Opiskelijat ovat päässeet yhdistämään teoriaopintonsa käytännön tekemiseen Savonian AI-MaSi–hankkeessa. AI-MaSi on hankeprojekti, jossa kehitetään autonomista kaivinkonetta tekoälyn avulla. Hankkeessa opiskelijat ovat päässeet työskentelemään pienoiskaivinkoneiden sekä isomman, täyssähköisen kaivinkoneen parissa. Sekä vaihto-opiskelijat että suomalaiset harjoittelijat ovat osallistuneet hankkeen työtehtäviin, oppineet uusia opiskelujaan tukevia taitoja ja kartuttaneet kokemustaan käytännön projektien parissa. Hanke on saanut tänä keväänä toivottaa tervetulleeksi kaksi vaihto-opiskelijaa Ranskasta. Artikkeli perustuu hankkeessa mukana olleiden opiskelijoiden kokemuksiin ja haastatteluihin.

Vaihto-opiskelijoiden kokemukset opiskelusta Savoniassa

Louis Dalongeville ja Felipe Bodart ovat konetekniikan opiskelijoita Ranskasta. He päättivät lähteä vaihtoon Suomeen ystävän suosituksen ja positiivisten mielikuvien vuoksi.

– Kuulin jatkuvasti Ranskassa, että Suomi on mahtava maa, ja ihmiset ovat todella mukavia, joten halusin kokeilla [Suomeen lähtemistä], Bodart sanoo.

Louis Dalongeville tuli vaihtoon Suomeen hänen ystävänsä kehotuksen takia. Hänen ystävänsä oli viime vuonna vaihdossa Savonialla ja työskenteli AI-MaSi-hankkeen parissa, kuten myös ystävykset tänä keväänä. Hankkeessa he ovat työskennelleet pienoismallikaivinkoneiden parissa. Mielenkiintoisin työtehtävä on ollut hankkeen täyssähköisen kaivinkoneen ajaminen.

– Koska työskentelimme prototyyppikaivinkoneen (pienoiskaivinkoneen) parissa, meidän täytyi ymmärtää, miten se toimii. Menimme katsomaan oikean kokoista kaivuria, ja opettelimme ajamaan sitä, Dalongeville sanoo.

Ranskalaiset ovat päässeet opiskelemaan ja työskentelemään suomalaisten kanssa. Totuteltavaa on ollut, sillä kulttuurien välillä on eroja.

– Näiden viiden kuukauden aikana olen oppinut työskentelemään ulkomaalaisten ihmisten kanssa, ja olen oppinut ymmärtämään erilaista kulttuuria, Bodart sanoo.

Suomessa ja Ranskassa opiskelu on heidän mukaansa erilaista. Muun muassa suomalaisten koulujen rentous ja matala hierarkia yllättivät vaihto-opiskelijat.

– Suomalaiset puhuttelevat opettajaa etunimellä, joka on outoa, sillä Ranskassa se on todella, todella, epäkohteliasta, Dalongeville sanoo.

Työ hankkeen parissa on kasvattanut heidän yhteistyötaitojaan etenkin monikulttuurisissa ja kansainvälisissä ympäristöissä. Kaiken kaikkiaan vaihto-opiskelijat ovat nauttineet ajastaan Suomessa ja suomalaiseen elämäntyyliin tutustumisesta.

– Suomalaisten kanssa työskentely on ollut todella hauskaa, suomalaiset ja ranskalaiset ovat todella erilaisia, ja kokemus on ollut todella upea. Pidin siitä kovasti, Bodart sanoo.

Bodart (vas.) ja Dalongeville työskentelemässä elektroniikan parissa.

Suomalainen (opiskelija)elämä ranskalaisten silmin

Suomessa eläminen on ollut heidän mukaansa seikkailu. He asuvat Suomessa yhteensä noin puoli vuotta, he saapuivat Suomeen tammikuussa, ja lähtevät kesäkuun alussa. Suomen talvi oli ranskalaisille uudenlainen kokemus, jota he odottivat innolla, mutta johon he eivät olleet varautuneet.

