Tämä artikkeli pohjautuu Pro gradu -tutkimukseeni henkinen kuormitus hoivayrittäjien haasteena, jossa tarkastelin hoivayrittäjien kokemaa henkistä kuormitusta sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli selvittää, mitkä työn ja yrittäjyyden piirteet lisäsivät kuormitusta ja millaisia keinoja yrittäjät hyödynsivät kuormituksen hallinnassa. Tutkimus tuotti tietoa hoivayrittäjien työhyvinvoinnista ja arjen selviytymisstrategioista.

Hoivayrittäjyydellä tarkoitetaan sosiaali- ja terveysalan yritystoimintaa, jossa yksityiset toimijat tuottavat hoiva- ja hyvinvointipalveluja eri asiakasryhmille (Weng, Vincenza Ciasullo, Escobar & Kumar 2024). Alan yritystoimintaa ohjaavat lait ja asetukset (Lähdeniemi & Simola 2023). Hoivayrittäjät muodostavat keskeisen osan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. He täydentävät julkista sektoria ja vastaavat kasvavaan palvelutarpeeseen, pääosin pienyrittäjävetoisesti. (Lähdeniemi & Simola 2023; Tevameri 2022.)

Henkinen kuormitus tarkoittaa työn vaatimusten, vastuun ja jatkuvan valppauden aiheuttamaa psyykkistä rasitusta (Työsuojelu 2023; Työterveyslaitos 2021). Hoivayrittäjillä kuormitus liittyy usein työn kokonaisvaltaisuuteen, taloudelliseen epävarmuuteen sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtymiseen. Kuormituksen hallinta on keskeinen menestystekijä, joka vaikuttaa paitsi yrittäjän terveyteen myös suoraan yrityksen toimintaan ja suorituskykyyn (Kiefl, Fischer & Schmitt 2024).

Työn kuormitus- ja voimavaratekijät

Tutkimukseni osoitti, että hoivayrittäjien kokema henkinen kuormitus muodostui useista eri tekijöistä. Keskeisimmiksi kuormitustekijöiksi nousivat suuri vastuu, pitkät työpäivät ja työn vahva sidonnaisuus, jotka vaikeuttivat arjen sujuvuutta ja vähensivät perheelle jäävää aikaa. Henkistä painetta lisäsivät eettinen vastuu asiakkaiden hyvinvoinnista sekä jatkuva tasapainoilu asiakastarpeiden ja rajallisten resurssien välillä. Lisäksi taloudellinen epävarmuus, työn ennakoimattomuus ja työyhteisön puute lisäsivät stressiä ja uupumusriskiä.

Nykyiset tutkimukset vahvistavat, että hoivayrittäjien keskeiset haasteet liittyvät edelleen suureen työmäärään, taloudelliseen epävarmuuteen, työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen sekä yksintyöskentelyyn. Työmäärä koetaan usein kuormittavana, koska yrittäjät vastaavat samanaikaisesti sekä asiakastyöstä että hallinnollisista tehtävistä. (Malminen & Pekkanen 2025; Meintjes & Maritz 2025.) Nämä tekijät näyttäytyvät hoivayrittäjien arjessa pysyvinä kuormitustekijöinä.

Haasteista huolimatta hoivayrittäjyys koetaan houkuttelevana vaihtoehtona. Mahdollisuus toimia omien arvojen ja periaatteiden mukaisesti vahvistaa työhyvinvointia ja tukee jaksamista. Yrittäjyys tarjoaa autonomiaa, joustavuutta ja mahdollisuuden vaikuttaa työn sisältöön, mikä koetaan merkittävänä voimavarana. (Lähdeniemi & Simola 2023.) Hyvinvoinnin tukemisessa vertaistuki ja toimivat verkostot ovat keskeisiä, sillä ne tarjoavat sekä emotionaalista että käytännön tukea työssä, jota tehdään usein yksin (Malminen & Pekkanen 2025; Lähdeniemi & Simola 2023, 22).

Rakenteelliset muutokset haastavat alan tulevaisuutta

Hoivayrittäjät ovat tällä hetkellä monien muutosten edessä, ja yrittäjyydessä on yhä enemmän haasteita, jotka heijastuvat arjen työhön ja tulevaisuuden suunnitteluun. Toimintaympäristön nopeat muutokset, lisääntyvä sääntely ja rahoituksen kiristyminen ovat lisänneet epävarmuutta erityisesti pienille hoivayrittäjille. Hyvinvointialueuudistuksen myötä monet yrittäjät ovat joutuneet tilanteeseen, jossa aiemmin vakiintuneet ostopalvelusopimukset ovat päättyneet (Tynkkynen ym. 2025), eikä uusia sopimuksia ole tarjolla entiseen tapaan.

Yksi keskeisimmistä muutoksista liittyy digitalisaation vahvistuvaan rooliin sosiaali- ja terveysalan palveluissa. Digitaaliset ratkaisut ovat tulleet kiinteäksi osaksi sosiaali- ja terveysalan palveluja, mutta niiden käyttöönotto edellyttää resursseja, joita pienillä hoivayrityksillä ei aina ole. Näiden vaatimusten keskellä yrittäjien osaamista olisi tärkeää vahvistaa esimerkiksi talous- ja henkilöstöjohtamisen koulutuksella, joka tukisi sekä toiminnan kestävyyttä että yrittäjien jaksamista. Myös mentorointi ja vertaistuki tarjoavat käytännönläheistä apua arjen haasteisiin. Lisäksi yrittäjyyspolkujen tuominen näkyvämmin esiin jo sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa voisi lisätä alan vetovoimaa ja madaltaa kynnystä ryhtyä yrittäjäksi.

Näiden muutosten keskellä on aiheellista pohtia, tarvitaanko hoivayrittäjien tueksi uusia, kohdennettuja tukimuotoja, esimerkiksi kilpailutusprosessien selkeyttämistä, koulutusta ja investointitukea. Samalla herää kysymys siitä, riittääkö alan vahva arvopohja ylläpitämään sitoutumista tilanteessa, jossa työn kuormitus kasvaa ja toimintaedellytykset heikkenevät. Mikäli nykyinen kehityssuunta jatkuu, epävarmuus voi lisätä jaksamisen haasteita ja heikentää alan vetovoimaa. Tulevaisuuden kannalta keskeistä on, pystytäänkö luomaan pitkäjänteisiä ratkaisuja, jotka tukevat sekä hoivayrittäjien hyvinvointia että alan kestävää kehitystä.

---

Kirjoittaja

Pia Matinen, hyvinvointikoordinaattoriopiskelija (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Työssä on käytetty tekoälyä seuraavasti: ChatGPT 2026. OpenAI. GPT-3.5. Käytetty englanninkielisten lähteiden kääntämiseen ja kielentarkistukseen, maaliskuu 2026. https://chat.openai.com

Kiefl, S., Fischer, S. & Schmitt, J. 2024. Self- employed and stressed out? The impact of stress and stress management on entrepreneurs` mental health and performance. https://www.frontiersin.org/journals/psychology/articles/10.3389/fpsyg.2024.1365489/full?utm_source. Viitattu 1.3.2026

Lähdeniemi, M. & Simola, M. 2023. Monimuotoinen sote-yrittäjyys. 145/JAMKJULKAISUJA3212023_2_web.pdf?sequence=2&isAllowed=y. Viitattu 25.11.2025.

Malminen, R. & Pekkanen, M. 2025. Kotihoidon palveluntuottajayrittäjien kokemuksia yrittäjyyden toimintaedellytyksistä Pirkanmaan hyvinvointialueella. Opinnäytetyö. Hyvinvointipalvelujen johtamisen ja kehittämisen tutkinto-ohjelma. Tampereen ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/901286/Malminen_Pekkanen.pdf?sequence=3&isAllowed=y. Viitattu 2.1.2026.

Meintjies, C. & Maritz, J. E. 2025. Nurse-led social entrepreneurship as a career. https://hsag.co.za/index.php/hsag/article/view/2700. Viitattu 11.1.2026.

Tevameri, T. 2022. Sosiaali- ja terveyspalvelualan työvoima ja yrityskenttä. TEM Toimialaraportit 2022:2. Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/175aad38-8073-45b7-a600-749af4d7cd97/content. Viitattu 25.11.2025.

Tynkkynen, L-K., Paatela, S., Aalto, A-M., Keskimäki, I., Nykänen, E., Peltola, M., Sinervo, T., Tammi, T. & Viita-aho, M. 2025. Tilannekuvia hyvinvointialueilta – muutokset palvelujärjestelmässä sote-uudistuksen alkuvuosina. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos raportti 2025:3. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/c930085d-592e-4314-adfe-f8ec0163ad4c/content. Viitattu 1.4.2026.

Työsuojelu 2023. Mitkä ovat työn psykososiaaliset kuormitustekijät? https://tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus/kuormitustekijat. Viitattu 17.3.2026.

Työterveyslaitos 2021. Pötki pitkälle! Keinoja työn kuormitustekijöiden hallintaan sosiaali- ja terveysalan yrittäjille ja työntekijöille. https://www.ttl.fi/sites/default/files/2021-11/Potki-pitkalle-Keinoja-tyon-kuormitustekijoiden-hallintaan-sosiaali-ja-terveysalan-yrittajille-ja-tyontekijoille.pdf. Viitattu 11.1.2026.

Weng, M.L., Vincenza Ciasullo, M., Escobar, O. & Kumar, S. 2024. Healthcare entrepreneurship: current trends and future directions. https://www.emerald.com/ijebr/article/30/8/2130/1217634. Viitattu 17.3.2026.