Tässä artikkelissa kuvataan Savonia-ammattikorkeakoulun CampMobility -tutkimusryhmässä syntyneiden YAMK-opinnäytetöiden tuloksia. Tutkimusryhmä on osa monialaista DUAL-opinnäytetyökokonaisuutta.

Syksyllä 2025 Savonia-ammattikorkeakoulussa käynnistyi uusi monialainen DUAL-opinnäytetyöprosessi. Kehittämisen taustalla oli ajatus tarjota opiskelijoille entistä työelämälähtöisempi tapa toteuttaa opinnäytetyö sekä toimeksiantajille mahdollisuus saada tutkimusperustaisia ratkaisuja työelämän aitoihin kehittämistarpeisiin. Monialaiseen opinnäytetyöprosessiin ilmoittautui 18 opiskelijaa 8 eri YAMK –tutkinto-ohjelmasta. Toimintamallissa yhdelle toimeksiantajalle toteutetaan samanaikaisesti useita opinnäytetöitä.

Yhdeksi toimeksiantajaksi pilottiin ilmoittautui CampMobility, jonka tutkimusryhmään ilmoittautui kuusi opiskelijaa kuudesta eri YAMK tutkinto-ohjelmasta. Monialainen DUAL-ONT-pilotti tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää yrityksen toimintaa tutkimusperustaisesti ja aidosti työelämälähtöisesti. Tutkimusryhmä tarkasteli pareittain CampMobilityn kehittämishaasteita eri alojen näkökulmista, tuoden ratkaisuun laaja-alaisuutta ja uusia oivalluksia. Opinnäytetyöt keskittyivät kestävän kehityksen, vuokraustoiminnan sekä palautekulttuurin kehittämiseen. Tiivis yhteistyö opiskelijoiden, opettajien ja toimeksiantajan välillä sekä vertaisarviointi varmistivat töiden laatua ja suoraa hyödynnettävyyttä käytännössä. Yhden lukuvuoden aikana valmistuneet opinnäytetyöt tuottavat CampMobilitylle konkreettisia kehittämisehdotuksia esimerkiksi palvelujen, prosessien ja asiakaskokemuksen parantamiseen, vahvistaen samalla organisaation kilpailukykyä ja uudistumiskykyä osana alueellista kehittämistä.

Kestävä kehitys ja tulevaisuuden mahdollisuudet apuvälineiden vuokrauspalvelussa

Apuvälineet ja niiden saatavuuden edistäminen ovat todettu merkitykselliseksi kaikkien kestävän kehityksen 17 tavoitteen saavuttamisessa ja sen vaikutukset ulottuvat myös terveyden ja hyvinvoinnin ulkopuolelle (Layton ym. 2020, 827; Smith ym. 2022, 2–4). Apuvälineiden saatavuus vaihtelee suuresti eri maissa, ja saatavuuden esteinä korostuvat usein korkea hinta, rajallinen tarjonta ja riittämätön tuki. (Borg & Östergren 2015; World Health Organization and the United Nations Children’s Fund. 2022, 23.) Suomessa hyvinvointialueilla on velvollisuus tarjota välttämättömät apuvälineet niitä tarvitseville. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023, 30). Liun ym. (2024) tutkimuksen mukaan apuvälineiden vuokrauspalvelu voisi olla ostamista kannattavampi ja kustannustehokkaampi vaihtoehto silloin, kun apuvälineiden käyttöjaksot ovat lyhyitä, ja apuvälineiden kierrätysjärjestelmä voisi olla toimiva tapa hallita käytöstä poistuneita apuvälineitä tehokkaasti (Liu ym. 2024, 8). Ihmisten halukkuuteen vuokrata apuvälineitä vaikuttaa merkittävästi palvelukokonaisuus, joka sisältää kotiinkuljetuksen ja huollon (Chang, Tu, Liu, Kao 2022,7–9,11–12). Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia näkemyksiä työntekijöillä on apuvälineiden vuokrauspalvelusta kestävän kehityksen näkökulmasta. Työn tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle tietoa siitä, millaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia ja kehittämiskohteita apuvälineiden vuokrauspalvelussa on kestävän kehityksen näkökulmasta. Kestävän kehityksen tavoitteista tarkasteltiin erityisesti terveyttä ja hyvinvointia, eriarvoisuuden vähentämistä sekä vastuullista kuluttamista. Aineisto kerättiin haastattelemalla työntekijöitä. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla ja näistä syntyi yläteemat ja pääteemat jokaisen kolmen tutkimuskysymyksen alle.

