Kehittämistyön tarkoituksena oli tehdä Pohjois-Savon hyvinvointialueelle EEG ohjausvideo aikuiselle potilaalle. Kehittämistyön tavoitteena oli lisätä tutkimukseen tulevan potilaan tietoa EEG-tutkimuksesta ja siten auttaa potilasta tutkimukseen valmistautumisessa. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen neurofysiologian yksikkö.

Mikä on EEG?

EEG on aivosähkökäyrätutkimus ja se on yksi yleisimmistä kliinisen neurofysiologian tutkimuksista. EEG:llä mitataan aivojen sähköistä toimintaa ja sitä voidaan hyödyntää monien eri sairauksien diagnosoinnissa ja kohtausoireiden selvittelyssä. EEG onkin keskeinen tutkimus kohtauksellisten tajunnanhäiriöiden selvittämisessä ja epilepsian erotusdiagnostiikassa. (Tolonen & Partanen 2006, 144–154.) Lähes 60 000 suomalaista sairastaa epilepsiaa, eli se koskee noin yhtä prosenttia suomalaisista. Epilepsia on sairaus, jossa esiintyy epileptisiä kohtauksia ja oireiden kirjo vaihtelee suuresti eri henkilöiden välillä. Epilepsiadiagnoosia täydennetään EEG-tutkimuksella, jotta saadaan mahdollisimman tarkka tieto sairauden syystä ja tyypistä. Tämän avulla voidaan saavuttaa hyvä hoitovaste. (Epilepsialiitto n.d.; Kälviäinen 2016, 8.) EEG:n muita käyttöaiheita voivat olla äkillinen sekavuus, aivoaineen tulehdus, dementiaepäily, tajuton potilas, aivovammat, vaskulaariset sairaudet, muut rakenteelliset aivovauriot, lasten kehityshäiriöt, kuumekouristukset ja päänsärky. (Tolonen & Partanen 2006, 144–154.)

Ohjausvideon merkitys

Ennalta tuntematon EEG-tutkimus voi tuntua pelottavalta, ja siksi on tärkeää lisätä potilaan tietoa hänelle tehtävästä tutkimuksesta. Tieto tutkimuksen etenemisestä ja vaiheista voi vähentää jännitystä (Terveyskylä n.d.), jolloin potilas pystyy rentoutumaan tutkimuksen ajaksi ja tutkimus saadaan suoritettua sujuvasti. Potilaalle suunnattu ohjausvideo onkin hyvä ratkaisu, sillä useammat ymmärtävät asiasisällön helpommin videolta kuin paperilta (Etelä-Suomen aluehallintovirasto n.d.). Videon avulla voidaan siis lisätä potilasturvallisuutta ohjeiden monipuolistamisen kautta.

Ohjausvideo on katsottavissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen Kliinisen neurofysiologian yksikön sivuilla: https://dreambroker.com/channel/7445iio1/puxbkgjw?lang=fi&quality=1080p

Opinnäytetyö luettavissa:

https://www.theseus.fi/handle/10024/903461

---

Kirjoittajat:

Aada Pöyskö, bioanalyytikko-opiskelija. Savonia-ammattikorkeakoulu. aada.poysko@edu.savonia.fi

Alisa Paalavuo, bioanalyytikko-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu. alisa.paalavuo@edu.savonia.fi

Riitta Kiiskinen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, riitta.kiiskinen@savonia.fi

---

Lähteet:

Epilepsialiitto n. d. Tietoa epilepsiasta. Verkkojulkaisu. https://www.epilepsia.fi/tietoa-epilepsiasta/. Viitattu 23.10.2024.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto n.d. Videoiden ja äänilähetysten saavutettavuus. Saavutettavuusvaatikukset.fi verkkopalvelu saavutettavuudesta. https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/fi/digipalvelulain-vaatimukset/videoiden-ja-aanilahetysten-saavutettavuus. Viitattu 3.12.2024.

Kälviäinen, R. 2016. Epilepsia on muutakin kuin kohtauksia. Teoksessa Kälviäinen, R., Järviseutu-Hulkkonen, M., Keränen, T. & Rantala, H. (toim.) Epilepsia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 8–10.

Terveyskylä 2025. Aivosähkökäyrätutkimus EEG. Verkkojulkaisu. Päivitetty 9.4.2025. https://www.terveyskyla.fi/tutkimukseen/kuvantamistutkimuksia/hermoston-tutkimukset/aivosahkokayratutkimus-eeg. Viitattu 6.10.2025.

Tolonen, U. & Partanen, J. 2006. EEG-tutkimuksen kliininen käyttö: aiheet ja EEG-häiriön löydöstyypit. Teoksessa Partanen, J., Falck, B., Hasan, J., Jäntti, V., Salmi, T. & Tolonen, U. (toim.) Kliininen neurofysiologia. Helsinki: Duodecim, 144–154.