Sote-alojen vetovoima

Viime vuosina sosiaali- ja terveysala on näyttäytynyt yhteiskunnassa ja mediassa erilaisten ongelmien ja haasteiden kautta. Esillä ovat olleet hoitajapula, työntekijöiden kokemat työolojen ongelmat, hoitajien työtaistelutoimet sekä monella tapaa haastava korona-aika poliittisine päätöksineen. (Karhumaa 2023, 6.) Lisäksi alan vetovoimaisuuteen vaikuttavat väestön demografiset muutokset, kuten pienenevät ikäluokat, sekä kasvava hoito- ja hoivapalveluntarve. (Sairaanhoitajat n.d.) Mediassa esitelty hyvin negatiivinen ja suppea kuva hoito- ja hoivatyöstä voi vaikuttaa alalle hakeutumiseen ja alan vetovoimaisuuteen. Karhumaan (2023) tekemän tutkimuksen mukaan työn merkityksellisyyden kokemus koetaan keskeiseksi motivaatiotekijäksi hoitotyön opintojen suorittamisessa ja niihin sitoutumisessa. (Karhumaa 2023, 77.).

Nykytilanne ja toimenpiteet

Hoitohenkilökunnan saatavuuden heikentymisen vuoksi valtiontasolla on ryhdytty toimiin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden varmistamiseksi. Hallitusohjelmaan sisältyvässä Hyvän työn- ohjelmassa kuuden eri kokonaisuuden avulla pyritään vaikuttamaan veto- ja pitovoiman lisäämiseen vuosina 2024-2027. Yhtenä osa-alueena on koulutusmäärien lisääminen sekä koulutuksen rakenteiden kehittäminen vastaamaan muun muassa paremmin työelämän tarpeita. Lisäksi tavoitteena on, että opintonsa aloittaneet opiskelijat suorittaisivat opintonsa loppuun ja näin valmistusivat ammattiin. (STM) Tämä luo tarvetta huomioida koulutuksen aloituspaikkojen lisääntyessä opettajien opetusresurssit sekä työelämän valmiudet ottaa lisääntyvä määrä opiskelijoita harjoitteluun. (Sairaanhoitajat n.d.)

Koulutusmäärien lisäämisen lisäksi on huolehdittava sosiaali- ja terveysalaan liittyvistä mielikuvista, jotka vaikuttavat koulutukseen hakeutumiseen. Kun tarkastellaan alalle hakeneiden määrää, hoitotyön koulutusohjelmien eli sairaanhoitajien, terveydenhoitajien, ensihoitajien ja kätilöiden koulutusohjelmaan hakeneiden kokonaismäärä on noussut. Englanninkielisiin koulutuksiin hakijoiden määrä on selvästi kasvanut vuosien 2019-2024 aikana. Samaan aikaan kuitenkin esimerkiksi suomenkielisiin koulutusohjelmiin oli vuonna 2024 ensisijaisia hakijoita 2,4 aloituspaikkaa kohden, kun taas vuonna 2020 luku oli 4,3. Englanninkielisistä koulutusohjelmista on huomioitava, että aloituspaikat eivät ole aina täyttyneet hakijoiden lähtötasovaatimusten jäätyä täyttymättä. (Sairaanhoitajat n.d.)

Markkinointi vahvistaa terveydenhoitajakoulutuksen vetovoimaa ja sote-alan kestävyyttä

Terveydenhoitajakoulutuksen ammatillisiin osaamisvaatimuksiin kuuluvan terveydenhoitajatyön kehittämisen keskeisiin sisältöihin kuuluu muun muassa hanke- ja projektitehtävien osa-alueet ja niissä toimiminen sekä kehittävä ote terveydenhoitajan työssä. Tavoitteena on, että valmistuva terveydenhoitaja osaa kehittää terveydenhoitajatyötä innovatiivisesti sekä yhteiskunnan että työelämän tarpeet huomioiden ja osaa toimia globaaleissa, kansallisissa ja alueellisissa terveyden edistämisen haasteissa. (Haarala 2022, 27.)

Toteutimme terveydenhoitajaopintoihin liittyvän kehittämistyön yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Kehittämistyömme toimeksiantona oli tuottaa Savonia-ammattikorkeakoululle mainos- ja esittelymateriaalia terveydenhoitajakoulutuksesta.

Kehittämistyönä tekemäämme mainosmateriaalia (Kuva 1, Kuva 2) voidaan hyödyntää esimerkiksi yhteishakujen yhteydessä. Mainonnalla on merkitystä, sillä sen avulla voidaan jakaa tietoa, herättää kiinnostusta sekä luoda mielikuvia. Kehittämistyömme mainosmateriaalin pääasiallisina julkaisukohteina toimivat sosiaalisen median kanavat, kuten Instagram. Sosiaalisen median käyttö on tullut osaksi ihmisten elämää ympäri maailman, ja ihmiset käyttävät verkossa jatkuvasti enemmän aikaa etsiessään tietoa esimerkiksi tuotteista sekä palveluista. (Dwivedi ym. 2020) Digitaalinen ja sosiaalisen median markkinointi mahdollistaa yrityksille markkinointitavoitteiden saavuttamisen alhaisemmilla kustannuksilla. Lisäksi se antaa mahdollisuuden lisätä bränditietoisuutta sekä myyntiä. (Dwivedi ym. 2020) Erityisesti nuoret hakijat etsivät tänä päivänä tietoa koulutusmahdollisuuksista sosiaalisen median kanavien kautta ja odottavat kiinnostavia, visuaalisesti trendikkäitä ja helposti lähestyttäviä sisältöjä, kuten kuvia ja lyhytvideoita.

Oikeanlaisella mainonnalla voidaan tavoittaa motivoituneet, mahdolliset tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan tekijät, joita tarvitaan. Motivoituneiden ja hoitoalasta innostuneiden opiskelijoiden saaminen terveydenhoitajakoulutukseen ja tulevaisuudessa työelämään parantaa asiakkaiden hoidon laatua sekä työnantajien ja yhteiskunnan näkökulmasta lisää työn tehokkuutta mm. paremman työhön omistautumisen ja sitoutumisen kautta. Terveydenhuollon ammattilaisten matala työmotivaatio on merkittävä haaste monien maiden terveydenhuoltojärjestelmille. (Karaferis ym. 2022). Kun työntekijät ovat motivoituneita ja voivat tehdä eettisesti hyvää hoitotyötä, asiakkaat saavat laadukasta hoitoa. Laadukas hoito puolestaan ehkäisee ongelmien pitkittymistä ja vähentää raskaampien ja kalliimpien palveluiden tarvetta. Näin syntyy säästöjä ja hoitoketjut tehostuvat. Kun hoidon laatu paranee ja kustannuksia säästyy, sote-palvelut pystytään järjestämään niin, että ne vastaavat kasvavaan palvelutarpeeseen ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia. Samalla varmistetaan, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus saada toimivia ja laadukkaita palveluja.

---

Kirjoittajat:

Oona Liuski, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia AMK, oona.liuski@edu.savonia.fi

Elisa Ålander, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia AMK, elisa.alander@edu.savonia.fi

Terhi Kulo, terveydenhoitajatyön lehtori, Savonia AMK, terhi.kulo@savonia.fi

---

Lähteet:

Dwivedi, Y., Ismagilova, E., Hughes, L., Carlson, J., Filieri, R., Jacobson, J., Jain, V., Karjaluoto, H., Kefi, H., Krishen, A., Kumar, V., Rahman, M., Raman, R., Rauschnabel, P., Rowley, J., Salo, J., Tran, G. & Wang, Y. 2020. Setting the future of digital and social media marketing research: Perspectives and research propositions. https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_76144. Viitattu 19.11.2025.

Haarala, P. 2022. Terveydenhoitajan ammatilliset osaamisvaatimukset. Verkkojulkaisu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/744761/2022%20TAITO%2092%20Terveydenhoitajan%20ammatilliset%20osaamisvaatimukset.pdf?sequence=2. Viitattu 21.11.2025.

Karaferis, D., Aletras, V., Raikou, M. & Niakas, D. 2022. Factors Influencing Motivation and Work Engagement of Healthcare Professionals https://www.ejmanager.com/mnstemps/16/16-1664284483.pdf?t=1763711512. Viitattu 21.11.2025.

Karhumaa, M. 2023. Sairaanhoitajaopiskelijat sote-alan kriisin myllerryksessä. Fenomenografinen tutkimus opiskelijoiden käsityksistä sairaanhoitajaksi opiskelemisesta sosiaali- ja terveysalan kriisin kontekstissa. https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/65663/Karhumaa_Maija.pdf?sequence=2&isAllowed=y. Viitattu 15.11.2025.

Sairaanhoitajat n.d. Tilastotietoa sairaanhoitajista. Verkkojulkaisu. https://sairaanhoitajat.fi/ammatti-ja-osaaminen/tilastoja-sairaanhoitajista-2/. Viitattu 15.11.2025.

Sairaanhoitajat n.d. Miten turvataan sairaanhoitajien saatavuus, riittävyys ja alalla pysyminen? Verkkojulkaisu. https://sairaanhoitajat.fi/miten-turvataan-sairaanhoitajien-saatavuus-riittavyys-ja-alalla-pysyminen/. Viitattu 15.11.2025.

STM. Sosiaali- ja terveysministeriö. Hyvän työn ohjelma – Vetoa ja pitoa sote-alalle. Verkkojulkaisu. https://stm.fi/sotehenkilosto/ohjelma. Viitattu 22.10.2025.