Savonia-artikkeli: Asiakkaan rinnalla kulkevalla päihdetyöllä palvelut saavutettavammiksi
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Pirstaleinen ja jäykkä palvelujärjestelmä haastaa päihdesairaan avun saamista
Heikossa asemassa olevat päihdesairaat tarvitsevat tiivistä rinnalla kulkevaa työskentelyä saavuttaakseen sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämä huomio tehtiin Helsingin Diakonissalaitoksen etsivän ja jalkautuvan päihdetyön Tukialus-hankkeessa (2019–2024). Syyt palvelujen saavuttamisen vaikeuteen ovat moninaisia. Pirstaleinen ja jäykkärakenteinen palvelujärjestelmä voi aiheuttaa palveluiden väliin putoamista (Malin-Kaartinen 2019, 102). Monilla päihdesairailla on myös huonoja kokemuksia aiemmista kohtaamisistaan ammattilaisten kanssa (Poikonen & Kekoni 2019, luvussa palveluiden saavutettavuus). Päihteidenkäyttäjät saatetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa nähdä kaikki samanlaisina riippumatta siitä, miten yksittäinen asiakas on toiminut (Vanjusov 2022, 85). Rovamon & Toikon (2019, 285) tutkimukseen haastatelluista mielenterveys- ja päihdetyön sektorilla työskentelevistä työntekijöistä puolet kertoi kokemuksistaan, joissa muilla terveydenhuoltoalan ammattilaisilla oli negatiivisia asenteita heidän asiakkaitansa kohtaan. Rovamo ja Toikko (2019, 289) viittaavatkin aikaisempiin tutkimuksiin, joiden mukaan asiakkaiden kokema stigma estää hoitoon hakeutumista ja sitoutumista, vaikuttaa itsetuntoon ja heikentää terveydentilaa ja näin ollen vaikuttaa päihdepalveluiden tuloksellisuuteen. Oman haasteensa tuo palvelujärjestelmän odotukset, joihin kaikki asiakasryhmät eivät pysty vastaamaan. Esimerkiksi päihdesairauteen kuuluvat retkahdukset voivat johtaa asiakkuuden päättymiseen, kun asiakas ei pysty vastaamaan toiminnallaan niihin odotuksiin, joita järjestelmä vaatii palveluiden piiriin pääsemisen vastineeksi. (Kivinen, Vanjusov & Vornanen 2020, 283.) Päihdepalveluita käyttävillä asiakkailla voi olla taustallaan kipeitä asioita, jotka haastavat luottamuksellisen ja toimivan asiakassuhteen muodostumista. (Poikonen & Kekoni 2019, luvussa palveluiden saavutettavuus).
Selvitykset osoittavat räätälöidyn tuen tarpeen
Valtioneuvoston kanslian julkaiseman tutkimuksen mukaan 10 prosenttia sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävistä asiakkaista tuottaa 80 prosenttia palveluiden kustannuksista (Koivisto & Tiirinki 2020, 10–11). Toisen selvityksen mukaan joka kymmenennen sote-palveluita tarvitsevan asiakkaan nähtiin tarvitsevan räätälöityä henkilökohtaista apua (Hujala & Lammintakanen 2018, 10). Palveluohjauksen kehittäminen onkin noussut 2000-luvulla tärkeäksi kehittämisen kohteeksi erilaisten asiakasryhmien sujuvan palveluiden saannin varmistamiseksi (Vahva ja välittävä Suomi 2023, 35, 42).
Haasteisiin vastaaminen etsivällä ja jalkautuvalla rinnalla kulkevalla työskentelyllä
Heikoimmassa asemassa olevien päihdesairaiden ihmisten palveluiden saavuttamisen haasteisiin voitaisiin vastata tiiviillä, asiakkaan rinnalla kulkemisen mahdollistavalla etsivällä ja jalkautuvalla päihdetyöllä. Lehikoisen (2025) YAMK kehittämistyössä on mallinnettu Tukialus -hankkeen etsivässä ja jalkautuvassa päihdetyössä toteutettua palveluohjauksellisen työotteen viitekehykseen perustuvaa rinnalla kulkevan etsivän ja jalkautuvan päihdetyön palvelupolkua (kuva 1). Tukialus-hankkeessa toteutettu etsivä ja jalkautuva päihdetyö perustui traumainformoituun työotteeseen. Siinä työntekijä huomioi omassa työskentelyssään asiakkaan menneisyyden traumojen vaikutukset tähän hetkeen. Vuorovaikutustilanteissa työntekijä on aidosti läsnä, rauhallinen, avoin ja joustava. (Haapala & Jokela 2023, 209; Hipp 2023, 16, 24.) Mallissa työntekijät jalkautuvat asiakkaiden elinympäristöihin kaduille ja julkisiin tiloihin tehden palvelusta samalla asiakkaalle aidosti kynnyksetöntä. Asiakkaisiin otetaan aktiivisesti kontaktia ja lähdetään lunastamaan luottamusta ja sitä kautta lupaa oleskella asiakkaiden elinympäristössä. Myöhemmälle työskentelylle ja asioiden aidosti eteenpäin saamiselle ehdoton edellytys on perusluottamuksen saavuttaminen, joka edellyttää, että työntekijä ymmärtää päihdemaailmaa, jossa asiakkaat elävät (Rauhala 2011, 24–25).
Lehikoisen (2025) mallintaman palvelupolun mukaisessa työskentelyssä asiakkaan kanssa pohditaan asiakkaan elämäntilanteeseen sopivia tavoitteita ja lähdetään yhdessä kulkemaan niitä kohti. Työntekijän tulee hahmottaa asiakkaan tilannetta ja palveluiden tarvetta sekä tuntea paikallista palvelujärjestelmää sekä erilaisia palveluprosesseja. Työntekijä pyrkii muodostamaan kokonaiskuvan asiakkaan tilanteesta ja toimimaan eri toimijoiden työtä yhteensovittavasti. Työskentelyn edetessä vahvistetaan asiakkaan omia voimavaroja ja pyritään asiakkaan oman aktivisuuden lisääntymiseen. Asiakasta motivoidaan, kannatellaan, saatetaan konkreettisesti palveluihin ja ollaan palveluissa mukana tukihenkilön sekä ammattilaisen ja asiakkaan välillä tulkin roolissa. Etsivän ja jalkautuvan työn merkitys siltojen rakentajana ja luottamuksen vahvistajana asiakkaan sekä muiden toimijoiden välillä nousi esille kehittämistyöhön liittyneissä kyselyissä ja haastatteluissa sekä asiakkaiden, että yhteistyötahojen kertomana. Tukialus-hankkeen etsivässä ja jalkautuvassa työssä puhuttiin asiakkaasta kiinnipitävästä työotteesta, jolloin asiakkaaseen pyritään pitämään kontaktia yllä ja luodaan toivoa, vaikka välillä otettaisiin askeleita taaksepäin. Asiakkaan omatoimisuuden lisääntyessä tuen tarve vähenee omalla painollaan. Malliin kuuluu asiakassuhteen aktivoimisen mahdollisuus tarpeen mukaan uudelleen.
Rinnalla kulkevan, etsivän ja jalkautuvan päihdetyön malli on mitä ajankohtaisin tänä päivänä, jolloin uutisoidaan erityisesti pääkaupunkiseudun vaikeutuvasta päihdetilanteesta. Nykytilanteessa tarvitaan työmuotoja, joilla voidaan tavoittaa palveluiden ulkopuolelle jääneet tai tippuneet ihmiset, luoda luottamusta sekä vähentää haittoja ja lisätä kaikkien turvallisuutta.
Kirjoittajat:
Nina Lehikoinen, mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjä -opiskelija (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu
Pirjo Pehkonen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Haapala, M. & Jokela, C. 2023. Rakenteellisen sosiaalityön ja traumainformoidun työotteen yhteyksiä. Teoksessa Linner Matikka, J. ja Hipp, T. (toim.) Traumainformoitu työote. Jyväskylä: PS-kustannus, 202–211.
Hipp, T. 2023. Trauma ja traumatisoituminen. Teoksessa Linner Matikka, J. ja Hipp, T. (toim.) Traumainformoitu työote. Jyväskylä: PS-kustannus, 15–27.
Hujala, A. & Lammintakanen, J: 2018. Paljon sote-palveluja tarvitsevat ihmiset keskiöön. Kunnallisalan kehittämissäätiön Julkaisu 12/2018. Pdf-tiedosto. Julkaistu 4.1.2018. https://kaks.fi/wp-content/uploads/2018/01/paljon-sote-palveluja-tarvitsevat-ihmiset-keskioon.pdf. Viitattu 1.2.2025.
Kivinen, T., Vanjusov, H. & Vornanen, R. 2020. Asiakkaan ääni – osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Teoksessa Hujala, A. & Taskinen, A. (toim.) Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere: Tampere University Press, 267–293.
Koivisto, J. & Tiirinki, H. (toim.) 2020. Monialaisen palvelutarpeen tunnistaminen sosiaali-, terveys ja työvoimapalveluissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020: 38. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia.
Lehikoinen, N. 2025. Rinnalla kulkevan palveluohjauksen malli : etsivään ja jalkautuvaan päihdetyöhön Tukialus -hankkeessa. Opinnäytetyö. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Savonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503113986. Viitattu 15.9.2025.
Malin-Kaartinen, K. 2019. Asiakaslähtöinen palveluohjaus vahvistaa päihteitä käyttävän asiakkaan toimintakykyä. Teoksessa Lindström, J. & Kumlander, K. (toim.) Kokemuksen politiikkaa – Ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroja toipumisesta sekä päihdetyöstä. Laurea ammattikorkeakoulu: Laurean julkaisut, 102–106.
Poikonen, H. & Kekoni, T. 2019. Asiakkaan oikeudet ja niihin vaikuttavat tekijät päihdepalveluissa. Teoksessa Pehkonen, A., Kekoni, T. & Kuusisto, K. (toim.) Oikeus päihdehuoltoon. E-kirja. Tampere: Vastapaino. Viitattu 1.2.2025.
Rauhala, H. 2011. PALVELUOHJAUS – Työmalli huumeita käyttävien asiakkaiden kanssa työskentelyyn. Helsinki: Omaiset Huumetyön Tukena ry.
Rovamo, E. & Toikko, T. 2019. Päihde- ja mielenterveystyöhön kohdistetut negatiiviset asenteet ja assosiatiivinen stigma. Yhteiskuntapolitiikka 84:3, 281–291. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138272/YP1903_Rovamo%26Toikko.pdf?sequence=3&isAllowed=y. Viitattu 15.9.2025.
Vahva ja välittävä Suomi 2023. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. Viitattu 1.2.2025.
Vanjusov, H. 2022. Saatavilla, mutta ei saavutettavissa? Sosiaalioikeudellinen tutkimus päihdepalveluihin pääsystä. Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto. https://erepo.uef.fi/server/api/core/bitstreams/623a9cc6-2a9d-4fae-ae90-4e16a0f8b6d1/content. Viitattu 15.9.2025.