Vieraskielisten sairaanhoitajien pitää Suomeen työhön päästäkseen oppia hyvin suomen kieli sekä suomalainen hoitotyön kulttuuri. Sairaanhoitajaksi Suomessa -hankkeessa tehtiin vuosina 2022–2025 merkittävä määrä avoimesti jaettavia verkkoaineistoja JOTPAn rahoittamana. Tässä artikkelissa kerrotaan Savonian luomista verkkotaitopajoista ja -simulaatiosta, ja annetaan vinkkejä materiaalin käyttöön. Materiaali voi olla hyödyksi erityisesti sairaanhoitajien täydennyskoulutuksissa.

Savonia-ammattikorkeakoulun S2-työpakettiin Sairaanhoitajaksi Suomessa -hankkeessa kuului verkkotaitopajojen ja -simulaatioiden tuottaminen ja pilotointi hoitotyön ja suomen opettajien tiiviissä yhteistyössä. Idea saatiin hoitotyön tutkintokoulutusten taitopajoista, joissa tulevat sairaanhoitajat harjoittelevat kliinisiä taitoja: esimerkiksi pistäminen ja ravitsemusletkun käyttäminen saadaan haltuun juuri taitopajojen aikana. Näistä haluttiin luoda verkkoversiot, joihin ulkomailla sairaanhoitajiksi valmistuneet kielenoppijat voisivat palata useita kertoja. Jo aiemmin Savoniassa oli saatu opiskelijoilta rohkaisevaa palautetta interaktiivisten videoiden käytöstä osaamisen kartuttamisessa.

Hankkeen kohderyhmänä olivat sairaanhoitajan tutkinnon jo kotimaassaan EU-/ETA-maiden ulkopuolella suorittaneet, joten kliinisiä taitoja tarvitsi osalla osallistujista vain hiukan vahvistaa – sitäkin enemmän tarvittiin opetusta suomen kielen käyttöön sekä ymmärrystä hoitotyöhön Suomessa erilaisissa arjen työtilanteissa. Verkkotaitopajoja ja -simulaatioita suunnitellessaan Savonian hoitotyön ja suomen opettajat pyrkivät huomioimaan varsinkin ne keskeisimmät sairaanhoitajiksi pätevöityvien osaamisalueet, jotka tarvitsivat vahvistusta.

Verkkotaitopajoihin valittiin aiheiksi tavalliset hoitotyön tilanteet: PCA-kipupumpun käyttö, PEG-letkun kautta lääkitseminen, kanylointi, ABCDE-protokolla sekä raportointi ISBARilla. Jokaiseen aiheeseen kuvattiin videot Savonia-ammattikorkeakoulun simulaatiokeskuksessa. Lisäksi tuotettiin videoitujen tilanteiden dialogit, jotka selkomukautettiin selkokielelle ja käännettiin englanniksi ymmärtämisen varmistamiseksi.

Videoihin laadittiin interaktiivisia tehtäviä, joiden palautteetkin antavat uutta oppia pätevöityjille. Lisäksi tuotettiin pieniä automaattisesti tarkistuvia tehtäviä. Videoiden tilanteista laadittiin myös taulukot, joissa näkyy, millä tavalla ko. hoitotyön tilanne ja suunnitelma voidaan kirjata potilastietojärjestelmään. Kaikki materiaali koottiin Moodle-alustalle, ja verkkokurssin varmuuskopio on saatavilla AOE.fi-verkkopalvelussa avoimesti muuhun paitsi kaupalliseen käyttöön.

Verkkotaitopajat taipuvat moneen opetuksen osana

Luotuja materiaaleja voidaan käyttää pedagogisesti eri tavoin. Hoitotyön opettaja voi pyytää Suomessa terveysalan ammattiaan täydentäviä henkilöitä tutustumaan lataamaansa Verkkotaitopajojen ja -simulaatioiden materiaaliin ja tekemään tehtävät ennen saapumista kampuksella taitopajaan tai simulaatioon.

Vaihtoehtoisesti opettaja voi orientoida opiskelijoita kampustuokion alussa niin, että hän esittää videon verkkotaitopajoista tuokion aluksi, sen interaktiiviset tehtävät tehdään yhdessä ja siitä keskustellaan. Keskustelun teemoja voivat esimerkiksi olla tilanteen tutut asiat ja toisaalta erot oman kotimaan tai aiemman työskentelymaan käytäntöihin sekä suomenkielisten fraasien käytön tarkennukset. Ajatuksena hankkeessa oli, että kampustuokioita järjestävät hoitotyön ja suomen opettajat yhteisopettajuudessa, jolloin monipuolinen keskustelu hoitotyön tilanteista onnistuu.

Kolmantena vaihtoehtona tai lisäyksenä edellisiin opettaja voi antaa linkit videoihin ja muuhun materiaaliin itsenäisen kertauksen tueksi kotiin. Täydentäjiä on syytä rohkaista myös kirjoittamaan avainfraaseja ja sanastoa vihkoonsa, jotta asiat painuvat mieleen. Pahitteeksi ei olisi sekään, että he harjoittelisivat puhumaan kyseisissä hoitotyön tilanteissa esimerkiksi toisten laillistujien kanssa tai teköälyn ääniavusteisen toiminnon avulla.

