Sosionomi- ja sairaanhoitaja Express JOTPA -hanke

Sosionomi- ja sairaanhoitaja Express JOTPA -hankkeessa on kehitetty mallia opinnollistetun, eli palkallisena tehtävän ammatillisen harjoittelun toteuttamiseen sosionomi- ja sairaanhoitajakoulutuksissa (Tynjälä, Virtanen & Helin 2020). Yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa kehitetty malli jäsentää harjoittelun suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin vaiheita.

Hankkeessa on lisäksi kehitetty oppimismenetelmiä, jotka tukevat opiskelua työn ohessa. Yhtenä keskeisenä menetelmänä suunniteltiin ja toteutettiin asynkronoitu etäsimulaatio opiskelijoille, jotka suorittavat gerontologisen ja kotihoidon ammatillisen harjoittelun opinnollistaen.

Etäsimulaation toteutus hankkeessa

Etäsimulaatio voidaan toteuttaa usealla eri tavalla, joista yksi on asynkroninen toteutus. Tällöin opiskelijat katsovat simulaatiovideon ja tekevät siihen liittyvät oppimistehtävät itsenäisesti valitsemanaan ajankohtana. (Silén-Lipponen, Saukkonen & Äijö 2023.) Asynkronista etäsimulaatiota voidaan toteuttaa myös yhdistämällä itsenäinen työskentely ja yhteinen oppimiskeskustelu. Tällöin opiskelijat perehtyvät materiaaliin itsenäisesti ja osallistuvat sen jälkeen etänä toteutettavaan keskusteluun. (Lattner, Badowski, Otremba, Gieger & Klass 2021.)

Tässä hankkeessa simulaatioharjoitus toteutettiin siten, että opiskelijat työskentelivät ensin itsenäisesti ja osallistuivat tämän jälkeen pienryhmätapaamiseen valitsemanaan ajankohtana. Simulaation aiheena oli ikääntyneen asiakkaan kotihoito. Aihe valittiin opintojakson tavoitteiden mukaisesti tukemaan osaamista muun muassa asiakkaan tilan arvioinnissa ja itsenäisessä päätöksenteossa. Opiskelijat suorittivat harjoittelunsa eri toimintaympäristöissä, kuten ikääntyneiden asumispalveluissa ja erikoissairaanhoidon osastoilla. Tämän vuoksi oli tärkeää myös varmistaa, että kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää osaamistaan myös kotihoidon kontekstissa.

Simulaatioharjoitus oli osa 10 opintopisteen laajuista ammatillista harjoittelua, johon kuului kuuden viikon palkallisena tehtävä harjoittelujakso hoitotyössä sekä siihen liittyviä oppimistehtäviä. Harjoittelu sijoittui viikoille 11–16. Simulaatioharjoituksen ohjeet olivat opiskelijoiden saatavilla Moodlessa jo lukukauden alusta alkaen, mikä mahdollisti joustavan aikataulutuksen.

Simulaatioharjoitus eteni kolmessa vaiheessa:

1. Orientoituminen:

Opiskelijat perehtyivät harjoituksen tavoitteisiin sekä asiakkaan esitietoihin, jotka sisälsivät hoito- ja palvelusuunnitelman sekä lääkelistan. Opiskelijoita ohjeistettiin hyödyntämään Terveysportin haitta- ja yhteisvaikutustietokantaa sekä Fimean 75+ -tietokantaa lääkityksen arvioinnissa.

2. Itsenäinen työskentely:

Opiskelijat katsoivat simulaatiovideon ja kirjasivat havaintojaan ennalta annettujen kysymysten pohjalta.

3. Pienryhmäkeskustelu:

Opiskelijat järjestivät 4–5 hengen ryhmissä etätapaamisen (Zoom tai Teams), jossa he keskustelivat havainnoistaan. Lopuksi ryhmät palauttivat noin 20 minuutin videotallenteen keskustelustaan Moodleen.

Huomioita simulaatioharjoituksen suunnittelusta ja toteutuksesta

Selkeä ja jäsennelty kirjallinen ohjeistus osoittautui keskeiseksi, sillä opiskelijoilla ei ollut lähiopetusta ohjeiden läpikäyntiin. Hyväksi käytännöksi havaittiin ohjeiden pilkkominen pienempiin kokonaisuuksiin. Lisäksi ohjeistuksessa korostettiin, että kaikkien ryhmän jäsenten osallistumisen tulee näkyä palautettavassa tuotoksessa.

Perinteisessä simulaatiossa opettaja voi ohjata oppimiskeskustelua aktiivisesti. Asynkronisessa etäsimulaatiossa tämä mahdollisuus puuttuu, minkä vuoksi oppimista ohjaavat kysymykset tulee suunnitella huolellisesti etukäteen. Oppimista voidaan syventää esimerkiksi pyytämällä opiskelijoita perustelemaan ratkaisunsa tai pohtimaan vaihtoehtoisia toimintatapoja. Hankkeessa opiskelijoita kannustettiin myös keskustelemaan simulaation herättämistä teemoista työpaikkaohjaajiensa kanssa. Tämä vahvisti oppimisen kytkeytymistä työelämään ja konkretisoi osaamistarpeita.

