Rakennusala muuttuu vauhdilla. Uudet ympäristövaatimukset, digitalisaatio ja lainsäädännön uudistuminen muokkaavat työn sisältöjä. Samalla tarve päivittää ja laajentaa ammattitaitoa kasvaa. Jatkuva oppiminen antaa varmuutta ja tukee työkykyä kaikissa uravaiheissa, ei vain nuorilla. Rakennusalalla tämä korostuu erityisesti, sillä käytettävät menetelmät ja työvälineet uudistuvat nyt nopeammin kuin aiemmin.

Osaaminen kasvaa kokemuksista, joita ei osaa ennakoida

Aloitin työurani 1990-luvun lamavuosina, jolloin vastavalmistuneille ei ollut tarjolla koulutusta vastaavia tehtäviä. Etsin vaihtoehtoisia urapolkuja ja työskentelin kymmenen vuotta kaupallisissa tehtävissä ja kymmenen vuotta henkilöstöhallinnossa. Näiden työtehtävien merkitystä ei aina ulkopuolelta huomattu, mutta ne loivat vahvan perustan vuorovaikutus-, organisointi- ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymiselle. Täydennyskoulutuksen jälkeen siirryin rakentamisen ja rakennuttamisen tehtäviin, joissa työskentelin niin ikään kymmenen vuoden ajan. Juuri tässä vaiheessa monialaisen taustani arvo konkretisoitui: aiempi osaaminen auttoi omaksumaan uutta nopeasti ja toi laajemman näkökulman prosesseihin, yhteistyöhön ja johtamiseen. Nyt toimiessani kuudetta lukuvuotta rakennustuotannon lehtorina näen urapolkuni muodostavan selkeän jatkumon. Eri vaiheiden opit tukevat opetustyötä ja opiskelijoiden ohjaamista. Kokemus on osoittanut, että asiantuntijuus ei synny hetkessä, vaan rakentuu vähitellen työuran eri kerroksista.

Työn ohessa opiskelu on mahdollistanut osaamisen kehittymisen

Ainoa kokopäiväisesti suorittamani tutkinto on markkinointimerkonomin tutkinto vuodelta 1991. Sen jälkeen olen suorittanut kolme ammattikorkeakoulututkintoa, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, opintoja avoimessa yliopistossa sekä useita täydennyskoulutuksia – kaikki työn ohessa ja erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelu ei ole ollut minulle itseisarvo, vaan väline ammatilliseen kasvuun. Ammattikorkeakoulujen työelämälähtöisyys ja joustavat toteutustavat ovat mahdollistaneet osaamisen uudistamisen ilman pitkiä poissaoloja työelämästä. Selkeät opintorakenteet ja itsenäisen etenemisen mahdollisuus ovat olleet ratkaisevia kiireisen arjen keskellä.

Joustavat opintorakenteet tukevat työssäkäyvää

Toimiessani monimuoto-opiskelijoiden tutoropettajana olen nähnyt läheltä, kuinka tärkeää selkeä opintorakenne on työssäkäyville opiskelijoille. Kun opinnot limittyvät työn ja perhe-elämän kanssa, ennakoitavat aikataulut ja yksiselitteiset tehtävänannot vähentävät stressiä ja helpottavat opiskelun suunnittelua. Opiskelijoiden palautteen perusteella lyhyet ohjevideot ja ymmärrettävät tehtäväkuvaukset tukevat etenemistä tehokkaasti. Kun opiskelija tietää, mitä häneltä odotetaan ja missä järjestyksessä, opiskelu etenee omaehtoisesti ilman jatkuvaa ohjaustarvetta. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) lisää joustavuutta, mutta edellyttää myös opiskelijan oma-aloitteisuutta. Parhaimmillaan se toimii yhteisenä suunnitelmana, joka tukee sujuvaa etenemistä ilman ylimääräistä kuormitusta kummallekkaan osapuolelle.

Useita reittejä osaamisen kehittämiseen

Jatkuva oppiminen on olennainen osa kestävää työuraa. Rakennusalan muutokset ja kestävän rakentamisen vaatimukset edellyttävät ajantasaista osaamista, jota voi kehittää myös työuran keskellä. Savonia-ammattikorkeakoulun opintopolut, avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ja täydennyskoulutukset tukevat osaamisen uudistamista. Savoniaan voi hakeutua useita eri reittejä pitkin. Perinteisen yhteishaun lisäksi avoimen ammattikorkeakoulun polkuopinnot mahdollistavat tutkinto-opiskelijaksi hakeutumisen 60 opintopisteen suorituksilla. Lisäksi vaihtoehtoja ovat erillishaut aiemmilla opinnoilla tai maahanmuuttajataustaisille hakijoille, siirtohaut toisista korkeakouluista sekä väyläopinnot toisen asteen opiskelijoille. Omaa osaamista voi täydentää myös yksittäisillä opintojaksoilla tai satelliittitoteutuksissa omalla paikkakunnalla.

---

Kirjoittaja

Marjo Hakulinen, rakennustuotannon lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu