Savonia-artikkeli: Kansainvälistymisen tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet – näkökulmia EAIE 2025 -konferenssin keskustelusta Göteborgissa
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Osallistuin EAIE 2025 -konferenssissa Göteborgissa paneelikeskusteluun “Critical Conversations 02: Internationalisation at Risk: Challenges and the Road Ahead”. Paneeli järjestettiin ajankohtana, jolloin kasvava nationalismi, autoritaariset hallintomallit ja rahoituksen painopisteiden muutokset luovat paineita korkeakoulutuksen kansainväliselle yhteistyölle. Samaan aikaan kun puolustusbudjetit kasvavat, kansainvälinen tutkimusyhteistyö kohtaa leikkauksia.
Paneelin alustajina toimivat: Diederich Bakker (Hanze University of Applied Sciences, Alankomaat) ,Michelle Stewart (University of Strathclyde, Iso-Britannia) ja Andreas Göthenberg ( Swedish Foundation for International Cooperation in Research and Higher Education ,STINT, Ruotsi)
Keskustelussa kysyttiin, miten voimme turvata ja jopa vahvistaa globaalin korkeakouluyhteistyön tulevaisuutta?
Miksi kansainvälistyminen on tärkeää?
Keskusteluissa korostui, että kansainvälistymisen hyödyt ovat moninaiset: se vahvistaa instituutioiden kapasiteettia ja profiilia, lisää kulttuurista ymmärrystä ja työllistymismahdollisuuksia, rikastuttaa opetusta ja tutkimusta sekä luo uusia tulonlähteitä. Näiden hyötyjen turvaamiseksi keskeisiksi prioriteeteiksi nostettiin opiskelijavaihto ja tutkintoon tähtäävä liikkuvuus, kansainvälinen tutkimusyhteistyö ja sen tuotokset, opetussuunnitelmien kansainvälisen ja kulttuurisen sisällön vahvistaminen, kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden houkuttelu sekä yhteis- ja kaksoistutkinto-ohjelmien kehittäminen.
Euroopassa painopiste on erityisesti opiskelijaliikkuvuuden ylläpitämisessä ja vahvistamisessa, kun taas Pohjois-Amerikassa opiskelijarekrytointi nähdään ensisijaisena tavoitteena. Samalla kansainvälistymisen kapasiteetin rakentaminen kohtaa merkittäviä haasteita. Kehitysavun leikkaukset, erityisesti Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, ovat johtaneet koulutusohjelmien supistumisiin matalan tulotason maissa, mikä on vaikuttanut tutkinto-ohjelmiin, tutkimusyhteistyöhön ja liikkuvuusmahdollisuuksiin. Avun väheneminen voi lisätä epävakautta ja muuttoliikettä, mikä luo paineita myös korkeakoulutukselle. Näitä hyötyjä ja rakenteita uhkaavat lisäksi rahoitusleikkaukset, poliittinen epävarmuus ja geopoliittiset jännitteet.
Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden kehitys
Euroopan unionissa ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvoi vuonna 2023 lähes 1,8 miljoonaan. Iso-Britanniassa opiskelijamäärät puolestaan putosivat jyrkästi Brexitin seurauksena, vaikka hallitus pyrkii rakentamaan uusia yhteistyömalleja EU:n kanssa. Yhdysvalloissa kansainvälisten opiskelijoiden määrä nousi vuonna 2024 kaikkien aikojen ennätykseen, 1,13 miljoonaan. Intia ohitti Kiinan suurimpana lähtömaana, mutta samanaikaisesti on esitetty ennusteita jopa 30–40 prosentin laskusta uusien opiskelijoiden rekrytoinnissa. Tällainen kehitys voisi johtaa miljardien dollarien tulonmenetyksiin.
Globaalit muutostrendit
Maailman bruttokansantuotteen painopiste siirtyy yhä vahvemmin Aasiaan, sillä Kiina ja Intia kasvattavat osuuttaan samalla, kun EU:n ja Yhdysvaltojen suhteellinen merkitys pienenee. Väestönkasvu keskittyy Afrikkaan ja Aasiaan. Afrikan väkiluvun odotetaan kasvavan merkittävästi vuosisadan puoliväliin mennessä, mikä lisää koulutuskysyntää ja kansainvälisen yhteistyön tarvetta.
Tieteellinen vaikuttavuus keskittyy edelleen huippuyliopistoihin, erityisesti Yhdysvalloissa, mutta maailman johtavat innovaatiokeskittymät sijaitsevat yhä useammin Aasiassa, kuten Shenzhen–Hong Kong–Guangzhou, Tokyo–Yokohama, Beijing ja Seoul, sekä Yhdysvaltojen San Jose–San Francisco. Tämä osoittaa Aasian vahvistuvaa roolia globaalissa tutkimus- ja innovaatiokentässä.
Poliittisella tasolla Euroopan unionin kansainvälistymisstrategiat ovat siirtyneet avoimuuden korostamisesta (Open Innovation, Open to the World; 2015) linkki alla turvallisuusuhkiin varautumiseen (Tackling R&I Foreign Interference;2021).linkki alla Tämä muutos haastaa korkeakoulujen perinteistä roolia avoimen kansainvälisen yhteistyön edistäjinä.
Samalla tutkimusverkostot muodostuvat monitasoisesti kansakuntien, instituutioiden ja yksittäisten tutkijoiden välille. Globaalit haasteet edellyttävät tiivistä yhteistyötä, mutta geopoliittiset jännitteet ja rajoitteet voivat kaventaa avoimuutta ja rajoittaa liikkuvuutta.
Koulutus globaalien muutosten keskellä
Koulutus on sijoitettava olennaiseksi osaksi yhteiskunnan infrastruktuuria, ja kansainvälistymisen sekä kehitysavun vaikutukset on kytkettävä tiiviimmin turvallisuuteen ja rauhanrakentamiseen. Päätöksentekijöihin vaikuttaminen edellyttää arvolähtöistä viestintää, ja korkeakoulut tarvitsevat resilienssiä vahvistavaa johtajuutta, joka perustuu empatiaan, yhteisöllisyyteen ja kykyyn selviytyä epävarmuudessa.
Yliopistot ovat luonnostaan kansainvälisiä, ja niiden tehtävänä on jatkaa yhteistyötä, kantaa globaalia vastuuta ja edistää vastuullista kansainvälistymistä. Nykyinen geopoliittinen tilanne puolestaan edellyttää uusia toimintatapoja, jotka perustuvat tietoon ja tulevaisuuden suuntausten arviointiin. Kansainvälinen akateeminen yhteistyö on ratkaisevaa tieteellisen laadun, innovaation, talouskasvun, turvallisuuden ja globaalien haasteiden ratkaisemisen kannalta. Opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuus säilyy avaintekijänä, ja korkeakoulujen johtajilta vaaditaan osaamista sekä strategista ja kilpailukykyistä otetta, jotta kansainvälistymisen hyödyt voidaan turvata myös tulevaisuudessa.
Kansainvälistymisen tulevaisuus ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii aktiivista johtajuutta, strategisia ratkaisuja ja sitoutumista yhteistyöhön , yli rajojen ja epävarmuuden keskellä.
Kansainvälistymisen tulevaisuus ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii aktiivista johtajuutta, strategisia ratkaisuja ja sitoutumista yhteistyöhön yli rajojen ja epävarmuuden keskellä.
Kirjoittaja: Marja Gröhn-Rissanen, kansainvälisyyskoordinaattori ja hoitotyön lehtori, terveysala, Savonia-ammattikorkeakoulu. Marja-Gröhn-Rissanen@savonia.fi
Lähteet: