Terveydenhuollon organisaatioiden työ- ja potilasturvallisen toiminnan varmistamisen keskeisiä tekijöitä ovat henkilöstön jatkuva osaamisen kehittäminen ja laadukas perehdytys (Sosiaali- ja terveysministeriö Asiakas- ja turvallisuusstrategia 2022). Perehdytyksen avulla voidaan lisätä työntekijän motivaatiota ja työhyvinvointia sekä auttaa kiinnittymään työyhteisöön ja sitoutumaan organisaatioon. Uuteen työtehtävään saatava perehdytys on uuden työntekijän oikeus ja perustuu laissa säädettyihin määräyksiin (Lindfors ym. 2018; Peltokoski 2016.)

Virtuaaliset oppimisympäristöt rikastuttavat perehdytystä

Perinteisten perehdytysmenetelmien rinnalle on tarjolla nykyaikaisia ja joustavia ratkaisuja, jotka tukevat henkilöstön osaamisen kehittämistä sekä mahdollistavat perehdytyksen ajasta ja paikasta riippumatta. Virtuaaliset oppimisympäristöt ja 360°-teknologia tarjoavat uusia mahdollisuuksia perehdytyksen kehittämisen ja oppimiskokemuksen laajentamiseen myös terveydenhuollossa. (Derichs ym. 2022.) Terveydenhuollon erikoisosaamista vaativissa yksiköissä riittävän ja laadukkaan perehdytyksen merkitys korostuu, kuten isotooppitoiminnan yksikössä, jossa työskennellään puhdastilaympäristössä. Teknologisten uudistusten myötä virtuaaliset oppimisympäristöt voivat tukea oppimista, lisätä perehdytyksen saavutettavuutta sekä vahvistaa käyttäjän valmiuksia turvalliseen työskentelyyn puhdastila- ja säteily-ympäristöissä.

Puhdastilaperehdytykseen uutta näkökulmaa

Isotooppilääketieteen erikoisala keskittyy diagnostiikkaan, jossa käytetään tutkimusmenetelmänä lyhytikäisen säteilevän merkkiaineen jakautumista elimistössä, jota todennetaan kuvantamisella. Näiden tutkimusten tarkastelun kohteena ovat elimistön biologiset, toiminnalliset ja aineenvaihdunnan muutokset tai poikkeavuudet, kuten elimistön tulehdustilat ja syöpäsairaudet. (Sovijärvi, Hartiala, Knuuti, Laitinen & Malmberg 2018.)

Isotooppilääketieteen tutkimuksissa käytetään radioaktiivisia radiolääkkeitä, joiden valmistus ja käyttöönotto suoritetaan puhdastilassa. Puhdastilalle on määritelty laadunvalvonnan vaatimuksia kansainvälisillä ISO-standardeilla ja GMP (The European Comission Guide to Good Manufacturing Practice) -ohjeistuksella. Lisäksi toiminnassa on huomioitava aseptisuus sekä säteilysuojelun- ja laaduntarkkailun näkökulmat. (SFS-EN ISO 14644, 2015; GMP-Guidelines 2017). Radiolääkkeet ja puhdastila ympäristönä asettavat haasteita perehdyttämiselle, koska tarpeetonta ja ylimääräistä vierailua tiloihin on vältettävä. Lisäksi on huomioitava turvallisuusnäkökulmat, kun ollaan tekemisessä säteilevien merkkiaineiden kanssa. Tämän vuoksi on uudet ja innovatiiviset ratkaisut ovat tarpeen perehdyttämisessä.

Moniammatillinen kehittämistyö

YAMK-opinnäytetyöhön valittiin tutkimuksellinen kehittämistyön menetelmä, jossa lähtökohtana on käytännön työelämän toiminnan konkreettinen kehittäminen, jossa käytetään tutkimuksellista lähestymistapaa sekä tieteellisiä tutkimusperiaatteita- ja menetelmiä. Samanaikaisesti tuotetaan tutkimustietoa valitusta aiheesta työelämän käyttöön hyödyntämällä tieteellisiä menetelmiä. (Toikko ja Rantanen 2009.)

Kehittämistyössä toteutettiin Moodle-verkkoalustalle virtuaalinen oppimisympäristö isotooppityön puhdastilasta ja sen toiminnasta. Lisäksi ThingLink-alustalle toteutettiin puhdastilasta interaktiivinen 360°-ympäristö, jonka avulla käyttäjät voivat tutustua puhdastilaan ja toimintaprosesseihin virtuaalisesti ja turvallisesti ilman tarpeetonta vierailua puhdastilaan. Moodle-oppimisympäristöön koottiin perehdytysmateriaalia isotooppitoiminnan puhdastilasta, puhdastilatyöskentelystä, säteilystä ja säteilysuojelusta sekä radiolääkevalmistukseen liittyvistä toimintatavoista.

Kehittämistyö käynnistyi työelämälähtöisestä tarpeesta uudistaa perehdytystä sekä kehittää puhdastilaan liittyvän perehdytysmateriaalin saavutettavuutta ja ajanmukaisuutta. Kehittämistyön toteutus eteni perehdytysmateriaalin suunnittelusta virtuaalisen oppimisympäristön toteuttamiseen. Kehittämistyön suunnittelussa huomioitiin isotooppiyksikön puhdastilatoiminnan erityispiirteet, kuten aseptinen työskentely, säteilysuojelu sekä puhdastiloihin liittyvät ISO-standardit ja GMP-ohjeistukset. Kehittämisprosessissa hyödynnettiin PDCA (Plan-Do-Check-Act)-kehittämismenetelmän kehämallin piirteitä, joka sisältää aktiivista ja jatkuvaa reflektointia ja havainnointia koko kehittämisprosessin aikana (Toikko ja Rantanen 2009). Kehittämistyön tavoitteena oli nykyaikaistaa perehdytystä hyödyntämällä digitaalisia oppimisratkaisuja ja tuottaa käyttäjäarvioon perustuvaa tietoa perehdytysmateriaalin käytettävyydestä.

Kehittämistyössä hyödynnettiin moniammatillista fokusryhmäkeskustelua, jonka avulla hahmotettiin virtuaalisen perehdytysympäristön keskeinen sisältö ja perehdytysmateriaali. Fokusryhmäkeskustelun pohjalta toteutettiin virtuaalinen oppimisympäristö, joka koostui Moodle-oppimisympäristöstä ja siihen sisältyvästä 360°-ympäristöstä. Luotu ympäristö pilotoitiin ja sen käytettävyyttä selvitettiin Webropol-kyselyllä. Kyselyssä tarkasteltiin toteutetun kokonaisuuden käytettävyyttä, visuaalista ilmettä, sisällön selkeyttä sekä soveltuvuutta perehdytyksen tueksi. Käytettävyyden arvioinnissa hyödynnettiin Jakob Nielsenin käytettävyyden heuristiikkoja, kuten järjestelmän tila, tunnistaminen, yhdenmukaisuus ja standardit sekä visuaalisti esteettinen ja selkeä suunnittelu. Arvioitavat kriteerit valittiin, koska käyttäjäarvioinnista pyrittiin saamaan hyödyllisiä keinoja oppimisympäristön parantamiseen ja jatkokehittämiseen.

Virtuaalinen oppimisympäristö osaksi perehdytystä

Tulosten perusteella virtuaalinen oppimisympäristö ja 360°-ympäristö koettiin erittäin onnistuneeksi. Ympäristö tuki hyvin perehdytystä erityisesti puhdastilaan tutustumisen, perehdytyksen saavutettavuuden sekä sisällön havainnollisuuden näkökulmista. Käyttäjäpalautteen avulla tunnistettiin kehittämiskohteita käytettävyyden selkeyttämisessä. Ympäristöön haluttiin mm. lisää ääni- ja videomateriaalia. Lisäksi koettiin tärkeäksi varmistaa verkko-ohjelman ja käyttöjärjestelmän moitteeton toimivuus yhdessä korkean kuvanlaadun kanssa. Jatkokehittämisehdotuksena nousi esille, että ympäristössä voisi olla ääniohjaus, joka helpottaisi ja sujuvoittaisi 360˚-ympäristössä liikkumista. Ympäristö tullaan ottamaan käyttöön osaksi isotooppiyksikön puhdastilan perehdytystä.

Linkki opinnäytetyöhön: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026060220480

---

Kirjoittajat

Mari Hepomäki, Bioanalytiikan kliininen asiantuntija YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Anssi Mähönen, Lehtori, Sosiaali- ja Terveysala, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Derichs, D., Sevón, S., Votkin, T. & Kauppinen T. 2022. Creating a production pipeline for 360° learning environments. https://urn.fi/URN:ISBN:978-84-09-42484-9. Viitattu 26.5.2026.

Lindfors K., Meretoja R., Kaunonen M. & Paavilainen E. 2018. Preceptors’ perceptions of the elements of a successful and an unsuccessful orientation period for newly graduated nurses. Journal of Nursing Management 26, 3 (256-262). https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29076606/. Viitattu 26.5.2026.

Peltokoski, J. 2016. The comprehensive hospital orientation process in specialised health care set-tings – Views of newly hired nurses and physicians. Väitöskirja. Hoitotieteen laitos. Terveystieteiden tiedekunta. Itä-Suomen yliopisto. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/16456/urn_isbn_978-952-61-2095-9.pdf. Viitattu 26.5.2026.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2022. Asiakas- ja potilasturvallisuus- strategia ja toimeenpano-suunnitelma. 2022–2026. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8464-6. Viitattu 26.5.2026.

Sovijärvi A., Hartiala J., Knuuti J., Laitinen T. & Malmberg P. 2018 (Toim.). Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen perusteet. E-kirja. 2026 Kustannus Oy Duodecim. sivut 290–297. Viitattu 26.5.2026.

Toikko, T. & Rantanen T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Pdf-julkaisu. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/100802/Toikko_Rantanen_Tutkimuksellinen_kehittamistoiminta.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 26.5.2026.