Savonia-artikkeli Pro: Voiko Lean pelastaa kuntoutustyön hallituksen leikkauksilta?
Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Sote-leikkaukset eivät ole enää pelkkä uhka, vaan ne ovat todellisuutta, ja vaikutukset näkyvät jo nyt terveydenhuollon arjessa. Kuntoutuksessa paine kasvaa: pitäisi ehtiä enemmän, mutta aikaa ja resursseja on yhä vähemmän. Hallituksen säästötoimet koskettavat laajasti kuntoutustyön kenttää kehitysvammaisista vanhuksiin (Suomenmaa 2025). Kun asiakkaita on enemmän mutta aikaa vähemmän, on pakko pohtia uusia ratkaisuja. Voisiko Lean tarjota apua?
Mitä Lean oikeastaan on?
Leanin perusta on Toyota Production Systemissä, joka kehitettiin Toyotan resurssipulan ja niukkuuden talouden tarpeisiin. Toyota Production Systemsin keskeisenä tavoitteena oli varmistaa, että jokainen prosessin vaihe tuotti arvoa tuotteelle koko läpimenoajan tilauksesta toimitukseen. Tämä tuotantomalli toimi esikuvana länsimaiden tutkijoille, jotka 1980-luvulla loivat käsitteen ”Lean”. Nykyään Leania hyödynnetään monilla eri aloilla teollisuudesta terveydenhuoltoon. (Modig & Åhlström 2013.)
Kuvioon 1 on kuvailtu Leanin keskeisimmät elementit. Pyramidin perustana toimii Lean-filosofia, joka ohjaa ajattelutapaa ja arvopohjaa. Lean-filosofia nojaa organisaation omien toimintaperiaatteiden kehittämiseen ja soveltamiseen siten, että ne tuottavat lisäarvoa sekä asiakkaille että yhteiskunnalle. Leanin keskeinen periaate on arvon tuottaminen asiakkaalle, jatkuva parantaminen ja virtaustehokkuus eli pyrkimys tehdä asiat oikeaan aikaan ja oikealla tavalla, ilman turhia viiveitä ja hukkatyötä. Pyramidin huipuilla on Lean-työkalut ja menetelmät, jotka auttavat toteuttamaan periaatteita käytännössä. Lean-työkalujen avulla voi muun muassa tehdä tavoitteet, ongelmien juurisyyt ja prosessien vaiheet visuaalisesti näkyväksi. Esimerkiksi kanban-taulu on visuaalinen työkalu, jonka avulla työnkulku ja tehtävät voidaan organisoida ja tehdä näkyväksi. (Modig & Åhlström 2013; Axeborn & Bjugger 2011)
KUVIO 1. Leanin keskeisimmät elementit (lähteet: mukaillen Modig & Åhlström 2013).
Leanista on jo saatu lupaavia kokemuksia. TeLean-hankkeen mukaan sen käyttöönotto esimerkiksi ensiapuosastoilla on lyhentänyt odotusaikoja ja vähentänyt virheitä (Reijula ym. 2021). Lean on kuvattu myös kokonaisvaltaisena johtamismallina, jonka tavoitteena on hukan poistaminen ja työn sujuvoittaminen (Reponen & Torkki 2023). Käytännön kokemusten mukaan Lean voi auttaa työn näkyväksi tekemisessä ja vastuullisuuden jakamisessa, mutta haasteita tuo esimerkiksi hierarkkinen rakenne tai päivittäisten palaverien toteutus kiireisessä arjessa (Kivinen 2017).
Lean ei yksinään riitä. Hoitohenkilöstö jaksaa paremmin, kun työssä koetaan iloa, arvostusta ja merkityksellisyyttä. Esihenkilöiden rooli on tärkeä: myönteinen ilmapiiri, psykologinen turvallisuus ja rakentava palaute ovat avainasemassa (Burman 2022). Siksi Lean tulisi ottaa käyttöön positiivisen psykologian näkökulmasta. Kun työ sujuu, siitä ehtii myös iloita. Lean ei ole kaikkiin ongelmiin vastaus, mutta se voi auttaa jäsentämään työtä, vähentämään kaaosta ja palauttamaan kokemuksen hallittavasta kuntoutustyöstä.
Kuntoutus ei ole menoerä vaan sijoitus tulevaisuuteen
Kuntoutuksen ytimessä on asiakkaan toimintakyvyn tukeminen, ihmisen kohtaaminen ja yksilöllinen tuki. Se vaatii aikaa, läsnäoloa ja suunnittelua. Tuki- ja liikuntaelinliitto TULE ry (2023) muistuttaa, että kuntoutus ei ole menoerä, vaan sijoitus tulevaisuuteen. Jos siitä leikataan, seuraukset voivat näkyä myöhemmin kasvavina kustannuksina.
Kuntoutuksella voidaan ehkäistä toimintakyvyn heikkenemistä, joka lisää terveydenhuollon palveluiden kuormitusta ja voi johtaa tarpeeseen siirtyä raskaampiin palveluihin, kuten laitoshoitoon. Kuntoutuksen merkitystä ei tule unohtaa nyt, eikä tulevaisuudessa. Kuten professori Kristiina Patja totesi Helsingin yliopiston (2023) artikkelissa: ”Ennaltaehkäisy on tehokkain tapa tukea terveyttä.”
Kirjottajat:
Hannamari Anttonen, Kuntoutuksen yamk-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu
Maria Luojus, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Axeborn, Peter & Bjugger, Lisa 2011. Implementation of Visualization according to Lean Product Development – A benchmarking analysis and recommendations for implementation at Mölnlycke Health Care. Department of Technology Management and Economics, Chalmers University of Technology. https://publications.lib.chalmers.se/records/fulltext/147075.pdf.
Burman, Anne 2022. Positiivinen psykologia auttaa työyhteisön hyvinvoinnin ja työkulttuurin kehittämisessä. Julkaistu 13.12.2022. Viitattu 2.5.2025.
Helsingin yliopisto 2023. Tutkija suosittaa: ennaltaehkäisy on tehokkain tapa tukea terveyttä. Julkaistu 13.3.2025. Viitattu 2.6.2025.
Kivinen, Maria 2017. Lean-työmenetelmä työprosessien tehostajana julkisella sektorilla. Kirjallisuuskatsaus. Yamk opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu. https://core.ac.uk/reader/84798680.
Modig, Niklas & Åhlström, Pär 2013. Tätä on lean. Ratkaisu tehokkuusparadoksiin. Rheaologica Publishing.
Reponen, E. & Torkki, P. 2023. Lean terveydenhuollossa – ei vielä vahvaa tutkimusnäyttöä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 139(17), 1458–1460. https://www.duodecimlehti.fi/duo16982.
Suomenmaa 2025. Hallituksen sote-leikkaukset julki – kotihoidosta lähtee yli 16 miljoonaa. Julkaistu 27.3.2025. Viitattu 28.5.2025. https://www.suomenmaa.fi/uutiset/hallituksen-sote-leikkaukset-julki-tassa-lista/
Tuki- ja liikuntaelinliitto – Tule ry. Kuntoutus ei ole menoerä – Se on sijoitus tulevaisuuteen. Julkaistu 17.9.2025. Viitattu 28.5.2025.