Generatiivinen tekoäly (GenAI) on noussut muutamassa vuodessa ilmiöstä työelämän arjeksi. Generatiivinen tekoäly tuottaa tekstiä, kuvia, ääntä, videoita ja koodia todennäköisyyksiin perustuen. Se osaa jatkaa lausetta, rakentaa kuvan ja tulkita ohjeita. E-teho -hankkeen webinaarisarja Tyhjät ja vajaakäyttöiset kiinteistöt – oivalluttavia puheenvuoroja eri näkökulmista starttasi tammikuussa käsitellen tätä aihetta.

Sisältöä syntyy käden käänteessä, mutta käyttäjän rooli on edelleen keskeinen

Teknologian kehittyessä työskentely muistuttaa yhä enemmän dialogia. Kun aiemmat järjestelmät vaativat täsmällistä, teknistä käskyä, nykyiset mallit ymmärtävät luonnollista kieltä ja kykenevät yhdistämään eri sisältömuotoja. Nyt myös yksi työkalu voi yhtä aikaa tulkita kuvia, muokata videota, kirjoittaa tekstiä ja vastata kysymyksiin. Käyttäjän rooli ei kuitenkaan katoa vaan päinvastoin vahvistuu. Jokainen tulos on tarkistettava, tulkittava ja suhteutettava asetettuihin tavoitteisiin. Käyttäjä ohjaa, ymmärtää ja arvioi.

Työelämän arki muuttuu huomaamattomasti mutta perusteellisesti

Generatiivinen tekoäly ei enää koputtele ovella, vaan se on jo sisällä – sähköposteissa, raporttiluonnoksissa, kokousmuistioissa, visualisoinneissa ja ideoinnin alkumetreillä. Siihen törmää, kun avaa dokumenttipohjan, pyytää tiivistystä pitkästä tekstistä tai haluaa käännöksen toiselle kielelle.

Kuva- ja videotyökaluissa vauhti on ollut erityisen nopea. Suunnittelijat voivat hetkessä hahmotella konsepteja, markkinointi ideoida sisältöjä ja opettajat muokata oppimateriaaleja audiovisuaalisiksi vaihtoehdoiksi. Samalla ääni- ja avatarteknologiat mahdollistavat monikielisen sisältötuotannon tavalla, joka oli vielä muutama vuosi sitten mahdotonta.

Myös ohjelmistokehitys avautuu uusille käyttäjäryhmille. Vibekoodauksen perusidea, kuvaile, mitä haluat, ja anna tekoälyn rakentaa ensimmäinen versio, tekee prototyyppien luomisesta nopeaa, matalan kynnyksen toimintaa. Silti vastuu pysyy ihmisellä, mm. koodin laadussa, turvallisuudessa ja ylläpidettävyydessä.

Taustamarkkinat BGMT tarjosi asiantuntevan ja konkreettisen yleiskuvan kehityksen nykytilasta

E-Teho -hankkeen webinaarisarjan ensimmäisessä tilaisuudessa Taustamarkkinat BGMT:n Kimmo Lesonen avasi generatiivisen tekoälyn nykytilaa käytännön näkökulmasta. Viesti oli selkeä: tekoäly ei ole enää nouseva teknologia, vaan jo vakiintumassa oleva työväline, jonka hyödyntäminen on siirtynyt kokeiluista arjen tekemiseen.

Lesonen jäsensi kokonaisuutta konkreettisten käyttötapausten kautta ja korosti, että tekoälyn ymmärtäminen edellyttää kahta rinnakkaista taitoa. Toisaalta tarvitaan teknologista perusymmärrystä siitä, miten mallit toimivat ja miksi niiden tuottamat vastaukset ovat todennäköisyyksiä, eivät faktoja. Toisaalta korostui ihmisen rooli ohjaajana: selkeät tavoitteet, oikein asetetut rajaukset ja kriittinen arviointi määrittävät lopputuloksen laadun.

Webinaarissa käytiin läpi, miten generatiivinen tekoäly näkyy jo nyt erityisesti asiantuntijatyössä. Lesonen havainnollisti, kuinka tekstin luonnostelu, dokumenttien tiivistäminen, ideointi ja sisällön uudelleenmuotoilu ovat työvaiheita, joissa AI tuottaa nopeasti ensimmäisen version. Keskeinen havainto oli, että tekoäly ei poista tarvetta asiantuntijuudelle, vaan siirtää ihmisen työn painopistettä viimeistelyyn, arviointiin ja päätöksentekoon.

Kiinnostavana aiheena webinaarissa oli tekoälyn hyödyntäminen ohjelmistokehityksessä eli vibekoodaus. Lesonen kuvasi, miten koodia voidaan nykyisin tuottaa luonnollisen kielen avulla jopa ilman laajaa ohjelmointitaustaa. Samalla hän painotti, että AI:n tuottama koodi vaatii aina tarkistusta – toimivuuden, tietoturvan ja jatkokehityksen näkökulmista. Nopeus ei saa korvata harkintaa.

Luotettavuus ja tietosuoja nousivat esiin keskeisinä teemoina koko webinaarin ajan. Lesonen muistutti, että tekoälyn tuottamat vastaukset voivat olla vakuuttavia mutta virheellisiä, ja siksi lähteiden tarkistaminen ja kriittinen lukutaito ovat entistä tärkeämpiä taitoja. Hän toi esiin myös käytännön ohjeita siitä, millaista tietoa tekoälylle ei tule syöttää ja miksi organisaatioiden tulisi suosia hyväksyttyjä, tietoturvallisia ympäristöjä.

Luotettavuus on tekoälyn suurin haaste ja käyttäjän tärkein tehtävä

Yksi keskeinen asia tekoälyn tuottamassa lähdemateriaalissa on selkeä: tekoälyn tuottamaa sisältöä ei voi käyttää sellaisenaan ilman kriittistä tarkistusta. Faktat, luvut ja viittaukset on tarkastettava toisen lähteen kautta.

Tietosuojan näkökulmasta suurin riski on liian innoissaan syötetty tieto. Arkaluontoisia henkilötietoja, yritysten sisäisiä asiakirjoja tai luottamuksellista dataa ei tule antaa avoimille palveluille. Lisäksi tekoälyn tuottama sisältö on aina ilmoitettava avoimesti – sekä eettisistä että juridisista syistä. Ratkaisevaa on se, miten organisaatiot rakentavat pelisäännöt, kouluttavat henkilöstöään ja ottavat teknologian hallitusti osaksi arkea.

Työelämän seuraava vaihe

Tekoäly muuttaa työelämää kahdella yhtä aikaa etenevällä polulla. Toisaalta se tehostaa rutiinitehtäviä ja automatisoi työvaiheita, toisaalta se luo uusia työnkuvia ja osaamistarpeita. Organisaatioissa tarvitaan nyt ennen kaikkea ihmisiä, jotka osaavat ohjata tekoälyä, arvioida tuloksia ja ottaa teknologian osaksi työnkulkuja ilman, että kriittinen ajattelu katoaa.

Teknologian kehitys on ollut niin nopeaa, että seuraavat 12–24 kuukautta tuovat mukanaan yhä älykkäämpiä ja moniulotteisempia ratkaisuja: multimodaaliset työkalut, autonomiset agentit, robotiikan ja GenAI:n yhdistyminen sekä ohjattavat virtuaaliympäristöt. Siksi kysymys ei enää ole, tuleeko muutos, vaan miten se otetaan haltuun.

Savonia-ammattikorkeakoulu / E-teho -hanke

---

Kirjoittajat

Jarmo Viljaharju, projektipäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu

Emmi Paananen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Tekstin kirjoittamisessa on hyödynnetty tekoälyä. Kuvat on luotu tekoälyllä.

---