Työelämässä tapahtuvat muutokset ja osaamisvaatimusten kasvu ovat lisänneet tarvetta joustaville koulutusratkaisuille. Jotpan (Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus) tavoitteena on tukea työssäkäyvien mahdollisuuksia kehittää osaamistaan koulutuksen keinoin ja edetä urallaan. Savonia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Savon hyvinvointialue tekevät tiivistä hankeyhteistyötä Sosionomi ja Sairaanhoitaja Express -hankkeessa opinnollistamisen teemaan keskittyen vuosina 2025/2026.

Jotpa-hankkeessa on kehitetty sairaanhoitajan ja sosionomin tutkinto-ohjelmissa yhteinen malli opinnollistetun, eli palkallisena tehtävän harjoittelun etenemisestä. Harjoittelut ovat osa tutkintoja ja ne toteutetaan keväällä 2026. Harjoittelun suorittamisesta työsuhteessa PSHVA:n toimipisteessä on luotu malli, joka jäsentää harjoittelun suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin vaiheita. Mallissa korostuu kolmikantainen yhteistyö opiskelijan, koulutusorganisaation ja työelämän välillä. Tavoitteena on innovoida uusia keinoja ja mahdollistaa harjoittelu osana työsuhdetta. Näin opiskelija saa palkkaa sekä voi kehittää osaamistaan seuraavalle tasolle aidossa työympäristössä ilman erillistä harjoittelujaksoa.

Opinnollistamisen malli

Sosionomi- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden opinnollistaen suoritettavan harjoittelun kehikko rakentuu kolmen päävaiheen ympärille: suunnittelu, toteutus ja arviointi. Mallin tavoitteena on mahdollistaa harjoittelun suorittaminen osana opiskelijan työsuhdetta. Jokaisessa vaiheessa korostuu kolmikantainen yhteistyö opiskelijan, koulutusorganisaation ja työelämäohjaajan välillä.

Suunnittelu

Suunnitteluvaiheessa opiskelija, opettaja ja työantaja sopivat harjoittelun käytännön toteutuksesta. Tässä vaiheessa opiskelija ja työnantaja laativat työsopimuksen ja opiskelija varaa harjoittelupaikan Jobiilista. Aloituswebinaarissa, johon osallistuvat opiskelijat sekä koulutusorganisaation ja työelämän edustajat, viimeistellään opinnollistamisen suunnitelmalomake, johon opiskelija kirjaa harjoittelun tavoitteet, keinot tavoitteisiin pääsemiseksi ja arviointikäytännöt. Keinot tavoitteisiin pääsemiseksi on tärkeää kirjata konkreettisesti näkyviin jo etukäteen, koska ne ohjaavat opiskelijan harjoittelun tavoitteellista etenemistä. Työpaikkaohjaajan nimeäminen ja koulutus varmistavat, että harjoitteluohjaus on tavoitteellista ja opiskelijaa tukevaa. Työpaikkaohjaajan koulutuksesta vastaa työnantaja.

Toteutus

Toteutusvaiheessa opiskelija työskentelee tekemänsä suunnitelman mukaisesti ja dokumentoi oppimistaan reflektoivassa oppimispäiväkirjassa. Lisäksi opiskelija tekee tutkinto-ohjelmakohtaiset tehtävät. Erilaiset webinaarit, koulutukset, oppimiskäynnit sekä työkierto varmistavat opiskelijan pääsyn harjoittelun tavoitteisiin. Aktiivinen yhteydenpito ja ohjaus tukevat oppimista ja mahdollistavat joustavan reagoinnin mahdollisiin haasteisiin. Avoin kommunikaatio opiskelijan, työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan välillä on lähtökohtana onnistuneelle ohjaukselle. Harjoittelun puolessa välissä pidettävässä ohjauskeskustelussa opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja keskustelevat harjoittelun etenemisestä ja suunnittelevat jäljellä olevan harjoitteluajan toteutusta.

