Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen vaatii toimia kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja uudenlaista ajattelua myös kaupunkisuunnittelussa. Useissa kunnissa on herätty pohtimaan, kuinka parantaa väestön hyvinvointia ilmaston muuttuessa ja keventää ilmastokuormitusta.

Kuopion kaupunki on tarttunut haasteeseen, ja tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on osa Hiilineutraali Pohjois-Savo (HIPOVA) -hanketta, joka rakentuu viiden painopisteen varaan: ilmastokulttuurin edistämiseen, resurssiviisauteen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja hiilinielujen ja ilmastoturvallisuuden parantamiseen (Ilmastotiekartta n.d.). Tavoite on kunnianhimoinen, mutta tehtävissä.

Yksi esimerkki Kuopion kaupungin konkreettisista ilmastotoimista on Nilsiän alakoulun asfaltoidun pihan muuttaminen luonnonmukaisemmaksi eli ihmisen, rakennetun ympäristön ja luonnon kannalta kestävämmäksi. Savonian YAMKopiskelijoiden ryhmä osallistui projektiin tuottamalla kaupungille tietopohjan projektiin liittyvistä kestävän kehityksen näkökulmista.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo Suomessa

Ilmastonmuutos aiheuttaa globaalisti alueittain erilaisia haasteita: meillä Suomessa, kuten muillakin pohjoisilla alueilla, ilmaston kuumeneminen on nostanut keskimääräistä lämpötilaa voimakkaammin kuin muualla. Vaikka meillä edelleen on talvisin koviakin pakkasia, viileitä alkukesiä ja muita tavanomaisiksi miellettyjä säätiloja, ovat pitkät hellejaksot lisääntyneet ja aikaistuneet sekä lumipeite ohentunut.

Ilmaston kuumeneminen voi kuitenkin johtaa myös toisenlaisiin tulevaisuuksiin. Peruuttamattomista keikahduspisteistä Atlantin merivirtausjärjestelmän heikkenemisellä olisi suora ja jopa dramaattinen vaikutus tämänhetkiseen ilmastoomme Suomessa. Globaali kuumeneminen johtaisi lopulta lämpimän Golfvirtamme muutoksiin ja ilmaston voimakkaaseen viilenemiseen Suomessa. Varmaa kuitenkin on, että niin lämpenemisellä kuin viilenemisellä on merkittävä vaikutus koko ympäristöömme aina ruokaturvasta, terveydenhuollosta, rakennusten ja infrastruktuurin kunnosta ja elinkaarista fyysiseen terveyteemme ja ilmastokestävyyteemme, eli kokonaisvaltaiseen toimintaamme yhteiskuntana. (Nummelin ym. 2025.)

Kasvillisuus tuo hyötyjä ihmiselle ja luonnolle

On kuitenkin huojentavaa, että jo suhteellisen pienillä toimilla voimme saada aikaan merkittäviä myönteisiä muutoksia. Kasvillisuuden lisääminen parantaa säältä suojautumistamme, edistää hulevesien luonnonmukaista imeytymistä, luo viihtyisää ja vihreää kaupunkiympäristöä sekä ilmaa puhdistavia ja viilentäviä mikroilmastoja. Lisäksi kasvillisuuden lisääminen ja monipuolistaminen parantaa luontokosketustamme ja vaikuttaa siten myönteisesti myös terveyteemme. Säännöllinen kontakti luonnon monipuoliseen mikrobistoon vahvistaa elimistömme puolustusjärjestelmää. Kasvillisuutta lisäämällä ehkäisemme myös luontokatoa luomalla paremmat ja monipuolisemmat olosuhteet elintärkeille pölyttäjillemme ja pieneliöille, mikä parhaimmillaan kasvattaa ympäristömme sietokykyä vieraslajien leviämistä vastaan. (Tyrväinen ym. 2024.)

Luonnonmukainen piha luo hyvinvointia päiväkoti- ja koulupäivään

Vaikka vietämme ison osan ajastamme sisätiloissa, ovat erilaiset ulkoympäristöt vahvasti läsnä arjessamme, etenkin päiväkodeissa ja kouluissa. Luonnonmukainen päiväkoti- ja koulupiha lisää lasten liikkumista ja innovoivaa leikkiä, sekä vahvistaa lapsen hyvinvointia. Leikkiminen muiden lasten kanssa puolestaan edistää sosialisoitumista. Viihtyisä piha eri toimintoineen vähentää kiusaamista, ilkivaltaa ja muuta häiriökäyttäytymistä sen tarjotessa lapselle virikkeellistä toimintaa. (Opetushallitus 2026.) Luontokokemuksien on nähty myös kohentavan lasten itsetuntoa ja tukevan kognitiivista suoriutumista ja mielenterveyttä, sekä elvyttävän stressiä ja auttavan tarkkaavaisuuden palautumisessa (Tyrväinen ym. 2024). Ei ole siis yhdentekevää, millaisia päiväkoti- ja koulupihoja meillä on.