Tulosten mukaan Camp Mobilityn vuokrauspalvelussa kestävä kehitys näkyy työntekijöiden näkemysten mukaan vastuullisena ja kestävänä toimintamallina, sekä asiakaslähtöisenä ja joustavana palvelukokonaisuutena. Vuokrauspalvelun vahvuutena nähtiin sen tarjoama joustavuus eri tilanteisiin, erityisesti lyhytaikaiseen apuvälineen tarpeeseen sekä matkailun mahdollistamiseen. Vuokrauspalvelu itsessään nähtiin resurssitehokkaana ja kiertotaloutta edistävänä hankintaratkaisuna. Keskeisenä tulevaisuuden mahdollisuutena ja kehittämiskohteena nähtiin vuokrauspalvelun saavutettavuuden vahvistaminen, jonka edistämisessä korostuivat markkinointi ja ihmisten tietoisuuden lisääminen sekä digitalisaation edistäminen. Lisäksi vuokrauspalvelun hyödyntäminen lakisääteisessä apuvälineprosessissa nähtiin tulevaisuuden mahdollisuutena. Tämä voisi olla yksi keino turvata apuvälineiden saatavuus myös tulevaisuudessa, tarvitsijoiden määrän kasvaessa, sekä tilanteissa, joissa apuvälinettä ei myönnetä tai tarvitaan useampi apuväline. Sen edistämiseksi voisi pilotoida sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Saatujen tulosten sekä aiemman teoria- ja tutkimustiedon pohjalta tuotettiin uutiskirjemuotoinen mainos Kestävä tapa hankkia apuväline ja infograafi Kestävästi kohti tulevaisuutta Camp Mobilityn apuvälineiden vuokrauspalvelulle.

Kestävyyskriteerit julkisissa hankinnoissa apuvälinealalla

Apuvälineitä tarvitsevien määrä on kasvussa, joten apuvälineiden kehittämisessä tulisi huomioida kestävyyden eri pilarit, oikeudenmukaisuus sekä kohtuulliset kustannukset (World Health Organization and the United Nations Children’s Fund (UNICEF) 2022, v). Apuvälineet kuuluvat julkisten hankintojen piiriin ja hankintojen kestävyyttä Suomessa on edistetty muun muassa Hilmi-hankkeen sekä Hankinta-Suomi-toimenpideohjelman avulla hankintojen ympäristövaikutusten, osaamisen sekä taloudellisen, sosiaalisen sekä ekologisen kestävyyden vahvistamiseksi (Kalimo ym. 2021, 22; Valtionvarainministeriö n.d.). Kestävyys näkyykin julkisissa hankinnoissa yhä vahvemmin, ja hinnan sekä teknisten ominaisuuksien rinnalle ovat nousseet esimerkiksi ympäristövaikutukset, toimitusketjun vastuullisuus, tuotteiden turvallisuus ja käyttäjälähtöisyys. Näitä ilmiöitä edistetään hankinnoille asetettavilla kestävyyskriteereillä, jotka Valtionvarainministeriö (2023, 219) määrittelee olevan sellaisia vaatimuksia ja arviointiperusteita, joiden avulla hankintayksikkö voi edistää kestävyysteemoja osana hankintaprosessia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella julkisten hankintojen kestävään kehitykseen liittyviä vaatimuksia apuvälinevalmistajan näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli aikaansaada ehdotus kestävyyskriteeristöstä, jonka avulla yritys voi vahvistaa rooliaan ja kilpailukykyään julkisissa kilpailutuksissa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja aineisto koostui hankinta-asiakirjoista julkisista kilpailutuksista, aineistoanalyysi toteutettiin teemoittelemalla.

Opinnäytetyön tulosten mukaan kestävyys näkyi kilpailutuksissa monipuolisesti, mutta ei systemaattisesti. Kestävyyden esiintymistä apuvälineyrityksen näkökulmasta selvitettiin tarkastelemalla millaisia sosiaaliseen, taloudelliseen, kulttuuriseen ja ekologiseen kestävyyteen liittyviä kriteereitä julkisissa apuvälinehankinnoissa esiintyy. Keskeinen havainto oli, että kestävyys ei näyttäydy enää pelkästään vähimmäisvaatimuksena, vaan myös mahdollisena kilpailutekijänä ja yritys voi vahvistaa asemaansa tarjouskilpailuissa tunnistamalla hankintojen vähimmäisvaatimuksista kestävyysnäkökulmat sekä kehittämällä omaa toimintaansa ja tuotteitansa kohti kestävyyden edelläkävijätasoa. Tulevaisuudessa vastuullisuuden merkitys julkisissa hankinnoissa tulee todennäköisesti edelleen kasvamaan ja yrityksiltä edellytetään tämän myötä enemmän läpinäkyvyyttä, vähähiilisyyttä ja vastuullista toimitusketjun hallintaa. Tämä tekee kestävyyden systemaattisesta kehittämisestä tärkeän osan kilpailukykyä myös apuvälinealalla. Opinnäytetyön tulosten perusteella laaditun kestävyyskriteeristöehdotuksen avulla yritys voi vahvistaa rooliaan ja kilpailukykyään julkisissa kilpailutuksissa ja edistää koko markkinan muodostumista kestävämmäksi.

Asiakaspalaute kehityksen moottorina – kohti systemaattisempaa asiakaspalauteprosessia

Asiakaspalautteen avulla voidaan parantaa yrityksen kykyä oppia ja muuttua (Myllyntaus 2025, 135). Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialueelle sijoittuvassa, asiakaspalautteen hyödyntämistä tarkastelevassa tutkimuksessa asiakaspalautteesta saatu tieto toimi onnistumisen edellytyksenä ja palaute nähtiin tärkeänä mahdollisimman varhaisessa kehitystyön vaiheessa. (Rytkönen, Kinnunen & Martikainen 2022, 143–144.) Apuvälineitä käyttävien nuorten aikuisten kokemuksia tutkittaessa havaittiin, että apuvälineitä käyttävät ihmiset tulisi ottaa entistä kiinteämmäksi osaksi kehittämään apuvälineiden muotoilua ja apuvälinepalveluita (Jacobson 2015, 182–184). Toimivan asiakaspalauteprosessin avulla yritykset voivat suunnitella laadukkaita, kohdennettuja ja tuottavia ratkaisuja, reagoida ilmeneviin epäkohtiin ja kehittää niitä (Mourtzis ym. 2018, 581). Asiakaslähtöistä lähestymistapaa soveltavilla yrityksillä on parempi yhteys asiakkaisiin ja tarjottu palvelu on johdonmukaisempaa sekä paremmin asiakkaiden tarpeisiin kohdennettua. Tämä edistää myös yleistä liiketoiminnan suorituskykyä. (Matthews 2012, 45.) Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella ja kehittää Camp Mobilityn asiakaspalauteprosessia yhteistyössä yrityksen henkilöstön kanssa. Tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle tietoa ja kehitysehdotuksia asiakaspalauteprosessiin ja sen käytäntöihin. Opinnäytetyön tutkimuskysymys oli: millaisin kehittämistoimenpitein asiakaspalauteprosessia ja sen käytänteitä voidaan kehittää? Työ toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä ja aineisto kerättiin toimeksiantajayrityksen henkilöstöltä osallistavan työpajatyöskentelyn avulla.

