Opinnäytetyö täydentää alan ammatillista keskustelua tarkastelemalla yhdyskuntaseuraamustyötä asiakkaan näkökulmasta, mikä on Suomessa jäänyt vähäiselle tutkimukselle. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että vankeustuomiot eivät merkittävästi vähennä rikollisuutta, ja rangaistuksen sisällöllä on suurempi merkitys kuin sen kestolla. Keskeistä on rikoskierteen katkaiseminen ja rikosten ennaltaehkäisy. Tämä YAMK-opinnäytetyö, joka on toteutettu Savonia-ammattikorkeakoulun ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteistyönä, tuottaa uutta tietoa asiakkaiden kokemuksista ja näkemyksistä tekijöistä, jotka ovat edistäneet irrottautumista rikollisuudesta sekä sosiaalisen tilanteen kohentumista. Laadullisena tutkimuksena toteutettuna se osaltaan vahvistaa vähäistä tutkimustietoa rikosseuraamustyön asiakastason koetuista vaikutuksista.

Yhdyskuntaseuraamustyö on yhteiskunnallisesti merkittävää työtä, jolla voidaan edistää rikoksettomuutta ja asiakkaiden kiinnittymistä yhteiskuntaan, vaikuttaa asiakkaiden sosiaalisen tilanteen kohenemiseen sekä ennaltaehkäistä uusintarikollisuutta ja näin vaikuttaa ympäröivän yhteiskunnan turvallisuuteen.

Yhdyskuntaseuraamukset ovat tilastojen valossa vankilatuomioita tehokkaampia, sillä yhdyskuntaseuraamusasiakkaat uusivat rikoksia puolet vähemmän kuin vankeustuomiota suorittavat vangit. Yhdyskuntaseuraamukset ovat myös kustannustehokkaampia, sillä yhdyskuntaseuraamuksen vuorokausi maksaa 13 €, kun taas vankipäivän hinta on yli 200 euroa. (Rikosseuraamuslaitos 2025, 11; Tilas-tokeskus 2025.)

Rangaistusaika voi muodostua asiakkaalle merkitykselliseksi ja käänteentekeväksi elämänvaiheeksi

Yhdyskuntaseuraamuksen aikana asiakkaan desistanssi voi edistyä ja sosiaalinen selviytyminen merkittävästi parantua. Yhdyskuntaseuraamuksen suorittaminen voi myös parantaa asiakkaiden arjenhallintaa tuoden muun muassa rutiineja ja struktuuria elämään. Myös rikollisuudelle altistavasta kaveripiiristä irtautuminen tai rikoksettomuutta tukevien ihmissuhteiden lisääntyminen yhdyskuntaseuraamuksen aikana on mahdollista. Toimiminen rikoksettomassa toimintaympäristössä ja uusien ihmissuhteiden luominen muihin kuin vertaisiin tai alakulttuurissa eläviin kavereihin tapahtuu luontaisesti työssä (esimerkiksi yhdyskuntapalvelun työpalvelussa), mikä mahdollistaa uudenlaisen toimijuuden rakentamisen (Hautala & Kaarakka 2018, 340).

Myös asiakkaiden päihteiden käyttöön yhdyskuntaseuraamuksella voi olla myönteisiä vaikutuksia. Koska suurimmalla osalla rikosseuraamusasiakkaista on päihdeongelma (Niemelä, Kuussaari, Matilainen, Raitasalo, Levola, Mishina & Rautanen 2023, 113), on ilmeistä, että päihteet liittyvät myös rikollisuuteen. Yhdyskuntaseuraamus voi vahvistaa asiakkaiden motivaatiota ja toimijuutta suhteessa rikoksettomaan ja päihteettömään elämään. Desistanssi edellyttää ihmiseltä inhimillistä sekä sosiaalista pääomaa ja ihmisen oma aktiivinen toimijuus ja motivaatio nähdään keskeisenä tekijänä desistanssiprosessin onnistumiselle (McNeill & Weaver 2010, 35–36, Viikki-Ripatti 2011, 200).

Kivivuoren, Aaltosen, Näsin, Suonpään & Danielssonin (2018, 206) mukaan aito rikollisuudesta irtaantuminen vaatii ihmiseltä valmiutta kognitiiviseen muutokseen. Yhdyskuntaseuraamuksen suorittaminen voi vaikuttaa asenne- ja ajatusmaailmaan esimerkiksi niin, että asiakas suhtautuu rikoksiin eri tavalla ja hän muuttuu avoimemmaksi ja rehellisemmäksi. Lainkuuliainen identiteetti onkin merkittävä tekijä desistanssissa (Viikki-Ripatti 2011, 203).

Myös luottamus viranomaisia kohtaan voi kasvaa yhdyskuntaseuraamuksen suorittamisen aikana, sillä työntekijöiden aito halu auttaa voi vähentää auktoriteettivastaisuutta. Muuta väestöä monessa suhteessa heikommassa asemassa oleville ja paljon vastoinkäymisiä kokeneille rikosseuraamusasiakkaille positiiviset kokemukset viranomaisista ovat tärkeitä, sillä niiden avulla asiakas voi muodostaa luottamusta Rikosseuraamuslaitoksen lisäksi myös laajemmin yhteiskuntaan (Jutila 2013, 56).