Simulaatiovideo toteutettiin tarkoituksella siten, että siinä esitetty toiminta ei vastannut täysin mallisuoritusta. Tavoitteena oli herättää kriittistä ajattelua ja aktivoida opiskelijoita tuottamaan omia ratkaisujaan. Samalla oli kuitenkin tärkeää varmistaa, ettei opiskelijoille jää virheellisiä käsityksiä. Tämä toteutettiin antamalla pienryhmille opettajan kirjallinen palaute, jossa koottiin keskeiset oikeat toimintatavat. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla myös mallisuoritevideon tarjoaminen palautteen tueksi.

Opettajan näkökulmasta simulaatioharjoitus oli mielekäs toteuttaa, mutta aikaa vievin vaihe oli simulaatiovideon suunnittelu ja tuotanto. Oppimisen arvioinnissa opiskelijoiden videopalautukset osoittautuivat toimiviksi, sillä ne mahdollistivat monipuolisen ajattelun esittämisen. Suurilla opiskelijaryhmillä palautusten ja arvioinnin toteuttaminen vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua.

Opiskelijoiden palaute oli pääosin myönteistä. Etäsimulaatio koettiin opettavaiseksi, ja osa opiskelijoista piti sitä jopa mielekkäämpänä kuin perinteistä simulaatiota, koska etäsimulaatiossa ei ollut painetta joutua toimijaksi simulaatioon. Toisaalta haasteena nähtiin ajankäytön hallinta, sillä opiskelijoiden tuli itse aikatauluttaa harjoitus. Tämä voi kuitenkin vahvistaa opiskelijan autonomiaa ja mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen.

Etäsimulaation pedagogisia näkökulmia

Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli vahvistaa opiskelijan mahdollisuuksia yhdistää opiskelu ja työelämä joustavasti. Tämä liittyy laajempaan muutokseen, jossa oppiminen tapahtuu yhä useammin tiiviissä yhteydessä työelämään. Etäsimulaatio tarjoaa tähän konkreettisen pedagogisen ratkaisun mahdollistamalla autenttisten tilanteiden harjoittelun ajasta ja paikasta riippumatta.

Etäsimulaatio voi toimia siltana teoriaopintojen ja käytännön työn välillä. Se tarjoaa turvallisen ympäristön harjoitella työelämässä tarvittavia taitoja ja reflektoida omaa toimintaa suhteessa työtehtäviin. Erityisesti työssäkäyville opiskelijoille tämä lisää oppimisen merkityksellisyyttä ja vaikuttavuutta. Joustavuus edellyttää kuitenkin opiskelijalta vahvaa itseohjautuvuutta, ajanhallintaa ja priorisointikykyä. Opiskelijan pitää tunnistaa oppimismahdollisuuksia omassa työssään ja hyödyntää etäsimulaation tarjoamia tilanteita osaamisensa kehittämisessä.

Opettajan rooli puolestaan korostuu oppimisprosessin suunnittelijana ja ohjaajana. Opettajan tehtävänä on rakentaa selkeitä rakenteita, aikatauluja ja ohjauspisteitä, jotka tukevat opiskelijan kokonaisuuden hallintaa. Lisäksi opettajan tulee tukea opiskelijan itseohjautuvuuden kehittymistä ja reflektiotaitoja.

Lopuksi

Työelämäyhteys ei tarkoita pelkästään työskentelyä opintojen ohella, vaan työ ja oppiminen muodostavat integroidun kokonaisuuden. Asynkronoitu etäsimulaatio voi toimia keskeisenä pedagogisena välineenä tämän kokonaisuuden rakentamisessa. Sen vaikuttavuus edellyttää kuitenkin huolellista pedagogista suunnittelua, ohjausta ja opiskelijoiden valmiuksien huomioimista.

Näin voidaan tukea oppimispolkuja, jotka vahvistavat sekä osaamista että työelämässä pärjäämistä muuttuvissa toimintaympäristöissä.

---

Kirjoittajat

Tiina Hirvonen, lehtori, hanketyöntekijä, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, yliopettaja, hankkeen projektipäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Microsoft Copilot 2025. Open AI. Käytetty kielentarkistukseen ja kirjoitusasun muotoiluun. Kesäkuu 2026.

Lattner, C. Badowski, D. Otremba, D. Gieger, J. & Klass, J. 2021. Creating an Asynchronous Telehealth Simulation for Advance Nursing Practice Students. Clinical Simulation in Nursing, 63 (5–9). https://doi.org/10.1016/j.ecns.2021.11.005. Viitattu 3.6.2026.

Silén-Lipponen, M. Saukkonen, M. & Äijö, M. 2023. Terveysalan opiskelijoiden oppimiskokemuksia etäsimulaatiosta. Tutkiva Hoitotyö, 21 (4), 190–201.

Tynjälä, P. Virtanen, A. & Helin, J. 2020. Työelämäpedagogisia malleja. Teoksessa A. Virtanen, J. Helin, & P. Tynjälä (toim.) Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa. Koulutuksen tutkimuslaitos, 15–20. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8414-4. Viitattu 2.6.2026