Arviointi

Arviointivaiheessa opiskelijan osaamista tarkastellaan sekä arviointipalavereissa että kirjallisesti. Reflektoiva webinaari yhteistyössä työelämän kanssa ja palaute opinnollistamisen mallista tarjoavat mahdollisuuden yhteiseen kehittämiseen. Harjoittelun päätteeksi järjestettävissä työpajoissa mallia jatkokehitetään saadun palautteen pohjalta.

Opinnollistamisen mallissa vahvuutena on sen rakenteellisuus ja yhteistoiminnallisuus. Kun kaikki osapuolet sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen, jolloin harjoittelu tukee sekä opiskelijan oppimista että työyhteisön osaamisen kehittämistä. Malli tarjoaa selkeän viitekehyksen, jonka avulla harjoittelu voidaan toteuttaa laadukkaasti ja työelämälähtöisesti.

Harjoittelun opinnollistaminen vaatii kaikkien osapuolten sitoutumista ja yhteistyötä

Yhteisen harjoittelumallin käyttöönotto edellyttää sitoutumista ja yhteistyötä kaikilta osapuolilta. Opiskelijalta se vaatii aktiivista otetta oman oppimisensa suunnitteluun ja reflektointiin. Opiskelijan tulee kyetä tunnistamaan omaa osaamistaan, asettamaan tavoitteita ja työskentelemään niiden saavuttamiseksi osana työyhteisöä.

Opettajalta malli edellyttää joustavaa ohjausotetta, kykyä tukea opiskelijaa yksilöllisesti ja ymmärrystä työelämän reunaehdoista. Opettajan rooli korostuu erityisesti suunnitelman hyväksymisessä, tehtävien tarkastamisessa ja reflektoinnin ohjaamisessa. Lisäksi opettaja toimii linkkinä työelämän ja koulutuksen välillä.

Työantajalta ja työpaikkaohjaajalta malli vaatii halua mahdollistaa oppiminen työpaikalla. Työtehtäviä on järjesteltävä uudelleen ja tämä voi aiheuttaa kustannuksia ja tarvetta muokata työtehtäviä siten, että opiskelijan on mahdollista päästä harjoittelun tavoitteisiin työtehtävässä toimiessaan. Lisäksi työyhteisössä vaaditaan ohjaajan nimeämistä, ohjaukseen sitoutumista ja tarvittaessa kouluttautumista tehtävään. Työyhteisön tulee tukea opiskelijaa oppimistilanteissa ja nähdä harjoittelu mahdollisuutena kehittää myös omaa toimintaa.

Opinnollistettu harjoittelu tuo monenlaisia hyötyjä. Sen suurin vahvuus on tukea opiskelun ja työn yhdistämistä. Mallin avulla tuetaan opiskelijan ammatillista kasvua työelämälähtöisesti. Kun oppiminen tapahtuu osana työtä, opiskelija voi soveltaa teoriaa käytäntöön välittömästi ja kehittää osaamistaan aidossa kontekstissa. Samalla työyhteisö saa mahdollisuuden tarkastella omaa toimintaansa uusista näkökulmista ja hyödyntää opiskelijan tuoretta osaamista.

Yhteinen opinnollistetun harjoittelun malli tuo selkeyttä ja rakennetta harjoitteluun opiskelijan, koulutusorganisaation ja työelämän näkökulmasta. Sen onnistunut toteutus edellyttää kuitenkin jatkuvaa vuoropuhelua ja kehittämistä. Malli ei ole vain tekninen työkalu, vaan pedagoginen väline, joka tukee opiskelijan oppimispolkua ja vahvistaa koulutuksen ja työelämän välistä yhteyttä.

---

Kirjoittajat:

Anu Hirvonen, hoitotyön lehtori, Sosionomi ja Sairaanhoitaja Express -hankkeen asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Tiina Hirvonen, hoitotyön lehtori, Sosionomi ja Sairaanhoitaja Express -hankkeen asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Hanna Ravi, sosiaalialan lehtori, Sosionomi ja Sairaanhoitaja Express -hankkeen asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu