Itä-Suomen Energiapäivillä 13.-14.5.2025 keskusteltiin laajasti energiamurroksen yhteiskunnallisesti, puolustuksellisista ja huoltovarmuuteen liittyvistä seikoista. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä herätteli kuulijoita pohtimaan Suomen roolia uuden ajan teollisuudessa. Tavoittelemmeko todellista menestystä ja uudistumista energia-alalla olemalla Euroopan mestari vai tyydymmekö Sisukkaan suorittajan rooliin?

Euroopan mestari vai Sisukas suoriutuja

Suomen vahvuuksina kansainvälisessä kilpailussa energiainvestoinneista on kestävä energiansiirtoverkko sekä puhtaasti tuotettu energia. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä esitteli Energiateollisuuden vision menestyvän Suomen energiatulevaisuudesta (Leskelä 2025). Vision mukaan Suomi voi tavoitella Euroopan mestaruutta tai tyytyä Sisukkaan suorittajan rooliin. Molemmissa visioissa Suomi tekee merkittäviä panostuksia puhtaan energian tuottamisessa ja saamaan investointeja Suomeen. Visioissa keskiössä on sähköistymisen aste, joka Euroopan mestarin visiossa olisi 66 % ja Sisukkaan suorittajan roolissa noin 50 %.

Euroopan mestarina Suomi tavoittelisi 10 % tuotanto-osuutta Euroopan vihreästä vedystä, mikä edellyttää 100 terawattituntia (TWh) lisää päästötöntä sähköä. Jos tyydytään Sisukkaan suorittajan rooliin, 1 prosentin osuus Euroopan vetytaloudesta vaatii noin 10 TWh lisäyksen päästöttömän sähkön tuotantoon.

Energiateollisuus visioi 2,8-kertaisesta puhtaan energian tuotannosta vuoteen 2040 mennessä vuoden 2023 tasosta. Tämä tarkoittaisi tuulivoiman nykytuotannon kymmenkertaistamista 150 terawattituntiin (TWh), ydinvoiman lisäämistä 10 Twh:a sekä aurinkovoiman merkittävää kasvua 13 terawattituntiin. Sisukkaan suorittajan vaihtoehdossa puhtaan energian tuotanto olisi 1,6-kertainen ja tuulivoiman osuus kasvaisi 60 TWh, ydinvoiman ja aurinkoenergian osuudet kasvaisivat muutaman terawattitunnin verran kumpainenkin. Vuosittaiset energiainvestoinnit olisivat tavoitetason mukaan noin 3–7 mrd. €.

Visiossa sähkönsiirtoverkko mahdollistaa kasvavan sähkönsiirron tarpeen. Euroopan mestarivisiossa Suomen jakeluverkon kapasiteetti on kasvanut 160 %. Suomella on kansallinen vetyverkko ja rajansiirtoyhteydet, sähkön rajansiirtoyhteydet ovat yli 8 000 MW ja hukkalämpöjen vastaanotto lämpöverkoissa on kasvanut yli 100 %. Samaan aikaan sähköjärjestelmän tasapaino on rakentunut monipuolisista joustoista teollisuuden, datakeskusten, lämmityksen, sähköautojen latauksen, kaukolämpöjoustojen, vesi- ja pumppuvoiman, ydinvoiman, sähkön tuonnin ja viennin sekä vedyntuotannon kesken.

Taulukko 1. Energiateollisuus ry:n visiot Euroopan mestari ja Sisukas suorittaja Suomen energiatulevaisuudesta.

Finlandia-julistus

Jotta nämä visiot toteutuisivat, Suomen vientiteollisuuden kärjet energia-, teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus ovat yhdessä laatineet Finlandia-julistuksen Suomen teollisuuden uudistamisen toimenpiteiksi (Energiateollisuus 2025). Julistuksen on allekirjoittanut yli 200 yritystä. Julistuksen keskiössä on uudistuva ja kilpailukykyinen teollisuus, joka rakentaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Suomen teollisuuden kasvutoimiksi esitetään:

1) Alkuvaiheen kysynnän luontia uusille tuotteille

2) Investointien ja kasvun helpottamista julkisen rahoituksen vipuvaikutuksella ja riskienhallinnalla

3) Energiaverkkojen riittävyyden ja puhtaan sähkön tuotannon investointiedellytyksien varmistamista

4) Investointien ja EU-rahoituksen järjestelmällisellä kotiuttamista

5) Edellytyksien luomista hiilidioksidin talteenotolle ja hyötykäytölle

6) Kokonaisturvallisuuden ja teollisuuden mahdollisuuksien rinnakkaista rakentamista

7) Kestävän talouden raaka-aineiden saatavuuden varmistamista

8) Teollisia keskittymien luomista ja vahvistamista

9) Vetytaloutta vauhdittamista

Kuva 1. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä puhuu energiamurroksesta Suomen suurena mahdollisuutena.

ResilEast-ohjelma

Jari Sistonen U-Cont Oy:n toimitusjohtaja esitteli Itä-Suomen Energiapäivillä ResilEast-ohjelman (Sistonen, 2025). ResilEast-ohjelma on Euroopan hiilivapaata energiantuotantoa, resilienssiä ja puolustuksen tukea vahvistava ohjelma, jonka varmistaa infrastruktuurimme, energianhuoltomme ja puolustuksen tuen toimivuuden kaikissa tilanteissa. Ohjelma kattaa tai sivuaa energiantuotannon ja -verkkojen, maanpuolustuksen, dataverkkojen, maantie- ja rautatieverkkojen, henkilö- ja laitesuojien, kriisiajan sairaanhoidon sekä pelastustoimen infrastruktuurin kehittämisen. Ohjelma kytkee Suomen itäiset alueet Nato-rajan turvaamiseen yhdessä Baltian maiden ja itäisen Euroopan kanssa sekä Itämeren kanssa.

Ohjelman mukaan sekä Suomen että Nato-rajan puolustus voidaan toteuttaa kolmikäyttöratkaisuin niin, että rakenteet ja varautuminen toteutetaan puolustus, elinvoima ja resilienssi turvaamalla. Ohjelmassa nähdään, että linnoitteiden ja suojien rakentaminen hyödyttää myös energiantuotantoa sekä sähkö- ja dataverkkoja. Tie- ja rataverkon ylläpito ja parantaminen mahdollistaa myös sotilaallisen liikkuvuuden turvaamisen. Ohjelmassa todetaan, että hajautettu energiantuotanto ja siirtoverkkojen (sähkö-, lämpö, tietoliikenne) suojaaminen turvaa niin luonnon katastrofin, kuin ulkopuolisen häiriötekijän vaikutuksilta.

Ohjelmassa vedyn rooli e-polttoaineiden raaka-aineena nähdään kriittisen tärkeänä, sillä tällä hetkellä sotilaallinen toiminta ja liikkuminen pohjautuu pitkälti fossiilisten polttoaineiden varaan. Uusiutuvien e-polttoaineiden kotimainen hajautettu tuotanto mahdollistaisi fossiilisten päästöjen vähentämisen lisäksi myös maanpuolustuksen turvaamisen.

Kuva 2. Jari Sistonen esittelee ResilEast-ohjelmaa Itä-Suomen Energiapäivillä 13.5.2025.

Itä-Suomen Energiapäivät 13.-14.5.

Finlandia-julistus ja ResilEast-ohjelma nostavat esille Suomen ja erityisesti itäisen Suomen mahdollisuudet uusiutuvan teollisuuden toimenpiteiden mahdollistajana ja toteuttajan. Energiapäivillä käydyissä paneelikeskusteluissa todettiin vahvasti, että Suomella on mahdollisuus olla energiamurroksen eurooppalaisessa mittakaavassa vaikuttava toimija. Yhteiskunnassamme on perinteet ja toimivat rakenteet huoltovarmuuden toteuttamiselle, josta muuta maat käyvät tällä hetkellä ottamassa mallia ja oppia oman huoltovarmuutensa rakentamisessa. Suomesta löytyy laaja-alaista energiaosaamista, kilpailukykyisiä kansainvälisillä markkinoilla toimivia yrityksiä sekä vahvaa paikallista ja alueellista alihankintaverkostoa. Kunnat ponnistelevat energiainvestointien mahdollistamiseksi. Toisaalta globaalissa toimintakentässä Suomen ponnistelut energiamurroksessa ja uusiutuvassa teollisuudessa näyttäytyvät pieniltä kasvavien markkinoiden sijaitessa Etelä-Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa.

Yhtä mieltä tapahtumassa mukana olleet puhujat, panelistit sekä tapahtumavieraat olivat siitä, että energiamurroksen tuoma mahdollisuus Suomelle on suuri ja teollisuuden uudistumisen kytkeminen energiamurrokseen, puolustukseen ja huoltovarmuuden sekä resilienssin nostamiseen avaa merkittävästi uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

”Savonia-ammattikorkeakoulun rooli on kouluttaa energia-alan monipuolisia osaajia tulevaisuuden tekijöiksi sekä osallistua aktiivisesti TKI-toimijana energiamurroksen tuomien haasteiden ratkaisemiseen”, TKI-asiantuntija Petteri Heinoa toteaa. Pohjois-Savon Energiaklusteri on koonnut jo nyt yhteen hyvän joukon toimijoita verkostoitumaan ja oppimaan toistensa TKI-työstä. Itä-Suomen yliopiston hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen (CCUS) tutkimus- ja teknologiakeskuksen suunnittelu on käynnistynyt ja Savonia-ammattikorkeakoulu haluaa jatkaa tässä hyvää yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa.

Savonia-ammattikorkeakoululla on varmasti annettavaa sekä maamme teollisuuden kärkialojen Finlandia-julistuksen, ResilEast-ohjelman, CCUS tutkimus- ja teknologiakeskuksen kuin Pohjois-Savon energiaklusterinkin toimintojen yhteensovittamisessa ja toteuttamisessa. Tutkimus- ja kehityspäällikkö Jarno Ruusunen on varma, että ”Laajalla yhteistyöllä ja avoimella vuoropuhelulla saamme edellä mainitut ohjelmat ja toimenpiteet käyntiin ja tukemaan koko itäisen Suomen energiatulevaisuuden toteutumista Euroopan mestarin arvoisesti”.

Kirjoittajat:

Laura Leppänen, TKI-asiantuntija Savonia-ammattikorkeakoulu

Petteri Heino, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Jarno Ruusunen, Tutkimus- ja kehityspäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Energiateollisuus, 2025. Finlandia-julistus. https://www.finlandia-julistus.fi/ Viitattu 30.5.2025.

Leskelä Jukka, 2025. Energiamurros – Suomen suuri mahdollisuus. Itä-Suomen Energiapäivät, esitysmateriaali 14.5.2025. Viitattu 30.5.2025

Sistonen Jari, 2025. ResilEast-ohjelma Miten itäiset raja-alueet voivat lisätä resilienssiä, valtioiden puolustuskykyä ja samalla parantaa talouttaan ja ympäristön tilaa. 5.5.2025. https://resileast.com/