Opinnäytetyön tuloksiksi muodostui kaksi yläteemaa: asiakaspalautteen määrä ja laatu sekä asiakaspalauteprosessin systemaattisuus. Nämä teemat sisälsivät asiakaspalautteen keräämiseen, palautteen sisällölliseen monipuolisuuteen, teknologian hyödyntämiseen, asiakaspalautteen kirjaamiseen, vastuiden ja roolien selkeyttämiseen, toimintaohjeisiin sekä palautteen käsittelyyn, käsittelyjärjestelmään ja palautteen analysoimiseen liittyviä tuloksia. Johtopäätöksiksi muodostuivat asiakaspalauteprosessin kehityskohdat sekä kehitysehdotukset. Kehitysehdotukset kohdentuivat palautteen keräämisen systemaattisuuden ja monipuolisuuden lisäämiseen, palautteen käsittelyn ja analysoinnin tehostamiseen ja valmiuksien parantamiseen, palautteen hyödyntämisen parantamiseen eli priorisoinnin, innovoinnin ja läpinäkyvyyden korostamiseen sekä asiakkaille viestimisen eli seurannan ja tiedottamisen varmistamiseen. Lopputuotokseksi muodostui infograafi, joka kokoaa konkreettiset kehitysehdotukset visuaaliseen muotoon toimeksiantajayrityksen hyödynnettäväksi.

Arvoa ja oppimista: Toimeksiantajan kokemukset opinnäytetyöprosessista

Opinnäytetyöt ovat toimeksiantajan näkökulmasta tuottaneet arvokasta tietoa yrityksen kehityskohteista sekä vahvistaneet aiempia näkemyksiä niiden suunnasta. Prosessin aikana toimeksiantaja on myös päässyt tutustumaan uusiin tutkimus- ja aineistonkeruumenetelmiin. Työt ovat olleet laadukkaita ja edenneet sovitussa aikataulussa. Kehittämiskohteena nousi esiin toimeksiantajan ja opiskelijoiden välisten kohtaamisten lisääminen prosessin aikana. Erityisesti aloitusvaihe tunnistettiin kriittiseksi: siinä korostuu tarve riittävän syvälliselle perehtymiselle toimeksiantajayritykseen sekä riittävän ajan varaamiselle prosessiin liittyvien keskeisten tekijöiden, kuten salassapitokysymysten, käsittelyyn.

---

Kirjoittajat

Saaga Siivola, YAMK-opiskelija, Henkilöstöjohtamisen kehittäjän tutkinto-ohjelma, Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, Savonia-ammattikorkeakoulu

Sanna Salo, YAMK-opiskelija, Kuntoutus- ja hyvinvointipalvelujen kehittämisen asiantuntijan tutkinto-ohjelma, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, Savonia-ammattikorkeakoulu

Sanna Koistinen, YAMK-opiskelija, Kuntoutus- ja hyvinvointipalvelujen kehittämisen asiantuntijan tutkinto-ohjelma, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, Savonian ammattikorkeakoulu

Sanna Väisänen, YAMK-opiskelija, Digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla, Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, Savonia-ammattikorkeakoulu

Aino Ehnberg, YAMK-opiskelija, Kestävän tulevaisuuden asiantuntijan tutkinto-ohjelma, Kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden ala, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marja Aittapelto, YAMK-opiskelija, Kuntoutus- ja hyvinvointipalvelujen kehittämisen asiantuntija, Savonian ammattikorkeakoulu

Anu Kinnunen, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Borg, J., Östergren, P-O. 2015. Users’ perspectives on the provision of assistive technologies in Bangladesh: awareness, providers, costs and barriers. Disabil Rehabil Assist Tech-nol. 2015 Jul;10(4):301–8. https://doi.org/10.3109/17483107.2014.974221. Viitattu 16.10.2025.