Mikäli verkkotaitopajoja käytetään luokkahuoneopetuksessa, opettaja voi myös auttaa täydentäjiä luomaan tilanteista omia pienoisdraamoja, jotka mahdollisesti päättyvät hiukan toisin kuin videoilla. Näin voidaan yhdessä oppia lisää fraaseja ja sanastoa näistä kielenkäyttötilanteista.

Voi olla, että sinä lukija keksit lisää hyviä tapoja hyödyntää tuotettua materiaalia. Luovuus on sallittu ja jos kehität materiaaleja eteenpäin, on hyvä jakaa ne oivalluksiksi myös muille aiheen parissa työskenteleville. AOE-sivustolla voit uutta materiaalia lisätessäsi kiinnittää sen alkuperäiseen materiaaliin.

Verkkosimulaatiot opettajajohtoiseen opetukseen

Verkkosimulaatio on pedagoginen menetelmä, joka auttaa oppijaa oppimaan uutta turvallisessa ympäristössä. Simulaation pedagoginen ydintavoite on selkeä. Ohjaaja varmistaa, että simulaatio etenee tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan oppimiskeskustelussa. Simulaatiossa saadut oppimiskokemukset lisäävät oppijoiden uskoa hänellä jo olevien tietojen ja taitojen soveltamiseen asiakkaan hoidossa. (Laitomaa ja Toivonen, n.d.)

Verkkosimulaatioita kehitettiin Savonian materiaaliin kaksi, ja ne ovat molemmat potilasohjauksen aiheista. Ensimmäinen verkkosimulaatio keskittyy diabetesohjaukseen, kun potilaalla on todettu tyypin 2 diabetes ja hänelle ollaan aloittamassa insuliinihoitoa. Toisen verkkosimulaation aiheena on preoperatiivinen hoitotyö eli potilas on tulossa gynekologiseen leikkaukseen ja hoitaja valmistelee häntä siihen.

Savonian tekemien verkkosimulaatioiden ideana on säästää kustannuksissa ja auttaa järjestämän tilasta riippumattomia, laadukkaita simulaatioita etänä. Näiden lisäksi erityisesti kielenoppijat hyötyvät simulaation järjestämisestä tällä tavalla, koska he voivat palata materiaaliin niin monta kertaa, kuin oppiminen vaatii. Verkkosimulaatiot on tuotettu simulaatiopedagogiikan periaatteiden mukaisesti, kuitenkin niin, että varsinainen simulaatiotilanne on nauhoitettu etukäteen.

Hoitotyön ja suomen opettajat voivat pitää simulaation aluksi päivän aiheista miniluennot ja jakaa tarkkailijoille joko itse laatimansa tai valmiina materiaalissa olevat tehtävät. Sen jälkeen voidaan yhdessä katsoa video potilasohjauksesta. Videon katsomisen jälkeen käydään debriefing-keskustelu, jossa käydään läpi tarkkailijoiden huomiot sekä keskustellaan tilanteen herättämistä ajatuksista. Opettajat voivat antaa kotitehtäväksi itsenäisen kertauksen materiaalipaketista ja videossa olevista interaktiivisista tehtävistä.

Rohkaisevia kokemuksia pilotista

Verkkotaitopajoja pilotoitiin Sairaanhoitajaksi Suomessa -hankkeen aikana. Kokemukset olivat hyviä. Opiskelijat saivat tutustua opetusaiheisiin ja suomalaisiin hoitotyön tilanteisiin etukäteen sekä kerrata kampuksella opittua jälkikäteen. Myös dialogien selkomukautukset saivat kiitosta kielenoppijoilta, joista suuri osa oli täydennyskoulutuksen alussa tasolla A2. Selkomukautus auttoi ymmärtämään puhekielisen tilanteen ydinsisällön.

Parhaillaan käynnissä olevissa, valtakunnallisissa SAILA 1 ja 2 -hankkeissa kehitetään eteenpäin sairaanhoitajien laillistamisväylää. Savonian luoma materiaali on jaettu hankkeen toimijoille, ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi tulevien laillistujien suomen kielen ja kliinisten taitojen vahvistamisen tukena.

Tätä taitopaja- ja simulaatiomateriaalia saa käyttää vapaasti myös esimerkiksi Nursing Degree – tai TOKASA-tyyppisissä koulutuksissa, mikäli se osoittautuu sopivaksi niihin. Kuitenkaan liiketoimintakoulutuksissa tai vastaavissa kaupallisissa tarkoituksissa materiaalia ei saa käyttää.

Materiaalin voi ladata Avointen oppimateriaalien kirjastosta: https://aoe.fi/#/materiaali/4674

Lähteet: Laitomaa H. ja Toivonen K., n.d. Verkkosimulaatio vastuullisena menetelmänä lähihoitajien opetuksessa. Verkkojulkaisu. https://mewethome.com/verkkosimulaatio-opettaminen-mahdollisuutena/

Teksti:

Kukka-Maaria Raatikainen

suomen kielen ja viestinnän lehtori

Kuvakaappaukset: Verkkotaitopajat ja -simulaatiot -materiaalista