Yhteisöllisyys on kestävän kehityksen voimavara

Nilsiän alakoulu toimii alueensa keskiössä tuoden yhteen oppilaita ja heidän perheitään erilaisista taustoista. Kouluyhteisö toimii siten identiteetin rakentajana ja yhteisenä nimittäjänä erilaisille ihmisille. Koululaisten ja koulun henkilökunnan ottaminen mukaan pihan suunnitteluvaiheeseen vahvistaa kulttuurisen kestävän kehityksen periaatteita inklusiivisesta päätöksenteosta kaupunkisuunnittelussa. Laajentamalla suunnittelua ja päätöksentekoa moniväyläiseksi ja tunnistamalla uusia intressiryhmiä vahvistetaan yhteisön ja yksilön identiteettiä ja sitoutumista kestävän kehityksen periaatteisiin. (Luonila ym. 2023, Kostis ja Kafka 2023.)

Samalla luodaan uutta kulttuuripohjaa ja ajatusmallin muutosta, jossa kulttuuriyhteisöön kuuluminen perustuu entistä voimakkaammin yhteisön arvokkaiksi kokemiin asioihin, kuten kestävyyteen, turvallisuuteen ja ympäristön hyvinvointiin. Kulttuuriyhteisöön kuuluminen ei siten enää perustuisi pelkästään perinteisesti kulttuureja voimakkaasti määrittäviin tekijöihin, kuten kieleen tai kansallisuuteen.

Kestävää kehitystä tukevien näkökulmien ja tekojen sekä näihin perustuvan paikallisen päätöksenteon tärkeys korostuu viher- ja luontoalueiden rakentamisen kohdalla erityisesti nyt ja tulevaisuudessa. Kaupunkialueiden rakentamisessa ja kaavoituksessa tämä on seikka, jota on tarkasteltava tulevaisuudessa yhä tarkemmin, jotta voidaan tarjota kansalaisille samantasoiset mahdollisuudet luontokosketukseen -ja terveyteen. Lapsille on taattava oikeus asuinpaikasta riippumatta saada vaivattomasti lähialueellaan päivittäistä luontokosketusta, sekä vapaa pääsy viheralueille.

---

Kirjoittajat

Sonja Sorvari, Kestävän tulevaisuuden YAMK-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Anniina Salmela, Kestävän tulevaisuuden YAMK-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Milla Vento, Kestävän tulevaisuuden YAMK-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Heta Lankinen, Kestävän tulevaisuuden YAMK-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Mirja Vornanen Kestävän tulevaisuuden YAMK-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Kirjallisuutta:

Ilmastotiekartta n.d. Verkkoartikkeli. https://hiilineutraalipohjoissavo.fi/ilmastotyo/ilmastotiekartta. Viitattu 7.6.2026.

Luonila M, Kumpulainen K, Leppänen A, Koskinen-Koivisto E ja Ruokolainen O. 2023 Community resilience and cultural sustainability in two Finnish urban neighbourhoods. Frontiers in Political Science 2023 Vol. 5 Saatavilla: https://doi.org/10.3389/fpos.2023.12

Kostis, P.C.; Kafka, K.I. Examining the Interplay of Climate Change, Cultural Dynamics, and Sustainable Development: A Global Perspective. Sustainability 2023, 15, 13652. https://doi.org/10.3390/su151813652. Viitattu 26.3.2026.

Nummelin A, ym. 2025. A Nordic Perspective on AMOC Tipping – Impacts and Strategies for Prevention and Governance. TemaNord 2025:504. Saatavilla: A Nordic Perspective on AMOC Tipping

Tyrväinen L, ym. 2024. Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Luonnonvarakeskus (Luke). Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2024.

Opetushallitus 2026. Rakennus ympäristössään. https://www.oph.fi/fi/koulutus-jatutkinnot/rakennus-ymparistossaan. Viitattu 4.6.2026.