Tekoäly on tullut työelämään vauhdilla. Se lupaa tehokkuutta, uusia innovaatioita ja kilpailuetua, mutta samaan aikaan sen ympärille kietoutuu kasvava joukko kysymyksiä: onko tekoälyn käyttö kestävää, turvallista ja inhimillistä vai olemmeko vaarassa käyttää sitä älyttömyydellä?

Näitä teemoja tarkasteltiin Älyllä vai älyttömyydellä -seminaarissa, joka kokosi yhteen matkailu-, ravitsemis- ja talousalan toimijoita, asiantuntijoita ja tutkijoita pohtimaan tekoälyn roolia työhyvinvoinnin ja digivihreän siirtymän ristipaineessa. Tilaisuuden taustalla on Euroopan unionin osarahoittama TyhyTeko-hanke, jossa kehitetään tekoälyn ja robotiikan käyttöä pk-yrityksissä yhdessä henkilöstön kanssa.

Tekoäly ei ole vain teknologia – se on työelämätaito

Seminaarin avauksessa korostui yksi keskeinen havainto: tekoälystä on nopeasti muodostumassa yleinen kansalais- ja työelämätaito. Samalla sen käyttö tapahtuu usein ilman selkeää strategiaa, yhteisiä pelisääntöjä tai ymmärrystä vaikutuksista.

TyhyTeko-hankkeen kokemukset osoittavat, että erityisesti marata-alan pk-yrityksissä kiinnostus tekoälyä kohtaan on suurta, mutta tieto ja varmuus sen hyödyntämiseen vaihtelevat. Kokeiluja on tehty muun muassa perehdytysboteilla, tekoälyavusteisella viestinnällä ja robotiikan hyödyntämisellä siivoustyössä. Onnistumiset syntyvät silloin, kun käyttöönotto on hallittua, tarpeeseen sidottua ja henkilöstöä osallistavaa.

Tietoturva, huijaukset ja hallusinaatiot – tekoälyn varjopuolet

Yksi päivän puhujista, Laura Kankaala, nosti esiin tekoälyn käytön riskit erityisesti tietoturvan ja väärinkäytösten näkökulmasta. Generatiivinen tekoäly voi tuottaa vakuuttavaa mutta virheellistä sisältöä, ja huijausten tekeminen on helpompaa kuin koskaan. Klassinen muistutus nousi esiin toistuvasti:

”Hallusinointi ei ole bugi – se on ominaisuus.”

Tämä tarkoittaa, että tekoälyn tuottamiin vastauksiin ei voi suhtautua kritiikittömästi. Kriittiset tiedot on aina tarkistettava alkuperäisistä lähteistä, eikä arkaluontoista tietoa tule syöttää avoimiin tekoälypalveluihin. Lisäksi EU:n tekoälyasetus tuo tulevina vuosina mukanaan läpinäkyvyys- ja vastuuvaatimuksia, jotka koskettavat myös tavallisia organisaatioita tekoälyn käyttäjinä.

Ympäristökuorma, josta puhutaan liian vähän

Työterveyslaitoksen tutkijan, Jere Immosen, puheenvuoro syvensi keskustelua tekoälyn ympäristövaikutuksista, jotka jäävät usein tehokkuuspuheen varjoon. Tekoäly kuluttaa energiaa, vettä ja luonnonvaroja koko elinkaarensa ajan – mallien koulutuksesta datakeskuksiin ja jokapäiväiseen käyttöön.

Tekoälyn rooli vihreässä siirtymässä onkin jännitteinen. Toisaalta digitalisaatio on lähes välttämätön työkalu ilmastonmuutoksen kaltaisten “viheliäisten ongelmien” ratkaisemisessa. Toisaalta on olemassa riski, että teknologian lisääntyvä käyttö kasvattaa kokonaiskulutusta ja ympäristökuormaa, ellei käyttöä suunnitella huolellisesti.

Keskustelussa nousi esiin konkreettisia keinoja vastuullisempaan käyttöön:

• rajatumpien ja tarkoituksenmukaisten tekoälykäyttötapojen valinta
• tekstipohjaisten ratkaisujen suosiminen raskaamman kuva- ja videotuotannon sijaan
• promptien huolellinen muotoilu ja kokeilujen tavoitteiden kirkastaminen

Yhtenä kiinnostavana esimerkkinä esiteltiin matkailukohde, jossa chatbot ohjasi matkailijoita valitsemaan ympäristöystävällisempiä liikkumismuotoja ja palveluja – pieniä valintoja, joilla voi olla suuri vaikutus.

Työhyvinvointi tekoälyaikakaudella: uhka vai mahdollisuus?

Yleisökeskustelussa nousi esiin kognitiivinen kuormitus ja digiväsymys. Uudet järjestelmät ja työkalut seuraavat toisiaan nopeasti, eikä kaikilla työntekijöillä ole halua tai voimavaroja hypätä mukaan jokaiseen uuteen aaltoon. Tutkimusten mukaan teknologiaähky voi jopa heikentää halukkuutta jatkaa työuria pidempään.

Ratkaisu ei kuitenkaan ole tekoälyn vastustaminen, vaan parempi muutosjohtaminen. Kun tekoäly tuodaan arkeen ilman aikaa, tukea tai yhteistä ymmärrystä, kokeilut jäävät irrallisiksi – ja usein epäonnistuvat. On arvioitu, että jopa valtaosa tekoälykokeiluista ei saavuta tavoitteitaan juuri tästä syystä.

Älyllä, ei älyttömyydellä

Seminaarin viesti kiteytyi selkeästi: tekoälyä ei pidä ottaa käyttöön vain siksi, että se on mahdollista. Tarvitaan strategiaa, osaamisen kehittämistä ja avointa keskustelua siitä, miksi ja miten tekoälyä käytetään – sekä mitä se tarkoittaa ihmisille, ympäristölle ja työn tulevaisuudelle.

TyhyTeko-hankkeessa tätä työtä jatketaan yhdessä pk-yritysten kanssa konkreettisten kokeilujen ja oppimisen kautta. Tekoäly voi parhaimmillaan tukea työhyvinvointia, sujuvoittaa arkea ja edistää kestävää siirtymää – mutta vain silloin, kun sitä käytetään älyllä.

Lue lisää TyhyTeko -hankkeesta:  https://www.jamk.fi/fi/projekti/tyhyteko

Marata-alan yritys: Jos haluat tulla mukaan hankkeeseen, niin ilmoittaudu mukaan tällä lomakkeella www.bit.ly/tyhyteko

---

Kirjoittaja

Sini Sarén, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Tekstin luonnostelussa on hyödynnetty tekoälyä.

---