
Savonia-artikkeli: Immersiiviset teknologiat Pohjois-Savon ja Uudenmaan matkailuyrityksissä
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Matkailuyritykset painivat samojen haasteiden kanssa eri puolilla Suomea, kun tarkastellaan virtuaaliteknologioiden hyödyntämistä liiketoiminnassa. Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoima Pohjois-Savon Digireitit ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun hallinnoima Virtual Nature ovat sisarhankkeita, joissa kummassakin työskennellään immersiivisten teknologioiden ja virtuaalisen luontomatkailun parissa. Hankkeissa on myös kartoitettu alueiden yritysten tilannetta ja tarpeita immersiivisiin teknologioihin liittyen. Tässä tekstissä vertaillaan, millaisia alueellisia eroja ja yhtäläisyyksiä Uudellamaalla ja Pohjois-Savossa saatujen tulosten välillä oli nähtävissä. Vastausmäärät jäivät kummallakin alueella melko pieniksi, joten tuloksia tulee tulkita tämä huomioiden.
Työpajat yritysten tarpeiden mukaan
Virtual Nature -hankkeen alussa toteutettiin kysely, johon vastasi 18 matkailuyrittäjää Uudenmaan alueelta. Tämän kyselyn pohjalta toteutettiin Pohjois-Savon yrityksille vastaava tutkimus opinnäytetyönä ja siihen vastattiin 16 yrityksestä. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää matkailun parissa toimivien yritysten nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita digitalisoituvaan matkailuun, virtuaaliteknologioiden mahdollisuuksiin sekä immersiivisten teknologioiden käyttöön liittyen.
Kyselyistä saatua ymmärrystä hyödynnettiin kummankin alueen yrityksille järjestettävien työpajojen suunnittelussa. Työpajoissa on esitelty immersiivisten teknologioiden mahdollisuuksia eri näkökulmista. Lisäksi Uudellamaalla on kehitetty yrittäjien omia virtuaalitoteutusideoita hankkeen asiantuntijoiden kanssa.
Yritysten nykytila ja palvelutarjonta
Pohjois-Savossa toteutettuun kyselyyn vastanneiden joukossa oli erikokoisia yrityksiä, joista valtaosa sijaitsi Kuopiossa (62,5 %) ja muut eri puolilla Pohjois-Savoa. Suurin osa vastaajista ilmoitti asiakaskuntansa koostuvan pääosin kotimaisista matkailijoista sekä kesäasukkaista ja paikallisista. Yritysten palvelutarjontaan kuului useimmilla ravintola- ja majoituspalvelut, hieman alle puolella vastaajista ohjelmapalvelut ja lisäksi muun muassa välinevuokrausta ja kuljetuspalveluita.
Uudellamaalla kyselyyn vastanneista suurin osa toimi matkailun parissa vierailukohteena tai tarjoten opastettuja luontoaktiviteetteja tai välinevuokrausta. Joukossa oli myös useampi ravintola- ja majoituspalveluita tarjoava yritys, joiden katsottiin olevan suunnattuja paitsi matkailijoille, myös paikallisille asukkaille.
Yritysten käyttämiä myyntikanavia kartoittaessa nousi Pohjois-Savossa oma verkkokauppa selvästi yleisimmäksi vaihtoehdoksi: 13 yritystä kertoi käytössä olevan oman verkkokaupan ja tämän lisäksi alueellista verkkokauppaa käytti kolme yritystä. Verkkomatkatoimistoja tai -sivustoja hyödynsi hieman alle puolet vastaajista, ja kaksi yritystä hyödynsi vertaisalustoja. Lisäksi yksittäiset yritykset mainitsivat sosiaalisen median, pöytävarausjärjestelmät ja muut verkkopalvelut myynnin tukena. Tyypillisesti käytössä oli useampi myyntikanava.
