Ensihoidon ja päivystyksen välinen tiedonkulku

Ensihoidon ja päivystyksen välinen tiedonkulku on keskeisessä roolissa potilaiden turvallisessa hoidossa. Hoitovastuun siirtymistilanteet ovat erityisen riskialttiita tilanteita tiedonkulun katkoille. Potilaan hoitovastuun siirtyessä ensihoidolta päivystykselle, tulee kiinnittää erityistä huomiota tiedonkulun turvaamiseen. (Troyer & Brady 2020, 1494-1495; Dúason, Gunnarsson & Svavarsdrottir 2021, 8-10; Ehlers ym. 2021, 403-407.) Terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat avain parempaan tiedonkulkuun ja turvallisempaan potilashoitoon akuuttihoidossa (Adeniyi, Arowoogun, Rawlings, Okolo & Babawarun 2024, 1450-1452; Alajlan, Alanazi, Al Fahad, Alnughaymishi, & Al Harbi, 2024, 1865). Kehittyneen teknologian avulla on mahdollista ehkäistä ensihoidon ja päivystyksen välisiä informaatio- sekä kommunikaatiokatkoksia (Schatz ym. 2024, 308-309).

Muutoksen tuulet

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ensihoitopalvelu siirtyy käyttämään Kansallista sähköistä ensihoitokertomusta potilastietojen kirjaamisalustanaan. Kansallinen sähköinen ensihoitokertomus on osa KEJO-järjestelmää, joka on viranomaisten yhteinen tietojärjestelmä ja siihen toteutettu sovellusalusta (STM 2021, 6-7). Ensihoito ja päivystys ovat aiemmin käyttäneet Varsinais-Suomessa yhteistä potilastietojen kirjaamisalustaa nimeltä Safir Spider. Tästä yhteisestä hoitokertomuksesta löytyy kaikki hätäkeskuksen, ensihoidon, sekä päivystyksen tiedot ja kirjaukset. Yhteinen hoitokertomus on taannut sujuvan tiedonkulun ensihoidon ja päivystyksen välille, sekä myös jatkohoitopaikoihin. (San Sai Solutions n.d.)

Jatkossa ensihoito ja päivystys tulevat käyttämään eri potilastietojen kirjaamisalustaa Varsinais-Suomessa. Opinnäytetyö tehtiin Tyks Akuutille, joka vastaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueella ympärivuorokautisesta päivystystoiminnasta (Varha n.d.). Työn lähtökohta oli ensihoitopalvelun tuleva järjestelmäuudistus, jonka oletettiin vaativan myös päivystykseltä toiminnan uudelleensuunnittelua Varsinais-Suomessa. Ensihoidon järjestelmäuudistuksen myötä Tyks Akuutin päivystysten tulee varautua toiminnassaan tarpeellisiin muutoksiin, jotta tiedonkulku ja sujuva yhteistyö ensihoidon ja päivystyksen välillä olisi jatkossakin turvattu.

Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa kahdelta KEJOa ja Kansallista sähköistä ensihoitokertomusta jo käyttävältä hyvinvointialueelta päivystyksen kannalta olennaisia tekijöitä, joiden osalta toimintaa tulisi järjestelmäuudistuksen myötä kehittää ja suunnitella uudestaan päivystyksessä. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää miten KEJO ja Kansallinen sähköinen ensihoitokertomus ovat vaikuttaneet ensihoidon ja päivystyksen väliseen tiedonkulkuun. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla Tyks Akuutti kykenee varautumaan paremmin ensihoidon järjestelmäuudistukseen. Tutkimus suoritettiin Pohjois-Pohjanmaan, sekä Pohjois-Savon hyvinvointialueilla. Molemmilla hyvinvointialueilla ensihoitopalvelu oli siirtynyt käyttämään KEJOa ja Kansallista sähköistä ensihoitokertomusta. Tutkimusaineisto kerättiin haastatteluilla molempien hyvinvointialueiden päivystysten henkilökunnan edustajilta.

Keskeiset tutkimustulokset ja johtopäätökset

Tutkimuksessa saatiin selvitettyä päivystyksen kannalta olennaiset asiat, joihin tulee kiinnittää huomiota järjestelmäuudistukseen liittyvässä suunnittelutyössä. Tutkimusaineistosta esiin noussut merkittävin kehittämisehdotus Tyks Akuutille on KEJO-päätelaitteiden hankkiminen päivystyksen käyttöön. Tätä tukee myös aiempi tutkimustieto. KEJO- järjestelmän käyttömahdollisuus myös päivystyksessä takaisi varmemman tiedonkulun, ajantasaisen tiedon saatavuuden, sekä tukisi kokonaisvaltaista tilannetietoisuutta päivystyksessä. Tilannetietoisuus on tärkeää terveydenhuollon varautumisprosessissa ja eri toimijoiden välinen sujuva yhteistyö, sekä tiedonkulku ovat tässä avainasemassa (Vuorinen 2019, 40-41).

Tutkimuksessa saatiin selvitettyä keskeiset tekijät, jotka tulee KEJO päätelaitteiden, KEJO- järjestelmän, sekä käyttöönoton suhteen ottaa huomioon päivystyksessä, mikäli päätelaitteet hankitaan. Huolellisella ja työntekijät osallistavalla suunnittelulla voidaan potilaan hoitopolku saada kerralla sujuvaksi päivystyksessä ensihoidon järjestelmäuudistuksen yhteydessä. Lisäksi päivystyksen käyttämien omien tietojärjestelmien tuki toiminnassa ja tiedonkulussa on tärkeää. Tyks Akuutin tuleekin varmistaa, että päivystyksessä käytettävät tietojärjestelmät tukevat tiedonkulkua ensihoidon siirtyessä käyttämään Kansallista sähköistä ensihoitokertomusta.