Chang, H.-T., Tu, J.-C., Liu, Y.-P., Kao, T.-F. 2022. Key factors influencing elderly persons’ willingness to rent assistive devices via a product service system. Systems, 10(4), 113. https://doi.org/10.3390/systems10040113. Viitattu 2.1.2026.

Kalimo, H., Alhola, K., Virolainen, V-M., Miettinen, M., Pesu, J., Lehtinen, S. 2021. Hiili- ja ympäristöjalanjälki hankinnoissa: lainsäädäntö ja mittaaminen (HILMI). Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/826a5353-2aae-41ce-827e-e92ce45adf60.

Layton, N., Bell, D., Borg, J., Steel, E., Maclachlan, M., Tebbutt, E., Khasnabis, C., & Swaminathan, S. 2020. Assistive technology as a pillar of universal health coverage: qualitative analysis of stakeholder responses to the world health assembly resolution on assistive technology. Disability & Rehabilitation: Assistive Technology, 15(7), 825–831. https://doi.org/10.1080/17483107.2020.1774929. Viitattu 25.11.2025.

Liu, X., Baumann, S., Rosso, A., Venditti, E., Yao, Y., Albert S. 2024. Incidence and dynamics of mobility device use among communitydwelling older adults in the United States. J Elder Policy. 2024 3 (2), 70–94. https://doi.org/10.1002/jey2.12011. Viitattu 20.10.2025.

Matthews, A. 2012. Impact of a high-involved approach to customer satisfaction on employees and organizational performance. Thesis and Dissertations 272. Pepperdine University. https://digitalcommons.pepperdine.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1271&context=etd. Viitattu 28.10.2025

Mourtzis, D., Vlachou, E., Zogopoulos, V., Gupta, R. K., Belkadi, F., Debbache, A. & Bernard, A. 2018. Customer feedback gathering and management tools for product-service system design. Procedia CIRP. Vol 67. https://doi.org/10.1016/j.procir.2017.12.264. Viitattu 25.10.2025.

Myllyntaus, V. 2025. Suorituksen johtaminen. Avain strategiassa onnistumiseen. Helsinki: Alma Media.

Smith, E., Ebuenyi, I., Kafumba, J., Jamali-Phiri, M., Munthali, A., MacLachlan, M. 2022. Relevance of assistive technology and the sustainable development goals to stakeholder organizations in Malawi. Global Health Action, 15(1), 2133381. https://doi.org/10.1080/16549716.2022.2133381. Viitattu 2.1.2026

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2023. Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli-neiden luovutusperusteet 2023. Opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:13). Helsinki: Sosiaali- ja ter-veysministeriö. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-6887-5. Viitattu 20.10.2025.

Rytkönen, J., Kinnunen, U-M. & Martikainen, S. 2022. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkehittäjien kokemuksia yhteistyöstä käyttäjien kanssa. Finnish Journal of eHealth and eWelfare. Vol 14 (2), 132–149. http://dx.doi.org/10.23996/fjhw.109908. Viitattu 22.10.2025.

Valtioneuvosto 2023. Ekologisesti kestävä sosiaali- ja terveydenhuolto. Selvitys kansallisesta tavoitteesta ja ohjausmekanismeista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:49. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/4bfee67c-7dbf-4b9f-a9de-28ffc9c630fa/content.

Valtiovarainministeriö, n.d. Hankinta-Suomi. verkkosivu. https://vm.fi/hankinta-suomi.

Valtioneuvosto 2020. Kansallinen julkisten hankintojen strategia 2020. Strategia asiakirja. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/d1aab53d-661d-4dec-aa8b-cc551a52173e/content.

World Health Organization and the United Nations Children’s Fund 2022. Global report on assistive technology. Global report on assistive technology. https://www.who.int/publications/i/item/9789240049451. Viitattu 31.10.2025.