Uudellamaalla lähes kaikilla kyselyyn vastanneista yrityksistä oli käytössä oma verkkokauppa ja muutama yritys käytti lisäksi verkkomatkatoimistoja myyntikanavanaan. Noin puolet vastaajista hyödynsi vertaisalustoja, ja näissä vastaajissa korostuivat erityisesti pienet luontomatkailupalveluita tarjoavat yritykset. Vain yksi yritys teki yhteistyötä matkatoimistojen kanssa. Kokonaisuudessaan valtaosan uusimaalaisista yrityksistä myyntityö oli monikanavaista, ja pelkkään omaan verkkokauppaan näyttivät tyytyvän useammin ravintola- ja kahvilapalveluita tarjoavat yritykset.
Digitaalisuuden hyödyntäminen
Kyselyissä kartoitettiin, miten yritykset hyödynsivät digitaalisuutta toiminnassaan. Pohjois-Savossa kaikilla vastaajilla oli käytössä verkkosivut, ja lähes kaikki yritykset hyödynsivät aktiivisesti myös sosiaalista mediaa. Esittelyvideot olivat käytössä 75 %:lla yrityksistä, ja neljällä yrityksellä myös 360-esittelyvideot. Lisätyn todellisuuden (AR) ja virtuaalitodellisuuden (VR) sovelluksia käytettiin vähän – kummankin osalta vain yksi yritys ilmoitti näiden olevan käytössä. Uudellamaalla kaikki yritykset hyödynsivät sosiaalista mediaa, ja lähestulkoon kaikki verkkosivuja. Esittelyvideoita oli käytössä muutamilla yrityksillä, mutta 360-videoita ei yhdelläkään. Kolmella yrityksellä oli palveluvalikoimassaan digitaalinen tuote, jonka lisäksi kahdella yrityksellä oli AR-sovellus.
Voidaan todeta, että Pohjois-Savon kyselyyn vastanneissa yrityksissä osattiin hyödyntää paremmin videoita osana myyntityötä, kun taas Uudellamaalla digitaalisuutta ja uutta teknologiaa oli tuotu osaksi palveluvalikoimaa tai sen elävöittämistä hieman rohkeammin. Kokonaisuudessaan uusien teknologioiden käyttöaste oli kuitenkin vielä vähäistä kummallakin alueella toimivien yritysten keskuudessa.
Osaaminen yrityksissä
Vastaajia pyydettiin arvioimaan osaamista yrityksissään asteikolla 1–5 seuravilla alueilla: tuotekehitys, asiakasymmärrys, digitaaliset myyntikanavat, somemarkkinointi ja immersiiviset teknologiat. Sekä Pohjois-Savossa että Uudellamaalla yritykset arvioivat vahvuutensa olevan asiakasymmärryksessä (ka P-Savo: 4,1; ka Uusimaa: 3,8) ja tuotekehityksessä (ka P-Savo: 3,9; ka Uusimaa: 3,7). Somemarkkinoinnin hallinnan osalta osaaminen koettiin kummallakin alueella hieman heikommaksi (ka P-Savo: 3,4; ka Uusimaa: 3,2), samoin kuin digitaalisten myyntikanavien osalta (ka P-Savo: 3,3; ka Uusimaa: 3,1). Immersiivisten teknologioiden osaaminen arvioitiin heikoimmaksi molemmilla alueilla (ka P-Savo: 1,9; ka Uusimaa: 2,0).
Kyselyssä kartoitettiin myös sitä, onko yrityksissä toteuttamista odottavia aihepiiriin liittyviä ideoita. Hieman alle puolet Pohjois-Savon vastaajista ilmoitti, että heillä oli jo mielessään digitaalisuutta hyödyntävä idea, jota ei ollut vielä toteutettu. Uudellamaalla kaksi kolmasosaa yrityksistä raportoi samoin. Yleisimmiksi syiksi idean toteutumattomuuteen mainittiin kummallakin alueella rahan ja osaamisen puute. Myös ajan puute, henkilöstöresurssit ja laitteistoon liittyvät haasteet nousivat esiin syinä idean toteutumatta jäämiselle molemmilla alueilla. Muutamat vastaajat kummallakin alueella nimesivät haasteeksi myös tarvittavien yhteistyötahojen puutteen sekä vaikeudet tunnistaa tai tavoittaa sopivaa kohderyhmää.