Kansallinen sähköinen ensihoitokertomus koettiin päivystyksen henkilökunnan keskuudessa helppolukuiseksi, selkeäksi ja systemaattiseksi. Sen koettiin tukevan tiedonkulkua. Ensihoitokertomus on Kanta-palvelun kautta katsottavissa jatkohoitoa toteuttavissa yksiköissä. Keskeneräinen välitallennettu ensihoitokertomus on myös mahdollista katsoa Kannasta, mikäli siihen on tarvetta. Lisäksi KEJO- päätelaitteilta ensihoitokertomus on ajantasaisesti katsottavissa. Kanta-palvelun kuvattiin toimivan tiedonkulun välineenä pääsääntöisesti hyvin. KEJO-päätelaitteella ensihoitokertomuksen katsominen koettiin yksinkertaiseksi. Mahdollisuus nähdä ensihoitovaiheen tietoja ennen potilaan saapumista, koettiin tärkeäksi kriittisesti sairaan potilaan hoitoon valmistautumisessa. Tätä mahdollisuutta tutkittavilla alueilla ei aiemmin ollut.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tilanne ennen ensihoidon järjestelmäuudistusta eroaa tutkittavista alueista siinä, että ensihoidolla ja päivystyksellä on ollut käytössä yhteinen potilastietojen kirjaamisalusta. Ensihoidon järjestelmäuudistuksen voidaankin olettaa olevan iso muutos myös päivystyksille Varsinais-Suomessa. Uudistuksen oli koettu tutkittavilla alueilla sujuneen hyvin ja siihen oltiin tyytyväisiä päivystysten osalta. Ensihoidon siirtyminen valtakunnallisesti yhden ja saman järjestelmän käyttöön vaikuttaa edistysaskeleelta yhtenäisemmässä tiedonhallinnassa terveydenhuollossa. Tutkimusaineiston perusteella KEJO ja Kansallinen sähköinen ensihoitokertomus koettiin positiiviseksi uudistukseksi päivystyksissä. Tiedonkulun koettiin olevan pääsääntöisesti hyvää ensihoidon ja päivystyksen välillä uudistuksen myötä.

Kirjoittaja:

Tytti Jokimaa Digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK- opiskelija, Savonia ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Adeniyi, A., Arowoogun, J., Rawling, C., Okolo, C. & Babawarun O. 2024. The impact of electric health records on patient care and outcomes: A comprehensive review. World Journal of Advanced Research and Reviews, 21 (2), 1446-1455. DOI: 10.30574/wjarr.2024.21.2.0592. Viitattu 5.5.2025.

Alajlan, A. A. M., Alanazi, A.A.A., Al Fahad, A. I. A., Alnughaymishi, A.A.S. & Al Harbi, S. H. 2024.The role of electronic medical records (EMRs) and health informatic technician in enhancing interdisciplinary collaboration. Journal of Health Sciences 8 (1), 1860–1869. DOI: 10.53730/ijhs.v8nS1.15424. Viitattu 5.5.2025.

Dúason, S., Gunnarsson, B. & Svavarsdóttir, M. H. 2021. Patient handover between ambulance crew and healthcare professionals in Icelandic emergency department: a qualitative study. Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine, 29 (1), 1-11. DOI: 10.1186/s13049-021-00829-x. Viitattu 5.5.2025.

Ehlers, P., Seidel, M., Schancher, S., Pin, M., Fimmers, R., Kogej, M. & Gräff I. 2021. Prospective Observational Multisite Study of Handover in the Emergency Department: Theory versus Practice. Western Journal of Emergency Medicine, 22 (2), 401-409. DOI: 10.5811/westjem.2020.9.47836. Viitattu 5.5.2025.

San Sai Solutions n.d. Verkkojulkaisu. https://www.sansaisolutions.com/wp/safir-spider/. Viitattu 5.5.2025.

Schatz, A., Osterhoff G., Georgi, C., Joeres, F., Neumuth, T. & Rockstroh, M.2024. Improving preparation in the emergency trauma room: the development and impact of real-time data transfer and dashboard visualization system. International Journal of Computer Assisted Radiology and Surgery, 20 (2), 301-310. DOI: 10.1007/s11548-024-03256-2. Viitattu 5.5.2025.

STM 2021. Korkean varautumisen viestistä ja tietojärjestelmät. Hallinnan ja käytön toimintamalli ohje. Verkkojulkaisu. https://stm.fi/documents/1271139/1334666/Korkean-varautumisen-viestintä-ja+tietojärjestelmien+hallinnan+ja+käytön+toimintamalli+ohje.pdf/.

Troyer, L. & Brady, W. 2020. Barriers to effective EMS to emergency department information transfer at patient handover: A systematic review. The American Journal of Emergency Medicine, 38 (7), 1494-1503. https://doi.org/10.1016/j.ajem.2020.04.036. Viitattu 5.5.2025.

Varha n.d. Verkkojulkaisu. https://www.varha.fi/fi/paivystykset. Viitattu 5.5. 2025.

Vuorinen, S. 2019. Valmius ja jatkuvuudenhallintasuunnitelma. Ohje sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille. Sosiaali ja terveysministeriön julkaisu. Verkkojulkaisu. Päivitetty 23.5.2019. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4046-8. Viitattu 5.5.2025.