Positiivisella pedagogiikalla tarkoitetaan pedagogista lähestymistapaa, joka keskittyy opiskelijan vahvuuksiin, myönteisiin tunnekokemuksiin ja hyvinvoinnin taitojen tukemiseen. Se perustuu positiivisen psykologian tutkimukseen ja sen tavoitteena on vahvistaa sekä oppimista että kokonaisvaltaista hyvinvointia. (Leskisenoja 2017.)

Myönteinen ilmapiiri tukee oppimista

Wenströmin (2020) mukaan myönteiset tunnekokemukset syntyvät tilanteissa, joissa yksilö kokee tulevansa kuulluksi, ymmärretyksi ja arvostetuksi. Hyvä ilmapiiri rakentuu arjen kohtaamisissa ja päivittäisessä vuorovaikutuksessa, ja keskinäinen arvostus sekä avoin kommunikaatio vahvistavat luottamusta, psykologista turvallisuutta ja koettua energiaa. (Wenström 2020.)

Lämpimät ja toimivat ihmissuhteet lisäävät hyvinvointia ja vahvistavat sisäistä motivaatiota, mikä tukee jaksamista myös haastavissa tilanteissa. Myönteinen ilmapiiri, myötätuntoinen suhtautuminen, selkeät rutiinit, kasvun asenne ja toimivat selviytymiskeinot muodostavat perustan opiskelijan hyvinvoinnille. Kasvun asenteella tarkoitetaan ajattelutapaa, jonka mukaan taitoja on mahdollista kehittää harjoittelemalla ja jossa opitaan myös sietämään onnistumiseen liittyvää epävarmuutta. (Miao 2023.) Myönteiset opiskelukokemukset puolestaan vahvistavat hyvinvointia ja luovat itseään vahvistavan kehän: onnellisuus lisää myönteisiä oppimiskokemuksia ja myönteiset oppimiskokemukset lisäävät onnellisuutta (Leskisenoja 2017).

Turvallinen tila mahdollistaa opiskelijan osaamisen ja ilmaisun näkyväksi tekemisen. Kun sekä opiskelijoilla että opettajalla on psyykkisesti ja emotionaalisesti turvallinen olo, vuorovaikutus on avointa ja oppiminen helpottuu. (Sutela 2022.) Yhteisöllisyys on keskeinen opiskelijoiden sitoutumista ja opintojen etenemistä edistävä tekijä, ja hyvinvoinnin perustana on kokemus hyväksytyksi tulemisesta omana itsenään. (Wenström 2020.)

Motivaatio kasvaa, kun opiskelija kokee onnistuvansa

Opiskelijan hyvinvointia ja oppimisen iloa voidaan vahvistaa tukemalla hänen autonomiaansa, yhteisöllisyyttään ja kokemustaan omasta osaamisestaan. Tämä toteutuu esimerkiksi tunnistamalla ja hyödyntämällä opiskelijan vahvuuksia, antamalla kannustavaa palautetta ja luomalla edellytyksiä onnistumiselle. Uteliaisuus ja innostus toimivat oppimista tukevina voimavaroina, jotka vahvistavat sisäistä motivaatiota. (Wenström 2020.)

Kannustaminen, rinnalla kulkeminen ja palkitseminen ovat ulkoisen motivaation muotoja. Sisäiseen motivaatioon vaikuttavat asian merkityksellisyys, tavoitteet, onnistumisen kokemukset ja myönteinen palaute. Sisäinen motivaatio vahvistuu, kun toiminta koetaan tärkeäksi ja mielekkääksi, ja myönteiset kokemukset ohjaavat tekemistä eteenpäin. Jokaisen olisi hyvä saada positiivista palautetta huomattavasti enemmän kuin negatiivista. (Sandberg 2022.)

Opiskelija, joka kokee oppimisen itsessään mielekkääksi, toimii sisäisen motivaation ohjaamana. Hän työskentelee sinnikkäästi vaativien tehtävien parissa ja kokee ponnistelun palkitsevana. Tällainen opiskelija toimii autonomisesti sekä ohjaa ja vaikuttaa omaan oppimiseensa. Sisäinen motivaatio on yhteydessä parempaan hyvinvointiin ja vahvempaan sitoutumiseen. (Miao 2023.)

Opettaja tekee opiskelijan osaamisen näkyväksi ja vahvistaa minäpystyvyyttä

Positiivinen palaute voi olla sanallista tai sanatonta annettua rohkaisua, kuten nyökkäys, peukutus tai ylävitoset. Koko ryhmälle annettu palaute vahvistaa opiskelijoiden kokemusta edistymisestä ja lisää ryhmän yhteenkuuluvuutta. (Furman 2024.) Kannustava palaute vahvistaa opiskelijan kokemusta arvostuksesta, tekee osaamisen näkyväksi ja tukee uuden oppimista (Nuutila & Honkanen 2022). Myönteinen palaute lisää onnistumisen kokemuksia ja rohkaisee jatkamaan tavoitteellista työskentelyä (Leskisenoja 2017).

Kun opiskelija saa opettajalta myönteistä ja kannustavaa palautetta, hän oppii sekä vastaanottamaan että antamaan palautetta myös muille. Parityöskentely ja edistyneemmän opiskelijan tuki vasta-alkajalle tuottavat kyvykkyyden ja onnistumisen kokemuksia. Toisten auttamisen on todettu olevan yhteydessä myönteisiin tunteisiin ja hyvinvointiin. (Wenström 2020.)

---

Kirjoittajat

Anne Korhonen, Liiketoiminnan kehittäminen (YAMK) -tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Ilkka Virolainen, KTT, Lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School

---

Lähteet

Furman, B. 2024. Ratkaisuja koulutyön haasteisiin. Helsinki: Viisas Elämä.

Leskisenoja, E. 2017. Positiivisen pedagogiikan työkalupakki. Jyväskylä: PS-kustannus.

Miao, M. 2023. Onnistuneen oppimisen lukuvuosi. Jyväskylä: PS-kustannus.

Nuutila, L., Honkanen, E. & ammattikorkeakoulu, H. 2022. Tahdon töihin!: Moniäänisiä näkökulmia maahanmuuttajien työllistymiseen. Haaga-helia ammattikorkeakoulu.

Sandberg, E. 2022. Haastava käyttäytyminen: Vahvuusperustainen ja ratkaisukeskeinen työote. [Salo]: ES Pedagogica Oy.

Sutela, K. 2022. Näkyväksi tekemisen taito: Pedagoginen kohtaaminen opetuksessa. Jyväskylä: PS-kustannus.

Wenström, S. 2020. Positiivinen johtaminen: Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla. Jyväskylä: PS-kustannus.