Virtuaalisen luontomatkailun mahdollisuudet ja haasteet
Vastaajia pyydettiin vielä kertomaan ajatuksiaan virtuaalisesta luontomatkailusta, ja tässä ilmeni kaksijakoista suhtautumista. Suurin osa näki aiheessa potentiaalia, mutta osaa se epäilytti.
Uudellamaalla vastaajat näkivät virtuaalisen luontomatkailun yksinomaan positiivisessa valossa. Pohjois-Savon vastauksissa virtuaalisuus koettiin osin positiivisena mahdollisuutena, mutta jonkin verran myös uhkana. Pohdittiin esimerkiksi, korvaavatko virtuaalikokemukset paikan päällä tapahtuvan matkailun ja muodostavat uhan varsinaiselle matkailuelinkeinolle. Esille tuli myös huomio siitä, että vietämme jo muutenkin liikaa aikaa ruuduilla, emmekä kaipaa sitä lisää. Tämä huomio linkittyy Uudenmaan vastauksista nousseeseen hyvinvoinnin lisäämisen teemaan, mutta hiukan eri näkökulmasta tarkastellen. Uudenmaan kyselyyn vastanneista monella oli mielessä virtuaalisen luontokokemuksen mahdollisuudet mielen hyvinvoinnin kohentamisessa.
Osa Pohjois-Savon vastaajista pohti, toisivatko virtuaaliset sisällöt alueelle uusia asiakkaita. Uudellamaalla pohdittiin tämän mahdollisuuden lisäksi sitä, että virtuaaliset ratkaisut saattaisivat olla avain suojelua vaativien luontokohteiden saavutettavuuden parantamiseen. Näin kävijät saataisiin itse asiassa pikemminkin pysymään poissa kohteista, jotka eivät kestä matkailun aiheuttamaa rasitusta. Saavutettavuuden ja inklusiivisuuden lisääminen oli kummallakin alueella tärkeä teema: vastauksissa tuotiin esille teknologian mahdollisuudet tarjota luontokokemuksia myös heille, jotka eivät pääse luontoon.
Pohjois-Savon vastauksissa ajatukset virtuaalisesta luontomatkailusta kiteytettiin esimerkiksi seuraavasti: ”Virtuaalisia luontoelämyksiä on varmasti mahdollista saada aikaan, toki se ei vastaa täysin livenä koettaviin elämyksiin.” Pohjois-Savon vastauksissa nostettiin esille myös tärkeä kysymys: ”Miten siitä tehdään omalle yrityksellemme kannattavaa liiketoimintaa?”
Yhteenveto
Tässä tekstissä tarkasteltujen tutkimusten valossa voidaan nähdä runsaasti yhteneväisyyksiä ja hieman myös eroavaisuuksia Uudenmaan ja Pohjois-Savon matkailuyritysten välillä, vaikka vähäiset vastausmäärät rajoittavatkin johtopäätösten tekoa. Voitaneen kuitenkin todeta, että immersiivisten teknologioiden hyödyntäminen on usein vasta lapsenkengissä matkailualalla, ja paljon sen potentiaalista on vielä lunastamatta. Yritykset ovat vastausten perusteella pääosin varovaisen positiivisia teknologioiden hyödyntämiseen, mutta tarvitsevat tukea käytännön soveltamiseen. Esimerkiksi tämän kaltaisten hankkeiden yrittäjille tarjoama tuki on siis varmasti tarpeen myös jatkossa. Ymmärrys mahdollisuuksista kasvaa tekemällä ja rohkeus uusien – teknologistenkin – aluevaltausten tekemiseen kasvaa taitojen karttuessa.
Tutkimuksiin voi perehtyä tarkemmin tutustumalla Uudenmaan tutkimuksesta aiemmin julkaistuun artikkeliin ja Savonia-ammattikorkeakoulusta valmistuneen Nina Oravan tekemään opinnäytetyöhön.
Kirjoittajat:
Petra Laakso, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Nina Orava, restonomi, Savonia-ammattikorkeakoulu
Sanni Aromaa, projektiasiantuntija, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Elina Moreira Kares, projektiasiantuntija, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu