Kolmannen vuoden tradenomien kansainväliset myyntisimulaatiot on pidetty jo kymmenen vuotta itävaltalaisen Fachhochschule Salzburgin kanssa. Opiskelijat ovat päässet harjoittelemaan B2B-myyntiä Zoomin kautta reaaliaikaisesti ja hyvin todentuntuisesti. Harjoitukseen valmistautumiseen on kuulunut mm. kulttuuriin tutustumista, liikekirjeenvaihtoa ja pitchaus-videoiden tuottamista. Itse myyntitilanne on ollut jännittävä, mutta palautteen mukaan antoisa.

Syksyllä 2025 päätimme tehdä kokeilun kotikansainvälisenä harjoituksena ja tulokset ovat lupaavia. Neuvottelut käytiinkin nyt kasvokkain kampuksella siten, että toisella puolen pöytää oli aina suomenkielisen tradenomiopiskelijoiden myyntipari ja toisella puolen pöytää BBA-opiskelijat.

Harjoituksen jännitysmomentti nousi selvästi kasvokkaistilanteessa ja omissa pienissä ryhmissä tehdyt harjoitukset nousivat reaalitilanteessa merkitykselliseksi. Vaikka neuvotteluita oli suunniteltu, valmisteltu ja harjoiteltu, kaikkea ei voi käsikirjoittaa etukäteen. Erityisesti neuvottelijoiden ja tarkkailijoiden antama palaute oli keskiössä oppimisen kannalta. Yllättäviin tilanteisiin oli varauduttu, mutta silti reagointi saattoi jännittävässä tilanteessa olla haastavaa.

Neuvottelutilanteet ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa ovat todentuntuisimpia verrattuna suullisiin pari- ja ryhmätehtäviin tuttujen oman ryhmän suomenkielisten opiskelijoiden kesken pidettyihin harjoituksiin. On hyödyllistä harjoitella puhumista eri tavalla englantia puhuvien kanssa: oppia kuuntelemaan eri aksentteja sekä selittää asiat selkeästi ja ystävällisesti neuvottelun vastapuolelle, joka ei puhu suomea.

Myös kansainvälisen liiketalouden puolella vastaanotto neuvotteluharjoitukseen oli opiskelijoiden keskuudessa innostunutta, ja yhteisiä projekteja toivotaan lisättävän opintoihin. Kontakti suomalaisten opiskelijoiden ja kansainvälisen liiketalouden opiskelijoiden välillä on ollut vähäistä, joten nämä mahdollisuudet tutustua toisiin opiskelijoihin nähdään hyvin positiivisessa valossa

Neuvotteluiden jälkeisissä keskusteluissa nousi esille kulttuuriset erot ja yhtäläisyydet myyntineuvotteluissa. Esimerkiksi useissa suomalaisissa ryhmissä koettiin neuvottelu hinnasta tiukaksi, kun taas monissa BBA-tiimeissä, joiden kulttuuritaustassa tinkiminen kuuluu merkittävä osana kaupankäyntiin, hämmästeltiin neuvottelun katkeamista – moni luuli tinkimisen vasta alkaneen, kun suomalaiset jo kättelivät klousauksen merkiksi. Neuvottelutilanne suomalaisten opiskelijoiden kanssa auttoi kansainvälisen liiketalouden opiskelijoita myös näkemään kulttuurierot käytännössä; mitä täytyy ottaa omassa tekemisessä huomioon, kun toimitaan kansainvälisellä kentällä? Näitä toki käsitellään oppitunneilla, mutta teorian tueksi tarvitaan myös käytännön harjoitteita. Yllättävää oli varsinkin suomalaisten opiskelijoiden viestinnän suoruus, sekä se, että neuvotteluissa mentiin “suoraan asiaan”, ilman odotettua small talk –osuutta. Oppimisen näkökulmasta erityisen tärkeäksi koettiin neuvottelijoiden ja tarkkailijoiden antama palaute, opiskelijalta opiskelijalle.

Harjoitus osoitti, että Savonian kannattaa ristiinpölyttää opetusta ja hyödyntää enemmän kampuksen kulttuurien moninaisuutta. Kotikansainvälisyys on helppo toteuttaa kampuksella. Oppilaitoksena meidän tulisi tietoisesti luoda sellaisia rakenteita ja toteutuksia opintoihin, että aitoa kohtaamista tapahtuisi entistä enemmän. Yhteiskuntarakenteemme muutokset edellyttävät muutosta ja opetuksen tulee olla siinä suunnannäyttäjä. Tämä on myös pitovoiman vahvistamista. Miksi mennä kalaan kauemmaksi, kun lähelläkin on kalaisa lammikko?

---

Kirjoittajat:

Ulla Pekkarinen, lehtori, FM, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School

Sirpa Vauhkonen, lehtori, KTM, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School

Erja Karppinen, lehtori, MA, Savonia-ammattikorkeakoulu, tutkintokoulutuksen yksikkö, kielet

Milla Roth, lehtori, FM, Savonia-ammattikorkeakoulu, tutkintokoulutuksen yksikkö, kielet