Desistanssin tukeminen yhdyskuntaseuraamustyössä – keskiössä asiakkaan kohtaaminen ja aito vuorovaikutus

Kansainvälisessä desistanssitutkimuksessa desistanssia edistävänä tekijänä korostetaan rikostaustaisen asiakkaan ja hänen kanssaan työskentelevän ammattilaisen välistä vuorovaikutussuhdetta ja työntekijän tarjoamaa tukea (ks. esim. Burnett & McNeill 2005) ja asiakkaat voivat kokea suhteen valvojaan erityisen merkityksellisenä. Asiakkaan ja valvojan väliseen luottamukselliseen vuorovaikutussuhteeseen vaikuttavat erityisesti valvojaan liittyvät ominaisuudet, millainen valvoja on ihmisenä, sekä millainen suhde valvojaan kehittyy asiakkuuden aikana.

Merkittävin vaikutus asiakkaan desistanssissa näyttäisi olevan yksilötyöllä, asiakkaan ja valvojan välisellä vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteella sekä keskinäisellä luottamuksella. Valvojan säännölliset tapaamiset ovat edellytys luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen syntymiseksi. Valvojan kanssa käydyissä keskusteluissa merkittäviä hyötyjä voivat olla myönteinen vaikutus omiin asenteisiin ja ajatusmalleihin, päihteiden käyttöön sekä rikosten työstämisen lisäksi uusista rikoksista pidättäytymiseen. Rikollisuuden taustalla olevien tekijöiden käsitteleminen yksilötyön keinoin on tärkeä osa seu-raamuksen suorittamista (Rikosseuraamuslaitos 2016, 58).

Asiakkaan ja valvojan välisen vuorovaikutussuhteen syntymiselle ovat tutkimustiedon valossa merkityksellisiä tekijöitä kohtaamisen tapa, sekä kuunteleva ja kunnioittava asenne (McCulloh 2005, 12, 18–20; Viikki-Ripatti 2011, 221). Asiakkaan arvostava kohtaaminen ja hyväksytyksi tuleminen edistävät hyvää vuorovaikutussuhdetta. Työntekijöiden rooli desistanssissa voidaan nähdä hyvinkin merkityksellisenä, ja tasavertainen dialogi asiakkaan ja työntekijän välillä voi vahvistaa rikoksista irtaantuvan itsetuntoa. Asiakkaan ja ammattilaisen välisellä vuorovaikutussuhteella on intervention sisältöä suurempi merkitys desistanssissa (Healy 2010, 86). Asiakkaan ja valvojan yhteinen ymmärrys työskentelyn tavoitteista sekä tarkoituksesta luo hyvät edellytykset vuorovaikutukselle. Jos valvoja pysyy koko työskentelyprosessin aikana samana, hän tietää sekä tuntee asiakkaan hyvin, joka tukee luottamuksellisen ja toimivan vuorovaikutussuhteen syntymistä.

Hyvä ja luottamuksellinen vuorovaikutussuhde mahdollistaa asiakkaan kertomaan myös tuen tarpeistaan, jonka myötä asiakkaan kuntoutustarpeita sekä tukitoimenpiteitä voidaan räätälöidä asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Erilaiset tukitoimet ovat merkittäviä tekijöitä asiakkaan kuntoutumisen, päihteiden käytön lopettamisen ja rikoksista irtaantumisen näkökulmasta. Yhdyskuntaseuraamuksissa palveluohjaus ja verkostotyö näyttäytyvät tärkeinä desistanssiin vaikuttavina tekijöinä. Granfelt (2015, 34) myös toteaa, että monipuolinen verkostotyö mahdollistaa desistanssipolkujen sekä kuntoutusjatkumojen rakentamisen.

Liiallinen ymmärtäminen tai asiakkaan ja valvojan väliset liian kaverilliset suhteet eivät tue asiakkaiden muutospyrkimyksiä. Myös kontrollin puute voi vaikuttaa asiakkaan desistanssiprosessiin kielteisesti. Linderborg (2023, 100) toteaakin, että kontrolli ja tuki yhdessä edistävät parhaiten rikollisuudesta irtaantumista. Myös seuraamus itsessään voi vaikuttaa myönteisesti asiakkaiden rikoksettomuuteen, sillä joillekin pelkkä rangaistusseuraamus sinällään toimii pelotteena lopettaa rikosten tekeminen (McNeill, Farrall, Lightowler, & Maruna 2012, 7).

Valvojan säännölliset tapaamiset, valvojan ja asiakkaan välinen vuorovaikutussuhde ja käydyt keskustelut, riittävä kontrolli sekä seuraamuksen aikainen päihteettömyyden ja rikoksettomuuden tukeminen ovat merkittävimpiä yhdyskuntaseuraamustyöhön liittyviä desistanssia edistäviä tekijöitä. Parhaimmillaan yhdyskuntaseuraamus tarjoaa asiakkaalle tilaisuuden pysähtyä pohtimaan, mitä elämältään haluaa jatkossa.

---

Kirjoittajat:

Katja Pahkinen, monialaisen kuntoutuksen asiantuntija YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu

Kaisa Kämäräinen, kuntoutuksen asiantuntija YAMK, Oulun ammattikorkeakoulu

Anu Kinnunen, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Tuula Niskanen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marjukka Rasa, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu

Satu Elo, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Burnett, R. & McNeill, F. 2005. The place of the officer-offender relationship in assisting offenders to desist from crime. Probation Journal 52, 3. Luettavissa: https://www.researchgate.net/publication/247755710_The_place_of_the_officer-offender_relationship_in_assisting_offenders_to_desist_from_crime.

Granfelt, R. 2015. Asumissosiaalinen työ: Kotiin ja rikollisuudesta irti? Y-Säätiön julkaisuja 2015. Luettavissa: https://ysaatio.fi/wp-content/uploads/2015/11/asumissosiaalinen_tyo_julkaisu_web.pdf

Hautala, S. & Kaarakka, O. 2018. Vankilasta vapautuminen sosiaalisen kuntoutuksen haasteena. Teoksessa Lindh, J., Härkäpää, K. & Kostamo-Pääkkö, K. (toim.) Sosiaalinen kuntoutuksessa, s. 318–344. Lapland University Press. Rovaniemi. Luettavissa: https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/63636/Sosiaalinen_kuntoutuksessa_pdfA.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Healy, D. 2010. The dynamics of desistance: charting pathways through change. Willan Publishing. UK.

Jutila, E. 2013. Vankien oikeudet vankeusrangaistuksen aikana: Tarkastelussa oikeusasiamiehen ratkaisut vankien kanteluista vuosilta 2015–2020. Teoksessa Kaarakka, O. & Nikula, K. (toim.) Rikosseuraamusalan etiikka – käsitteistä käytäntöön. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus 1/2023, s. 54–85. Luettavissa: https://www.rskk.fi/material/collections/20230125123757/HphB3WjuJ/RISE_Rikosseuraamusalan_etiikka_WEB.pdf.

Kivivuori, J., Aaltonen, M., Näsi, M., Suonpää, K. & Danielsson, P. 2018. Kriminologia. Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa. Gaudeamus Oy. Helsinki.

Linderborg, H. 2023. Kontrolli ja tuki rikosseuraamusalan ammattieettisenä kysymyksenä. Teoksessa Kaarakka, O. & Nikula, K. (toim.) Rikosseuraamusalan etiikka – käsitteistä käytäntöön. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus 1/2023, s. 86–105. Luettavissa: https://www.rskk.fi/material/collections/20230125123757/HphB3WjuJ/RISE_Rikosseuraamusalan_etiikka_WEB.pdf.

McCulloh, 2005. Probation, social context and desistance: Retracing the relationship. Probation Journal Volume 52, Issue 1. Luettavissa: https://journals.sagepub.com/doi/epdf/10.1177/0264550505050623.

McNeill, F., Farrall, S., Lightowler, C. & Maruna, S. 2012. How and why people stop offending: discovering desistance. Other. Institute for Research and Innovation in Social Services. Luettavissa: http://eprints.gla.ac.uk/79860/1/79860.pdf.

McNeill, F. & Weaver, B. 2010. Changing lives? Desistance Research and Offender Management. Universities of Glasgow and Strathclyde. Luettavissa: https://www.sccjr.ac.uk/wp-content/uploads/2012/11/Report_2010_03_-_Changing_Lives.pdf.

Niemelä, S., Kuussaari, K., Matilainen, T. Raitasalo, K., Levola, J., Mishina, K. & Rautanen, M. 2023. Päihteiden käyttö ja käyttöhäiriöt. Teoksessa Rautanen, M., Harald, K. & Tyni, S. (toim.) 2023. Vankien terveys ja hyvinvointi 2023. Wattu IV-vankiväestötutkimus, s. 113–133. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luettavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/147958/URN_ISBN_978-952-408-148-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Rikosseuraamuslaitos 2016. Hyvän ja vaikuttavan yhdyskuntaseuraamustyön kehittämishanke. Materiaalikirja. Sisäinen lähde.

Rikosseuraamuslaitos 2025. Risen yleinen esitys 2025.

Tilastokeskus 2025. Uusijat rikosryhmän, rikoksen samankaltaisuuden ja seuraamuksen mukaan, 1990–2023. Muuttujat: Uusijat lkm, vuodet 1990–2023, rikokset yhteensä, seuraamus (kaikki), rikoksen samankaltaisuus yhteensä. Luettavissa: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__syyttr/statfin_syyttr_pxt_12d3.px/.

Viikki-Ripatti, S. 2011. Rikollisuudesta irrottautuminen subjektiivisena kokemuksena. Teoksessa Lavikkala, R. & Linderborg, H. (toim.) Rikosseuraamustyön kehittämisen kysymyksiä, s. 197–226. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus 2/2011. Helsinki.