Työtapaturmien taustalla voivat olla inhimilliset tekijät. Työturvallisuus ei ole pelkästään laitteiden huoltamista, suojavarusteita tai varoituskylttejä. Ihminen on itsessään yksi turvallisuuden osatekijä. Kaikkea ei voi osata tai huomata. Joskus asioita jää jopa tekemättä tietoisesti.

Tiedonpuute on inhimillinen tekijä työtapaturmien taustalla. Maatalousyrittäjille osana opinnäytetyötä tehdyissä haastatteluissa selvisi, että yrittäjät tuntevat omaa työtään koskevat työturvallisuusohjeet hyvin. He hankkivat tietoa esimerkiksi käyttöohjeista, alan lehdistä, oppaista ja internetistä. Alan ke-hitystä seurataan myös sosiaalisesta mediasta. Lisäksi muiden maatalousyrittäjien kanssa keskustellaan työturvallisuudesta ja osallistutaan erilaisiin koulutuksiin.

Työntekijöiden ohjeistaminen

Haastatellut maatalousyrittäjät kertoivat käyttävänsä tiloillaan erilasia keinoja opastamiseen. Heillä oli käytössä esimerkiksi suullisten ja kirjallisten ohjeiden lisäksi seinätauluja, joihin voi kirjoittaa ajankohtaisimmat ohjeet. Haastatteluissa nousi esiin ajatus QR-koodien takana olevista video-ohjeista, joita olisi työpisteillä. Tämäntyyppiset ohjeet voisivat toimia hyvinkin, jos ne saataisiin sijoitettua helposti saataville sellaisiin työtehtäviin, joissa sattuu eniten tapaturmia. Esimerkiksi eläinten siirto tai työkoneen käyttö saattavat olla tilanteita, joissa nopeista video-ohjeista voisi olla apua. Vaikka maatalousyrittäjä itse osaisikin toimia haastavissakin työtehtävissä, on otettava huomioon, että esimerkiksi lomittajalle tilan toimintatavat ja koneet voivat olla uusia.

Asenteet

Työturvallisuusteemaisen opinnäytetyön alkutaipaleella kirjoittajia varoitettiin maatalousyrittäjien negatiivisesta suhtautumisesta työturvallisuuteen. Haastateltavia etsittäessä ja haastatteluja pitäessä tuli kuitenkin selväksi, että negatiivinen suhtautuminen ei pidä paikkaansa. Haastateltavat kertoivat omat kokemuksensa avoimesti ja mielellään. Tiloilla pidettiin työturvallisuutta tärkeänä ja työturvallisuudesta haluttiin puhua.

Asenne on inhimillinen tekijä työtapaturmien taustalla. Viitsinkö laittaa turvajalkineet jalkaan tätä pientä työtä varten vai menenkö arkikengillä? Vaikka haastateltavat pitivät työturvallisuutta tärkeänä, se ei kuitenkaan kerro kokonaiskuvaa. Puhumalla ja tuomalla työturvallisuutta esiin voidaan paran-taa asenteita entisestään.

Jaksaminen

Raskaassa maataloustyössä on muistettava myös ylläpitää omaa työkykyä sillä väsymys ja stressi voi heikentää keskittymiskykyä ja reaktionopeutta. Maatalousyrittäjät painottivat haastatteluissa le-von ja vapaa-ajan tärkeyttä. He kehottivat muita maatalousyrittäjiä pitämään huolta ravinnonsaan-nista, lomista ja lepäämisestä. Heidän mukaansa virkeänä sattuu vähemmän työtapaturmia.

Pelkästään riittävän levon saanti ei auta työkyvyn ylläpitämisessä. Henkilön fyysiset ominaisuudet kulkevat käsikädessä jaksamisen kanssa. Työnvaatimusten olisi hyvä vastata omia kykyjä. Fyysisestä kunnosta voidaan huolehtia palautumisella, liikkumisella vapaa-aikana ja välttämällä yksipuolisia toistuvia liikkeitä. Samalla voidaan välttyä rasitusvammoilta.

Tilanteet, joissa työturvallisuutta ei noudateta

Turvallisia työtapoja ei noudatettu tilanteissa, joissa oli kiire, kaikkea tarvittavaa turvalliseen työskentelyyn ei ollut saatavilla, työ oli saatava tehtyä vaaroista huolimatta tai työnteko olisi vaikeutunut ohjeita noudattamalla.

Kiire on monen työtapaturman taustalla. Kiirettä ei kuitenkaan voi syyttää kaikesta, sillä todellisuudessa syy voi olla organisatorinen eli työn johtoon ja suunnitteluun liittyvä: olisiko kiireen voinut välttää esimerkiksi paremmalla työaika- tai työvoimasuunnittelulla? Erään haastateltavan mukaan työhön on keskityttävä kiireestä huolimatta eikä kiireelle saa antaa valtaa. Kyseessä voi olla organisatorinen syy myös sellaisessa tilanteessa, jossa kaikkea tarvittavaa turvallisen työn tekemiseksi ei ole saatavilla. Työn johtamiseen ja suunnitteluun kuuluu myös tarvittavien hankintojen tekeminen.

Haastatteluissa ei noussut esiin vaaratilanteita, joissa syynä olisi ollut se, että vaaraa ei kuulla tai nähdä. Nykyisin maatiloilla on kuitenkin yleistynyt kuulokkeiden ja älypuhelimen käyttö, mikä voi johtaa siihen, että lähestyvää eläintä tai konetta ei huomata. Kuulokkeiden ja puhelinten kanssa tulee-kin olla tarkkana.

Tapoja minimoida inhimillisiä riskitekijöitä työturvallisuudessa

• Stressin ja kiireen välttäminen

• Omasta kunnosta huolehtiminen

• Töistä irtaantuminen

• Omalle tilalle parhaiten sopivien ohjeiden laatiminen

• Työturvallisuudesta puhuminen muiden kanssa

Artikkeli perustuu ”Maatalousyrittäjien näkemyksiä työturvallisuudesta” -AMK -opinnäytetyöhön, joka tehtiin 2025 Savonia-amk:n Agrologin tutkinto-ohjelmaan. Toimeksiantajana oli SafeHabitus -hanke.

Kirjoittajat:

Johanna Hannikainen ja Anni Kokkonen, Savonia-amk:n opiskelijat

Mika Repo, Savonia-amk, TKI -asiantuntija