Ruokahävikin vähentämiseen ja biojätteen hyödyntämiseen tähtääviin toimiin tutustuttiin Gdańskissa, Puolassa 12–13.3.2025. Osallistujat edustivat Gdańskin kaupungin Kunnallistekniikan osastoa, Savonia-ammattikorkeakoulun Bio- ja kiertotalouden tutkimusalaa, Lithuanian Consumer Institute -organisaatiota, Collaborating Centre on Sustainable Consumption and Production (CSCP) -organisaatiota Saksassa sekä Krakovan ja Rybnikin kaupunkeja Puolassa. Lisäksi on järjestetty kaksi kansainvälistä työpajaa, joissa on esitelty paitsi hanketoimijoiden myös sidosryhmien ja muiden alueiden toimintaa kestävän ruokatuotannon ja -kulutuksen sekä hävikin hyödyntämisen kehittämiseksi erityisesti koulukontekstissa.

Liettuassa järjestetään koulutusta julkisen ruokailun laitoksille tavoitteena kehittää tehokkaan ruoanvalmistuksen ja tarjoilun taitoja. Kouluissa on haasteena, että ruoka ei vastaa oppilaiden makumieltymyksiä. Olemassaolevat kouluruokailuun liittyvät asetukset ovat varsin joustamattomia ruokalistojen suunnittelun osalta. Ruoan alkutuotannossa paikallisten maanviljelijöiden tuotanto ei pysty tuottamaan tarvittavaa määrää ruokaa. Ratkaisuiksi on esitetty opiskelijakyselyt, ruokamaistatukset ja teknologian kehittäminen ruokamäärän ennakoinnissa. Opetussisältöjä vahvistaisivat opettajien täydennyskoulutus ja koulujen vierailukäynnit jätehuoltoyhtiöissä, maatiloilla ja lajittelukeskuksissa.

Liettuassa jätehuolto on varsin hyvin järjestetty; biojätteet lajitellaan erillisiin oransseihin pusseihin muun jätteen sekaan, jonka jälkeen jätteen käsittelee jätehuoltoyhtiö robotin avustuksella. Haasteena on kuitenkin, että ihmiset laittavat runsaasti erillisiin biojätepusseihin sinne kuulumatonta jätettä. Biojätekoulutukselle ja asenteiden muutokselle onkin tarvetta. Eri kouluasteilla toteutettavat käytännön pilotit, kotien ja koulujen yhteistyö sekä koulujen ja jätehuoltotoimijoiden yhteinen kehittämistyö voivat vahvistaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaista toimintaa.

Puolassa kestävän hankinnan edistämistä ja opetusta tuetaan ostamalla paikallisesti tuotettuja, luomuviljeltyjä ja ympäristöystävällisesti pakattuja tuotteita, samalla tukien paikallisia tuottajia ja viljelijöitä. Osallistujat toivat esiin hankintojen todellisuudessa kohtaamia haasteita, sillä koulun henkilöstö, joka vastaa hankinnoista, kamppailee laadukkaiden tuotteiden saamisessa ja on sidottu toimittajasopimuksiin, jotka rajoittavat joustavuutta tuotteiden ostopaikan suhteen. Työpajoissa nousi esiin neljä keskeistä suositusta:

• Järjestetään tapaamisia koulun edustajien, kuntien edustajien ja toimittajien välillä, jotta voidaan puuttua kouluruokatoimitusten epätyydyttävään ja epäluotettavaan laatuun,

• Laaditaan kuntapohjaisia mallisopimuksia elintarvikkeiden hankintaan, jotka sisältävät tarkat kriteerit toimitusten arviointiin ja tiiviimmän osallistumisen hankintamenettelyyn,

• Kuntien lakimiehet tukevat kouluja sopimusehtojen, kuten valitusten, seuraamusten ja irtisanomisen, täytäntöönpanossa, ja

• Järjestetään koulun hankintavastaaville koulutuksia heidän taitojensa ja tietojensa kehittämiseksi.

Näiden suositusten tavoitteena on varmistaa, että kestävät hankintakäytännöt otetaan tehokkaasti käyttöön, jolloin koulut voivat hankkia laadukkaita tuotteita samalla kun ne hyödyttävät paikallisia tuottajia ja kaupunkiviljelijöitä.

Yksi merkittävä haaste liittyy ruoka-annosten kokoon ja oppilaille varattuun lyhyeen lounasaikaan. Tämä synnyttää lisähaasteen: mitä tehdä ylijäämäruoalle, sillä tällä hetkellä tiedon puute estää ylijäämäruoan uudelleenkäytön aterioissa, ja sääntely estää yhteisöjääkaappien käytön tai lahjoitukset hyväntekeväisyyteen. Lisäksi tiedon puute henkilöstön ja keittiöhenkilökunnan keskuudessa muodostaa merkittävän haasteen molemmille osapuolille.

Yhteistyötä on tehty muun muassa Gdańskissa toimivan Fundacja Twoja Rola -säätiön kanssa. Organisaatio keskittyy kaupunkiviljelyyn ja yhteiskunnallisen vastuullisuuden kysymyksiin. Organisaation kaupunkimaatila ”Manufaktura Ogrody Sitowie” viljelee kestävillä menetelmillä, kuten fermentoimalla, vihanneksia. Säätiön toimintaan kuuluu myös ekologisten puutarhojen suunnittelu, perustaminen ja ylläpito, sosiaalinen ja ammatillinen aktivointi sekä sosiaalisen talouden hankkeet. Alakoulu nro 61: kanssa FoodLoops on tutustunut koulun pilottikompostointiin, jonka on rakentanut paikallinen maanviljelijä. Tarkoituksena on hyödyntää ravinteita koulun uudessa puutarhassa.

Rybnikin kaupungissa on 58 koulukeittiötä ja kolme keittiötä, joissa ruokatarjoilun hoitaa koulun ulkopuolinen taho. Kouluissa on lukuisia kestävän kehityksen ja ruokahävikin vähentämisen toimia. Sosiaalisissa keittiöissä hyödynnetään ruokakauppojen ylijäämäruokaa. Yhteisöjääkaapit tarjoavat ruokaa kaupoista, ravintoloista ja kouluista. Kestävä kulinaarinen koulutus keskittyy ruoan valmistamiseen ylijäämäaineksista ja työurien luomiseen kestävän gastronomian saralla. Käytössä on myös uudelleenkäytettäviä ruoan säilytysastioita. Koulun ruokahävikkiä seurataan Rybnikin mallilla ”Action for Sustainable Consumption and Production”. Krakowassa toimii Krzemionki-yhteisöpuutarha, ”Villimansikkaniitty”, joka perustettiin aikoinaan suojelemaan aluetta lisärakentamiselta ja edistämään kaupunkiviljelyä ja yhteisöllisyyttä. Krakowassa on yhteensä 16 kaupunkipuutarhaa (Ogrod Społeczny).

Wuppertalissa, Saksassa pidetyssä työpajassa Learning from FoodLoops Experiences: How to Cooperate for Circular Food Systems esiteltiin Virossa toteutettavia kestävän kehityksen ja ruokahävikin vähentämisen toimia. Virossa paikallishallinto on vastuussa koulujen ruokahuollon järjestämisestä. Vuosina 2024–2025 toteutetaan pilottikehittämisohjelmaa, jossa on ensimmäisinä vuosina viisi koulua mukana: Nõo Primary School, Melliste School, Puhja School, Konguta School ja Võnnu Secondary School. Lisäksi tulevaisuudessa mukaan tulee viisi uutta koulua: Kolkja School, Pala School, Alatskivi School, Vara School ja Tabivere School.

Kehittämisohjelman ytimessä on terveellinen ravitsemus huomioiden sekä fyysiset että psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet. Yhteistyö on konkretisoitunut muun muassa kokeille järjestettävinä tilaisuuksina, kouluille tarjottavana tukena ja materiaaleina sekä koulukohtaisina toimintoina vertailua ja kilpailua välttäen. Lisäksi huoltajille järjestetään Avoin Keittiö -viikkoja, oppilaiden lounasaikaa pidennetään, ruoka-aiheita sisällytetään laaja-alaisemmin eri oppiaineisiin, terveellisiä ruokavaihtoehtoja tarjotaan tapahtumissa ja oppilaille luodaan ruokaohjekirjanen, jossa on reseptejä ja eri ruokien ravintosisältöjä. Kouluissa punnitaan ruokahävikkiä ja hyödynnetään itsearviointia, jossa yksilöidään, mistä ruokahävikki syntyy ja miten ylijäänyt ruoka hyödynnetään. Ohjelma on tarkoitus laajentaa kansalliseksi. Tavoitteena on osallistaa ensimmäisen luokan oppilaiden huoltajat ruokakeskusteluun. Osana aloitetta alueilla järjestetään kyselyt, joissa tiedustellaan mielipiteitä koulujen ruokapalveluista.

Ruokahävikin vähentämiseen ja biojätteen hyödyntämiseen keskittyvään manuaaliin voi tutustua FoodLoops-sivuilla:

https://interreg-baltic.eu/wp-content/uploads/2025/04/FOODLOOP_v9.pdf

Kirjoittajat:

Anne Holopainen, projektisuunnittelija, p. 040 7855 616, anne.holopainen@savonia.fi

Ulla Santti, projektipäällikkö, p. 044 7856 921, ulla.santti@savonia.fi