Kollaasi tuoreita vihanneksia, mukaan lukien viipaloituja paprikoita, tomaatteja, korissa olevia porkkanoita, valkosipuleita juurineen ja kurkkuja pystysuoriin paneeleihin järjestettynä.

Savonia-artikkeli: Fiksut valinnat opiskelijaravintolassa – enemmän vastuuta, vähemmän jätettä

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Kuvitellaan, että viitenä koulupäivänä viikossa, 190 päivänä lukuvuodessa, jokainen Suomen noin 458 000 toisen asteen (Tilastokeskus 2024) opiskelijasta heittäisi roskiin 40 g ruokaa. Määrä voi kuulostaa pieneltä, mutta yhdessä lukuvuodessa roskiin päätyisi 3 480 800 kiloa syömäkelpoista ruokaa. Määrä on valtava. Lautashävikki ei ole ainoastaan biojätettä, se on myös taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen haaste.

Oululaisessa toisen asteen opiskelijaravintolassa lautashävikki on noussut keskimääräistä suuremmaksi haasteeksi. Lautashävikillä tarkoitetaan lautaselle otettua, mutta syömättä jäänyttä ruokaa (Koljonen 2019.). Siinä missä lautashävikin valtakunnallinen arvio on noin 30 grammaa (Silvennoinen, Nisonen & Lahti 2019) lautashävikkiä per ruokailija päivässä, kyseisessä ravintolassa määrä on ollut jopa 45 grammaa. Suuren lautashävikin lisäksi ongelmia aiheuttaa opiskelijoiden häiriökäyttäytyminen. Savonian kestävän tulevaisuuden asiantuntija –opintoihin sisältyvässä kehittämisprojektissa neljä opiskelijaa selvitti näiden haasteiden juurisyitä ja kehitti konkreettisia toimenpiteitä ratkaisuksi.

Lähtötilanne

Suomessa opiskelijalle maksuton kouluruoka on tarjottu vuodesta 1948. Nykyisin maksuton kouluruoka tarjotaan peruskoululaisille, lukiolaisille sekä ammatillisen perusasteen opiskelijoille ja sen nauttii päivittäin noin 850 000 lasta ja nuorta. (Opetushallitus 2024a.)

Lähtöoletuksena projektissa ajateltiin, että haasteet johtuivat joidenkin opiskelijoiden heikosta osallisuuden kokemuksesta. Osallisuuden kokemus rakentuu neljästä seikasta; osallistumisesta, kuulumisesta, hallittavuudesta ja merkityksellisyyden tunteesta. Jotta osallisuutta voi kokea, ihmisellä tulee olla mahdollisuus osallistua yhteisiin tekemisiin ja hänen tulee pystyä vaikuttamaan elinympäristöönsä. Keskeistä osallisuuden kokemuksessa on myös se, että yksilö tuntee kuuluvansa itselle tärkeään yhteisöön tai ryhmään sekä näkee päivittäiset tekemisensä merkityksellisinä ja hänellä on mahdollisuus tavoitella itselle tärkeitä asioita. (THL 2023, 27.)

Lisäksi ajateltiin, että kouluruoan arvostus on riittämätöntä. Kouluruokailu ei ole pelkästään ravintoa, vaan yhdessä syömisellä vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja edistetään kokonaisvaltaista hyvinvointia. (Opetushallitus 2024b.) Osallisuuden kokemusta lähdettiin voimistamaan osallistamalla opiskelijoita.

Käytännön keinoja

Käytännön tasolla haasteita lähdettiin ratkomaan selvittämällä juurisyitä opiskelijakyselyn, haastattelujen ja havainnointien avulla. Saatujen tulosten perusteella kehitettiin seuraavat konkreettiset toimenpiteet:

• Listaus kehittämistoimenpiteistä: listaukseen koostettiin kaikki projektin aikana esiin nousseet kehittämisideat, joita myös jatkojalostettiin

• Työpaja: opiskelijoilla oli mahdollisuus olla mukana kehittämässä ja ideoimassa ravintolan toimintaan liittyviä asioita

• Hävikkihaaste: pelillinen kampanja, jossa opiskelijoilla oli lautashävikkiä vähentämällä mahdollisuus saada palkinnoksi toiveruokapäivä

• HävikkiBattle: ideakilpailu, jonka tavoitteena on tuottaa toteuttamiskelpoisia ideoita lautashävikin vähentämiseksi

• Visuaalinen hävikinvastainen viestintä: tuotettiin valmiita julisteita käytettäväksi ravintolassa ja infonäytöillä

Vihreä roskakori, jossa on sarjakuvamaiset silmät ja suu täynnä ruokaa, kuten parsakaalia ja papuja. Suomenkielinen teksti varoittaa heittämästä ruokaa pois ja kannustaa syömään sen, minkä ottaa mukaansa.

Ajatuksia matkan varrelta

Opetushallituksen (2024b) kouluruokainfon mukaan kouluruoan avulla opiskelijoiden on tarkoitus oppia ruoan terveellisyydestä, hinnoista, ruoan laadusta sekä sen ympäristövaikutuksista. Kouluruokasuositusten mukaan maksuttoman kouluaterian tulisi kattaa noin kolmannes päivittäisestä energiantarpeesta ja runsas kasvisten käyttö on ravinnon perusta.

Projektin selvitysvaiheessa kävi ilmi, että merkittävä osa opiskelijoista ei ole tyytyväinen tarjottaviin aterioihin – usein syyksi ilmoitettiin kasvisten ja hedelmien lisääminen lämpimiin ruokiin. Ruokalistan taustalla vaikuttavat kuitenkin niin viralliset ravitsemussuositukset kuin kustannustekijät sekä ravintolahenkilökunnan näkemykset ja arvopohja. Helppoja ratkaisuja ei ole. Miten siis saadaan tarjolle sellaista ruokaa, joka on samalla terveellistä, edullista ja maistuu opiskelijoille? Yhtenä ratkaisuna ehdotamme pitkäjänteistä ja laajaa kulttuurinmuutostyötä, jossa ruokakasvatusta tehdään yhdessä ja arjessa.

Toiseksi keskeiseksi kehityskohteeksi nousi opetushenkilökunnan rooli kouluruokailussa. Tällä hetkellä henkilökunta ei aina puutu riittävästi ruokailutilanteiden häiriöihin, jolloin ravintolahenkilökunta kokee jäävänsä ongelmien kanssa yksin. Tilanteen parantamiseksi tarvittaisiin selkeitä ohjeita ja linjauksia esihenkilöiltä, jotta puuttuminen olisi luontevaa ja johdonmukaista.

Projektin aikana syntyneet materiaalit ja tuotokset ovat avoimia ja vapaasti käytettävissä – ne saa pyytämällä projektitiimiläisiltä.

Pienillä teoilla suuri vaikutus

Lautashävikin vähentäminen ei vaadi isoja investointeja. Se vaatii tietoa, yhteistyötä ja tahtoa muuttaa arkea kestävämmäksi. Opiskelijat, ravintolahenkilökunta ja oppilaitokset voivat yhdessä tehdä kouluruokailusta paitsi maukkaampaa, myös merkityksellisempää.

Yksi annos kerrallaan.

Kirjoittajat:

Auli Ahonen, Vappu Hänninen, Laura Närhi ja Mari Sutinen, Kestävän tulevaisuuden asiantuntija yamk-tutkinto

Materiaalipyynnöt: mari.sutinen@edu.savonia.fi

Lähteet:

Koljonen, E. 2019 Ruokahävikin vähentäminen on tärkeää ilmastotalkoissa. Xamk. https://read.xamk.fi/2019/kestava-hyvinvointi/ruokahavikin-vahentaminen-on-tarkeaa-ilmastotalkoissa/. Viitattu 28.11.2024.

Opetushallitus 2024a. Kouluruokailun historiaa. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kouluruokailun-historiaa. Viitattu 29.11.2024.

Opetushallitus 2024b. Tietoa kouluruokailusta. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tietoa-kouluruokailusta. Viitattu 29.11.2024.

Silvennoinen, K., Nisonen, S. ja Lahti, L. 2019. Ravitsemispalveluiden elintarvikejäte: jätteen määrä 2018–2019 ja seurannan kehittäminen. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2020. Luonnonvarakeskus. Helsinki.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023. Osallisuuden edistäjän opas. Verkkojulkaisu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-088-0. Viitattu 26.5.2025.

Tilastokeskus 2024, Opiskelijat ja tutkinnot. https://stat.fi/tilasto/opiskt#keyfigures viitattu 26.5.2025.