Suunnitelmasta toteutukseen

Hyödyllinen koulutus ja varsinkin kaikki tietoturva-asiat, tekoäly- ja muutkin asiat.

Koulutuksen kehittämisvaiheessa suunniteltiin opintojaksoille yhteinen runko, jotta yhden opintopisteen laajuisista kokonaisuuksista muodostuisi keskenään yhteneväiset ja kohderyhmän taitotaso huomioivat verkkokurssit. Tuloksena syntyi selkeä kurssirakenne, joka korosti opiskelijan omaa vastuuta oppimisesta, vuorovaikutusta sekä oppimisen kertaamista.

Toteutuksessa keskeistä oli helppokäyttöisyys ja yksiselitteinen ohjeistus: jokaisen tehtävän yhteydessä kerrottiin selkeästi, mitä opiskelijan tuli tehdä. Kurssien kirja-työkalu kokosi yhteen suorittamisohjeet, tavoitteet ja aikataulut, ja saavutettavuusohjeet huomioitiin kaikissa sisällöissä. Materiaaleihin tutustuttiin itsenäisesti, ja opiskelija merkitsi sisällöt suoritetuiksi omaksumisen jälkeen. Sama sisältö toimi pohjana tehtäville ja tentille.

Vuorovaikutusta tuettiin ryhmäohjauksella, keskustelumahdollisuuksilla ja ohjatuilla keskustelutehtävillä, joissa opiskelija avasi keskustelun ja kommentoi muiden näkemyksiä. Lisäksi jokaisella kurssilla oli vähintään yksi tehtävä, josta sai henkilökohtaista palautetta. Oppimista syvennettiin mahdollistamalla kertaaminen: tenttien läpäisyrajat olivat korkeita, mutta suorituskertoja oli useita, ja materiaalit olivat koko opintojakson ajan helposti saatavilla suorina linkkeinä. Kokonaisuus koostui kuudesta yhden opintopisteen verkkokurssista, jotka vahvistivat yli 55-vuotiaiden työssäkäyvien digiosaamista ja madalsivat kynnystä toimia digitaalisissa ympäristöissä.

Digiosaava 55+ kurssin sisällöt

Digiloikka haltuun! (1 op) ohjasi verkko-opiskelun käytäntöihin, Edunia-ympäristöön, monivalintatentteihin ja tietoturvan perusteisiin. Perustaidot digimaailmassa (1 op) harjoitutti työvälineitä, kuten Wordin, PowerPointin, sähköpostin ja Teamsin, sekä auttoi ymmärtämään digitalisaation vaikutuksia. Digijärki käteen (1 op) avasi sosiaalisen median roolia työelämässä ja turvallista toimintaa sekä tuki osaamisen näkyväksi tekemistä.

Digiviisaana työelämässä (1 op) kehitti vuorovaikutus-, viestintä- ja tiedonhallintataitoja. Tietoturvan peruspaketti (1 op) keskittyi salasanoihin, verkkohuijauksiin sekä laite- ja verkkoturvaan. Tekoäly kaveriksi (1 op) käsitteli tekoälyn perusteita, sovelluksia ja eettisiä kysymyksiä arjen ja työn kontekstissa.

Palautteesta opittua

Subjektiivinen palaute oli myönteistä ja korosti erityisesti etäwebinaarien käytännönläheisyyttä ja vuorovaikutteisuutta. Opiskelijat kokivat oppineensa hyödyntämään mm. tekoälyä arjessa ja työelämässä, erityisesti konkreettisten esimerkkien, kuten tekoälyavusteisen kuvankäsittelyn avulla. Kurssit koettiin ajankohtaiseksi ja hyödylliseksi, ja moni opiskelija kertoi päivittäneensä salasanojaan sekä ottaneensa käyttöön salasananhallintaohjelmia. Lisäksi kurssi lisäsi ymmärrystä kodin tietoturvasta, kuten reitittimien ja modeemien asetusten merkityksestä. Työelämän näkökulmasta opiskelijat hahmottivat paremmin organisaatioiden tietoturvakäytäntöjä, kuten kaksivaiheisen tunnistautumisen ja Service deskin roolin.

Koulutus oli erinomainen. Olisin tosin kaivannut tehtävien arviointia nopeammalla aikataululla, jotta olisi ollut helpompi jatkaa eteenpäin tietäen, että edellinen osio on kokonaisuudessaan hyväksytty.

Kokeilevan yhteiskehittämisen opit

Digiosaava55+-opintojaksojen kehittäminen eteni kokeilevan yhteiskehittämisen varassa ilman valmista visiota. Prosessin myötä syntyi pedagoginen malli, joka korostaa itseohjautuvuutta, selkeyttä ja saavutettavaa oppimisympäristöä. Yhteistyö toi samalla esiin ennakoinnin ja rakenteiden merkityksen: roolien ja työnkulkujen aiempi sopiminen olisi tukenut sujuvampaa etenemistä. Sanna Niemisen kirjoittamassa artikkelissa “Yhteiskehittäminen hankkeessa – Digiosaava 55+ tukee ja kannustaa” näkyvä myönteinen ja mahdollisuuksia etsivä ote kuvataan haluna sanoa useammin kyllä kuin ei uusille ideoille ja luoda saavutettavia oppimiskokonaisuuksia. Tämä näkyi myös opiskelijoiden kokemuksissa: mikro-opintojaksot madalsivat kynnystä osallistua, vertaisoppiminen vahvisti osallisuuden tunnetta ja oppimisympäristön turvallisuus lisäsi rohkeutta kokeilla uutta. Samalla ilmeni, että opiskelijoiden arjen kuormitus ja ajankäytön haasteet vaikuttivat sitoutumiseen, eivätkä selkeät sisältörakenteet yksin riittäneet tukemaan etenemistä.

Viestinnän, sitoutumisen ja ohjauksen keskeiset havainnot

Hankkeen markkinointi kampanja loi luottamusta ja herätti kiinnostuksen, mutta osallistujien sitoutuminen jäi seuraavaksi kehityskohteeksi: ilmoittautuminen ei vielä tarkoittanut opintoihin kiinnittymistä. Lisäksi opintohjauksen rooli jäi epäselväksi. Vaikka ohjausta oli tarjolla, sitä hyödynnettiin vain vähän, emmekä saaneet selkeää kuvaa ohjauksen todellisesta tarpeesta. Ohjaus ei ehkä välittynyt opiskelijoille konkreettisena tukena, vaan jäi irralliseksi elementiksi opintokokonaisuuden taustalle. Tämä havainto osoitti tarpeen tehdä ohjaus näkyväksi, ajoittaa se tarkasti ja kertoa opiskelijoille selkeästi, miten ja miksi ohjausta kannattaa hyödyntää.

Tulevaisuuden suuntaviivat

Opimme prosessista, että viestintä, pedagogiikka, ohjaus ja projektinhallinta on yksi kokonaisuus: viestinnän tulee luvata vain se, minkä pedagogiset ratkaisut ja ohjaus myös toteuttavat. Ajankäytön läpinäkyvyys ja mikro-oppimisen periaatteet kannattaa tuoda esiin jo markkinoinnissa, jotta opiskelija voi sovittaa opinnot arkeensa realistisesti. Sisältökursseja edeltävä lyhyt orientaatio madaltaa teknisiä kynnyksiä ja vähentää kognitiivista kuormaa. Motivoiva, tavoitteellinen viestintä ja vertaiskokemukset vahvistavat sitoutumista, ja viestinnän seuranta projektinhallinnan keinoin varmistaa laadun ja oikea-aikaisuuden, jolloin kiinnostuksesta voi kasvaa onnistunut oppimiskokemus.

Digitalisaation kiihtyessä sosiaalisen median, tekoälyn ja digitaalisten palvelujen merkitys kasvaa ja osaamisvaatimukset monimutkaistuvat, mikä lisää digitaalisesta eriarvoistumisesta johtuvaa riskiä erityisesti työssäkäyvillä aikuisilla. Siksi tarvitaan matalan kynnyksen, ajasta ja paikasta riippumattomia, konkreettisia ja helposti lähestyttäviä koulutuksia. Digiosaava55+ osoittaa, että käytännönläheinen pedagogiikka, arjen esimerkit ja turvallinen oppimisympäristö tukevat uuden teknologian omaksumista ja vähentävät epävarmuutta. Tulevaisuudessa vastaavien koulutusten rooli korostuu, ja korkeakoulujen tehtävänä on tarjota saavutettavaa, ajankohtaista ja elinikäistä oppimista tukevaa koulutusta.

---

Kirjoittajat

Sanna Nieminen, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak

Sami Partanen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Outi Väyrynen, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak

---

Lähteet

Nieminen, S. https://www.humak.fi/harticlet/yhteiskehittaminen-hankkeessa-digiosaava-55-tukee-ja-kannustaa/