Ikääntyvien miesten yleisimpiä sairauksia ovat eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu ja eturauhassyöpä. Suomessa eturauhassyövän määrä alkoi kasvaa 1990-luvulla, ja nykyään se on miesten yleisin syöpä – erityisesti yli 70-vuotiailla (Pitkäniemi 2022). Väestön ikääntyessä myös eturauhassyövän diagnostiikan tarve kasvaa. Magneettikuvaus on noussut siinä keskeiseksi tutkimusmenetelmäksi, sillä sen avulla voidaan paikantaa mahdollinen kasvain, arvioida sen levinneisyys ja määrittää, kuinka aggressiivinen syöpä on kyseessä (Eturauhassyöpä: Käypä hoito -suositus, 2020; Kenttämies 2015).

Magneettikuvaus on nykyaikainen lääketieteellinen menetelmä, jossa anatomiaa tarkastellaan voimakkaan magneettikentän ja radiotaajuuspulssien avulla. Tutkimus tuottaa erittäin tarkkoja kuvia erityisesti pehmytkudoksista – kuten aivoista, lihaksista, nivelistä ja myös eturauhasesta (STUK n.d.; Hietakangas 2020). Laadukas kuvantamistapahtuma on kuin palapeli, joka koostuu niin kuvantamisen teknisistä osasista kuin työntekijöiden substanssiosaamisesta. Se täyttää sille asetetut odotukset, tavoitteet ja standardit. (Hirvonen-Kari 2013, 13)

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan niitä tekijöitä, joista laadukas eturauhasen magneettitutkimus koostuu. Työn tavoitteena on koota ja tiivistää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin olemassa olevaa tutkimustietoa.

Laadukas magneettikuvaus syntyy yhteistyöllä ja osaamisella

Eturauhasen magneettitutkimusten laatu vaihtelee yhä merkittävästi eri toimipaikkojen välillä (Giganti ym. 2023; Purysko & Zacharias-Andrews 2023). Tutkimusten perusteella laadukas kuvaus rakentuu useista tekijöistä – potilaan hyvästä valmistelusta, osaavasta henkilökunnasta, toimivasta laitteistosta ja moniammatillisesta yhteistyöstä.

Kaikki alkaa potilaan huolellisesta valmistelusta. Suolen tyhjennys ja rauhoittava lääkitys vähentävät liikehäiriöitä ja parantavat kuvanlaatua (Khan ym. 2024). Hoitajien perehdytys ja potilaan ymmärrys valmistelun merkityksestä ovat olennaisia onnistuneen tutkimuksen kannalta. Myös kuvauksen suorittajalla on suuri vastuu. Riittävä anatominen tuntemus, tarkka potilaan asettelu ja suositusten mukainen tutkimusprotokolla varmistavat, että kuvat ovat diagnostisesti käyttökelpoisia (Pyrysko & Tempany 2023).

Laitteiston säännöllinen huolto ja kalibrointi sekä kuvanlaadun arviointiin kehitetty PI-QUAL-luokitus auttavat pitämään tutkimukset tasalaatuisina. Radiologin lausunto PIRADS-luokituksen mukaisesti puolestaan tukee potilaan jatkohoidon suunnittelua (Futterer & Tempany 2023).

Tutkimuksissa korostuu koulutuksen ja avoimen yhteistyön merkitys. Moniammatillinen keskustelu ja mentorointi vahvistavat ammatillista osaamista ja auttavat yhtenäisten standardien luomisessa. Säännöllinen koulutus ja selkeät laatuohjeet rakentavat organisaation laatukulttuuria, jossa laadun varmistaminen on osa päivittäistä työtä (Purysko & Tempany 2023; Khan 2024). Laadukas eturauhasen magneettikuvaus ei siis synny yksittäisestä tekijästä, vaan osaamisesta, yhteistyöstä ja jatkuvasta kehittämisestä.

---

Kirjoittaja: Mirva Malmi. Röntgenhoitaja. Savonia YAMK.

---

Lähteet:

ChatGPT 2024. OpenAI. GPT-3.5. Käytetty kielentarkistukseen ja synonyymien etsintään, kesä-marraskuu 2024. https://chatgpt.com

Fennessy F., Maier S., 2023. Quantitative diffusion Mri in prostate cancer: Image quality, what we can measure and how it omproves clinical assessment. Europe Journal of Radiology. Volume 167, issue 11066.

Futterer J., Maier C. 2023. Prostate Mri and image quality: The radiologist perspective. Europe Journal of Radiology. Volume 165, issue 110930. https://doi.org/10.1016/j.ejrad.2023.110930. Viitattu 26.1.2025.

Giganti F., Allen C., 2023. Imaging Quality and prostate Mr: it is time to improve. British Journal of Radiology. Volume 94, Issue 1118. https://doi.org/10.1259/bjr.20200934. Viitattu 26.1.2025.

Hietakangas, J., 2020. Magneettikelat. Opinnäytetyö. Oulun amk-radiografian- ja sädehoidon koulutusohjelma. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/352501/Magneettikelat.pdf?sequence=1. Viitattu 3.8.2024

Hirvonen-Kari Mirja, 2013. Clinical audit and quality assurance in the imaging process. Väitöskirja. Helsinki.

Khan, A., Moore, C, Siddqui M., 2023. Prostate Mri and image quality: The urogist`s perspective. Europe Journal of Radiology. Volume 170, issue 111255. https://doi.org/10.1016/j.ejrad.2023.111255. Viitattu 26.1.2025.

Kenttämies, A., Rannikko, A., 2015. Eturauhassyövän magneettikuvaus. Aikakausikirja Duodecim 2015 (13). https://www.duodecimlehti.fi/duo12352. Viitattu 3.8.2024

Käypä hoito -suositus 2020. Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu. https://www.kaypahoito.fi/hoi11010. Viitattu 8.8.2024.

Pitkäniemi, J., Malila, N., Heikkinen, S., Seppä, K., 2022. Syöpä 2022 – tilastoraportti Suomen syöpätilanteesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Suomen syöpäristeri.fi. Viitattu 8.8.2024.

Purysko, A., Tempany, C., Macura, K., Bhargavan-Chatfiel, M., Weinreb, J., Larson, D., 2023. American College of Radiology initiatives on prostate magnetic resonance imaging quality. Europe Journal of Radiology. Volume 165, issue 110937. https://doi.org/10.1016/j.ejrad.2023.110937. Viitattu 26.1.2025.

Purysko, A., Zacharias-Andrews, K., Tomkins, K., Turkbey I, Giganti F, Bhargavan-Chatfield M., Larson, D., 2024. Improving prostate mr image quality in practice – initial results from the acr prostate improvement collaborative. Journal of the American College of Radiology. DOI: https://doi.org/10.1016/j.jacr.2024.04.008. Viitattu 25.1.2025.

STUK.n.d. https://www.stuk.fi/aiheet/sateily-terveydenhuollossa/magneettitutkimus. Viitattu 3.8.2024.