Artikkeli pohjautuu Aino Markun YAMK-opinnäytetyöhön, jossa selvitettiin kuvailevalla kirjallisuuskatsauksella, millaisia digitaalisia palveluja ja ratkaisuja työikäisten sosiaalipalveluissa on käytössä ja millaista hyötyä niistä on koettu asiakastyössä.

Työikäisten sosiaalipalvelut tarkoittavat 18–64-vuotiaille tarjottavia palveluita, joilla pyritään tukemaan heikommassa asemassa olevien kansalaisten toimeentuloa, hyvinvointia ja osallisuutta (STM 2024).

Sosiaali- ja terveysala on muutosten edessä ja digitalisaatio on keskeinen osa alan uudistamista (Valtioneuvosto 2023, 29). Muutoksen tavoitteena on tukea kansalaisten omatoimisuutta, tehdä digitaalisista palveluista ensisijaisia, helpottaa työtä ja edistää tiedolla johtamista. (STM 2023, 20–21).

Kirjallisuuskatsauksessa tunnistettiin kolme teemaa digipalvelujen käytöstä työikäisten sosiaalipalveluissa: asiakastietojärjestelmät, verkossa tapahtuva ohjaus sekä tekoälyä hyödyntävät kotisensorit. Kotisensoreita oli hyödynnetty mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa arjen toimien seurannassa (Glasby ym. 2023, 9, 14).

Asiakastietojärjestelmät tukevat asiakastyötä

Asiakastietojärjestelmät mahdollistavat sähköisen asioinnin, tiedon tallentamisen sekä automatisaation tukeman päätöksenteon, ja ne tarjoavat asiakkaille esimerkiksi ajanvaraus- ja chat-toimintoja (Ranerup & Henriksen 2022, 451; Breit ym. 2020, 838.) Järjestelmien käyttö lisää kirjaamisen läpinäkyvyyttä, nopeuttaa työtä ja vapauttaa työntekijöiden aikaa vaativampiin tehtäviin. Samalla asiakkaan rooli vahvistuu, kun hän voi itsenäisesti hoitaa asiointia (Ranerup & Henriksen 2022, 456; Breit ym. 2020, 838, 840.)

Verkossa tapahtuva ohjaus monipuolistaa työn sisältöä

Verkossa tapahtuva ohjaus parantaa palveluiden saavutettavuutta ja tavoitettavuutta, kun elämäntilanteisiin tai asuinpaikkaan liittyvät haasteet eivät estä palveluihin pääsyä. Verkkopalvelut tavoittavat myös sellaista asiakaskuntaa, mitä perinteiset palvelut eivät tavoita. (Menon & Rubin 2011, 136–137.)

Sovellusalustojen käyttö asiakastyössä mahdollistaa monipuolisen sisällön asiakastapaamisilla. Asiakkaan on mahdollista videon välityksellä tuoda uudella tavalla esille omia taitojaan ja vahvuuksiaan. Tapaamisilla ja niiden väleissä voidaan hyödyntää erilaisia tehtäviä, tietovisoja ja pelejä. (Mishna ym. 2021, 488.) Pelejä ja tehtäviä voi hyödyntää myös ryhmäpalveluissa ja ryhmien on koettu olevan niiden avulla osallistuvampia ja aktiivisempia (Huang ym. 2025, 57).

Digitalisaation hyödyntäminen ja eettisten näkökulmien huomioiminen

Sosiaalialalla digitalisaatioon liittyvät eettiset näkökulmat mietityttävät ja huolet digitalisaatiota kohtaan voivat hidastaa alan kehitystä (Kivistö 2017, 24). Digipalvelut tuovat kuitenkin paljon hyötyjä asiakastyöhön, kuten asiakkaan aktiivisemman roolin mahdollistaminen, parempi saavutettavuus, uudenlaisen asiakaskunnan tavoittaminen ja palveluiden läpinäkyvyys.

---

Kirjoittajat

Aino Marku, Digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marja-Anneli Hynynen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Breit, Eric, Egeland, Cathrine, Løberg, Ida B. & Røhnebæk, Maria T. 2020. Digital coping: How frontline workers cope with digital service encounters. Social Policy & Administration. Sep2021, Vol. 55 Issue 5, 833–847. DOI:10.1111/spol.12664. Viitattu 26.04.2026.

Glasby, Jon, Litchfield, Ian, Parkinson, Sarah 2023. New and emerging technology for adult social care – the example of home sensors with artificial intelligence (AI) technology. Health & Social Care Delivery Research (HSDR) Jun2023; 11(9): v-64. DOI: 10.3310/HRYW4281. Viitattu 26.04.2026.

Huang, Dan, Luo, Yingting, Lu, Jiayi 2025. Towards Digital Adaption: An Exploration of Chinese Social Workers’ Experiences of Digital Service Challenges and Coping Strategies in the Context of COVID-19. British Journal of Social Work. Jan2025, Vol. 55 Issue 1, 45–64. DOI: 10.1093/bjsw/bcae125. Viitattu 26.04.2026.

Mishna, Faye, Milne, Elizabeth, Bogo, Marion, Pereira, Luana F. 2021. Responding to COVID‐19: New Trends in Social Workers’ Use of Information and Communication Technology. Clinical social work journal 2021, Vol.49 (4), 484-494. DOI: 10.1007/s10615-020-00780-x.

Ranerup, Agneta & Henriksen, Helle Zinner 2022. Digital Discretion: Unpacking Human and Technological Agency in Automated Decision Making in Sweden’s Social Services. Social science computer review 2022, Vol.40 (2), 445–461. DOI: 10.1177/0894439320980434. Viitattu 26.04.2026.

STM 2023. Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32. Verkkojulkaisu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9889-6 Viitattu 26.04.2026.

STM 2024. Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus. Verkkojulkaisu. https://stm.fi/sosiaalityo. Viitattu 26.04.2026.

Valtioneuvosto 2023. Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. Verkkojulkaisu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8. Viitattu 26.04.2026.