– Kun saavuimme Suomeen, lunta oli niin paljon ja oli niin kylmä. Se oli hullua, Bodart sanoo.

Toppatakiton Bodart ei muista paljonko Suomessa oli pakkasta, kun hän astui ulos lentokoneesta ensimmäistä kertaa, mutta hänen mukaansa ulkona oli aivan liian kylmä. Dalongeville puolestaan kertoo, että hänelle oli vaikea tottua talven pimeyteen.

– Oli vaikeaa tottua siihen, että päivänvaloa on vain kolme tuntia, ja myös unirytmin kannalta se oli hankala asia, Dalongeville sanoo.

Haasteista kuitenkin selvittiin, varsinkin kun kevät eteni ja Suomen luonto alkoi näyttää parastaan. Opiskelijat ovatkin ottaneet vapaa-ajastaan kaiken irti, ja kokeneet Suomessa paljon.

– Kävimme monessa paikassa Kuopiossa, muun muassa Puijon tornissa ja järvellä. Uimme paljon järvissä, Bodart sanoo.

Kuopiossa kiertelyn lisäksi vaihto-opiskelijat ovat reissanneet paljon naapurimaissa, he ovat käyneet Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Virossa. Lisäksi erityisesti Lappi ja Suomen luonto ovat tehneet vaihto-opiskelijoihin vaikutuksen. Lapissa koetut revontulet ovat olleet heille yksi vaihtokokemuksen kohokohdista.

– Lapin matkallamme näimme paljon kauniita revontulia. Kaikki ystävämme olivat siellä, katsomassa revontulia, olimme kaikki häkeltyneitä, se oli todella kaunis hetki, Dalongeville sanoo.

Dalongeville ja revontulet.

– Oli todella vaikuttavaa nähdä revontulet omin silmin, tulen muistamaan ne ikuisesti, Dalongeville kertoo.

Opiskelijat ovat kokeneet positiivisia yllätyksiä Suomessa. Luonnon lisäksi myös suomalainen opiskelijakulttuuri eroaa merkittävästi ranskalaisten opiskelijoiden tottumuksista.

– Opiskelijaelämä, kuten haalarikulttuuri ja haalarimerkit, on hullua, koska Ranskassa meillä ei ole mitään sellaista. Lisäksi juhlat, kuten vappu ja sitsit, kaikki oli todella mahtavaa ja todella hauskaa, Bodart kertoo.

Lopuksi – Mitä vaihtokokemus on antanut opiskelijoille?

Suomalaisten lisäksi Bodart ja Dalongeville ovat päässeet ystävystymään ja tekemään yhteistyötä myös muista maista olevien kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. Kuopioon vaihtoon tulleista opiskelijoista on muodostunut laaja mutta tiivis yhteisö, jonka kanssa he pääsivät reissaamaan ja kokemaan unohtumattomia hetkiä. Vaihto-opiskelun kautta nuoret pääsevät siis toden teolla käytännön kansainvälisiin ympäristöihin, joka on erittäin hyvää harjoitusta tulevaisuuden työelämää varten.

Yhteenvetona, Bodart ja Dalongeville ovat nauttineet kokemuksestaan. Opiskelijat pitivät käytännön tekemisestä sekä Savonian ilmapiiristä erittäin paljon. Suomessa opiskelu ja hankkeen parissa työskentely tarjosivat heille uusia näkökulmia työelämään, ja he suosittelevat muillekin vaihtojaksoa Savoniassa. Insinööriopiskelijat pääsivät kehittämään osaamistaan niin kansainvälisen kommunikaation, sekä käytännön teknisten kykyjen saralla.

– Rakastan tulla Suomeen, AI-MaSi-hankkeen parissa työskentely oli niin hauskaa, ja opin paljon, joten kyllä, tulkaa ihmeessä, Bodart sanoo.

Haastattelu on katsottavissa videomuodossa Instagramin puolella @savoniakone –profiilissa.

---

Kirjoittaja

Jonna Kokkonen, projektityöntekijä, Savonia-ammattikorkeakoulu