Kunnilla ja kaupungeilla on merkittävä rooli ilmastonmuutostyössä. Ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastoriskeihin varautumista edistetään parhaiten rakentamalla yhteiskunnan resilienssiä moniäänisesti poliittisten vallanpitäjien, hallinnon, yritysten, kansalaisyhteiskunnan ja yksilöiden yhteistyöllä. Resilienssi on parasta varautumista, koska emme edes tiedä mihin kaikkeen meidän pitäisi varautua; monikriisiaika on osoittanut, että meidän pitää varautua myös ennakoimattomaan.

”Ilmastonmuutos on kuntien toiminnalle riski, jonka mahdolliset vaikutukset on huomioitava päätöksenteossa sekä toiminnan ja talouden suunnittelussa. Sopeutuminen ja varautuminen muuttuvaan ympäristöön edellyttää ilmastovaikutusten huomioimista jokaisella toimialalla.”

Näin muotoilee Kuntaliitto. Paikallis- ja aluetasolla on opittava tekemään ilmaston arviointia ilmastomallinnuksen ja skenaariotyöskentelyn avulla. Ilmastoriskien arvioinnilla on keskeinen merkitys esimerkiksi maankäytön suunnittelussa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen alueellista ohjelmista ja toimenpiteistä päätetään kunnanvaltuustoissa ja maakuntavaltuustoissa. Näin alueellinen ilmastotyö on enenevissä määrin aluekehittäjien vastuulla. Ilmastoriskien hallintaa ei voi ulkoistaa alueellisesta ja paikallisesta päätöksenteosta. On selvää, että aluekehitys on kestävyysmurroksessa.

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030 visio on ”hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa”. Tällainen visio voi toteutua vain alue- ja paikallistason määrätietoisella sitoutumisella sopeutumisen toimeenpanoon.

Pohjois-Savo kuuluu alueellisen sopeutumisen suunnannäyttäjiin

Pohjois-Savossa on tartuttu määrätietoisesti ilmastonmuutokseen sopeutumiseen aluekehityksessä. Tämä on huomattu myös laajemmin, sillä valtion vuoden 2024 ilmastovuosikertomuksessa oli nostettu alueellinen ilmastoturvallisuustyö Pohjois-Savossa kansalliseksi esimerkiksi:

”Pohjois-Savon ilmastoturvallisuustyössä on tunnistettu ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä sekä niiden vaikutuksia huoltovarmuuteen ja kokonaisturvallisuuteen. Pohjois-Savossa on tehty pitkäjänteisesti työtä ilmastoturvallisuuden lisäämiseksi. Ilmastoturvallisuus on osa Pohjois-Savon ilmastotiekarttaa, jonka toimeenpanosta ja seurannasta vastaa laajapohjainen Pohjois-Savon ilmasto-, kiertotalous- ja biotalousryhmä. Pohjois-Savon ELY-keskus koordinoi alueellista ilmastotyötä ja Savonia-ammattikorkeakoulu ilmastoturvallisuuteen liittyvää koulutusta ja TKI-toimintaa.”

Tällä hetkellä Pohjois-Savon ELY-keskuksen johdolla on valmistumassa alueellinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjelma ja toimintamalli, joka sisältää myös ilmastoriskeihin varautumisen. Sopeutumisen työssä on keskeistä toimien suunnittelu tutkimustiedon pohjalta ja alueen etu onkin se, että mm. Ilmatieteen laitoksella, Luonnonvarakeskuksella sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on paikallinen edustus. Itä-Suomen yliopiston ilmasto- ja ympäristötutkimus sekä yhteiskuntatiede palvelevat laajasti sopeutumista ja riskien hallintaa.

Savonia-ammattikorkeakoulu tekee sopeutumisen työtä niin ruoka- ja vesiturvallisuuden eteen kuin yritysten ilmastoriskien hallinnan kehittämiseksi. Ilmastoriskien hallinta tulee olemaan keskeinen osa yritysten riskienhallintaa ja liiketoiminnan jatkuvuudenhallintaa, joiden tavoitteena on varmistaa yrityksen toiminnan turvallisuus ja pysyvyys. Riskienhallinta tähtää riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan, kun taas liiketoiminnan jatkuvuudenhallinta keskittyy varmistamaan, että yritys pystyy jatkamaan toimintaansa myös häiriö- tai kriisitilanteissa.

Savonia on käynnistänyt myös Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja huoltovarmuustoimijoiden sekä elinkeinoklustereiden kanssa ilmastoriskien tarkastelun osana kokonaisturvallisuutta. Tämän työn tavoitteena on rakentaa ilmastoriskeihin varautumisen lisäksi vastetta eli toimintatapaa kun ilmastoriskit toteutuvat. Tarvitsemme varautumisen lisäksi ennakointia siitä, miten vähennämme uhkien vaikutusta ja luomme ennalta mahdollisia toimia kriiseistä toipumiseen. Vaarana on, että varaudumme liikaa eilisen uhkiin, vaikka ilmastonmuutoksen ja ympäristökriisin takia koko elämäntapamme on murroksessa.

Ilmastotoimet voivat myös lisätä eriarvoisuuden kokemusta ja vastakkainasetteluja erityisesti maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä kuten tuulivoimahankkeissa. Savonia ja ELY-keskus ovat kehittäneet menetelmiä oikeudenmukaisen vihreän siirtymän ja ilmastotoimien sosiaalisen hyväksyttävyyden edistämiseksi paikallisyhteisöissä luomalla ympäristödialogimenetelmän. Tätä työtä tarvitaan entistä enemmän yhteiskunnassa, koska vain yhdessä voimme rakentaa ymmärrystä yllätysten aikaan ja vaihtoehtoisia positiivisia tulevaisuuspolkuja.

Pohjois-Savon ainutlaatuisella verkottuneella ilmastoyhteistyöllä varmistetaan, että alueen toimijoilla on kyky ennaltaehkäistä, varautua ja hallita sekä luontoon että yhteiskuntaan kohdistuvat ilmastonmuutokseen liittyvät riskit.

Ilmastotyön pitää lisätä tulevaisuustoivoa, joka on kulttuurisen kestävyyden ydintä. Sivistyneellä Ilmastotyöllä kehitämme yhteiskunnan kykyä säilyttää ja edistää kulttuuriperintöä ja luonnon monimuotoisuutta samalla, kun se mahdollistaa muutoksen ja sopeutumisen nykymaailman haasteisiin.

Lisää Savonian ilmastoturvallisuustyöstä

---

Jyri Wuorisalo, EU:n ilmastolähettiläs ja TKI-asiantuntija, Kestävä yhteiskunta -tutkimusala/Savonia-ammattikorkeakoulu

---