluiden mukaan tarpeellisia. Digitoimintaa toivottiin useammalle viikonpäivälle, jotta osallistuminen olisi mahdollista riippumatta asiakkaiden käyntipäivistä päivätoiminnoissa. Hankkeen rooli kehittämisessä ja koordinoinnissa nähtiin tärkeänä, sillä hyvinvointialueilla ei välttämättä ole siihen resursseja.

Verkkokahvilatoimintaa kannattaa kehittää

Verkkokahvilatyyppinen toiminta on suhteellisen pienin panostuksin toteutettavaa, mutta sillä saavutetaan laajasti kohderyhmiä yli aluerajojen. Toiminta tuo uusia ideoita oman päivätoiminnan kehittämiseen ja vahvistaa ohjaajien työtä. Osallisuuden kokemukset lisääntyvät, ja toimintamallia voidaan hyödyntää laajasti hyvinvointialueilla sekä muissa päivätoimintaa järjestävissä tahoissa.

Artikkeli perustuu Jenna Jakku-Hiivalan YAMK-opinnäytetyöhön.

---

Kirjoittajat:

Jenna Jakku-Hiivala, digitalisaation asiatuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Elisa Snicker, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

---

Lähteet:

Safari, M., Wass, S. & Thygesen, E. 2023. Digital technology design activities – A means for promoting the digital inclusion of young adults with intellectual disabilities. https://doi.org/10.1111/bld.12521. Viitattu 1.9.2025.

Schlenger W, Jöllenbeck M, Stamer T, Grosse A, Ochsmann E. 2022. Digitizing Social Counseling-Insights for Workplace Health Management. Int J Environ Res Public Health. 2022 Jan 14;19(2):917. https://doi.org/10.3390/ijerph19020917. PMID: 35055750; PMCID: PMC8775588.Viitattu 22.5.2025.

Seivwright, A., Kaleveld, L., Meltzer, A., Atkins, M., Varadharajan, M., Campbell, P., Callis, Z. & Wilson, E. 2022. Adaptation among aged care and disability service providers in response to the COVID-19 pandemic: Lessons for the future. Frontiers in health services. Vol.2, 1037256–1037256. https://doi.org/10.3389/frhs.2022.1037256. Viitattu 15.9.2025.

Heponiemi, T., Jormanainen, V., Leemann, L., Manderbacka, K., Aalto, AM. & Hyppönen, H. 2020. Digital Divide in Perceived Benefits of Online Health Care and Social Welfare Services: National Cross-Sectional Survey Study. Journal of Medical Internet Research, 22(7). https://doi.org/10.2196/17616. Viitattu 31.7.2025.

Kehitysvammaisten tuki ry. Nd. Kohtaa mut-verkkokahvila. Saatavilla: https://www.tukiliitto.fi/toiminta/aikuiset/elmo-kohtaamisia-ja-kokemustoimintaa/verkkokahvila/?gad_source=1&gclid=Cj0KCQiA0–6BhCBARIsADYqyL_Wh75c3QOVqQXYJ4fk7ntoTACdcxsoaaj0KstuQd9XKJ3Q851m1CEaAhfMEALw_wcB. Viitattu 9.10.2025.