Kuinka me voisimme kätilöinä tukea perheitä heidän toivomansa lapsiluvun toteutumiseksi? Mitä syitä sille on, että toteutunut lapsiluku jää toivottua pienemmäksi? Tiedetään, että tietoisuus hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä on puutteellista ja omaa hedelmällisyyttä arvioidaan yläkanttiin (Berg 2018; Rotkirch, Tammisalo, Miettinen & Berg 2017, 101). Synnytys pelottaa ja huono synnytyskokemus voi johtaa siihen, ettei seuraavaa tule (Joensuu, Mikkola 2025; Mäkelä, Airo, Tokola, Saisto & Rouhe 2021; Saisto 2000).

Hedelmällisyyteen vaikuttaminen

Hedelmällisyys tarkoittaa kykyä lisääntyä, eli saada lapsia (Klami 2023). Ja niin ikävältä kuin se kuulostaakin, ikä vaikeuttaa tätä kykyä. Esimerkiksi 34–36 – vuotiaista naisista 40 % raskautui alle puolessa vuodessa, kun taas vastaava luku 25–27-vuotiailla naisilla oli 60 %. (Berg 2018.) Kun lukuja katsoo, ovat ne melko kaukana terveystiedon tunneilta tutusta ”jokaisesta yhdynnästä voi tulla raskaaksi” -puheesta. Riittävä ja oikea-aikainen hedelmällisyystieto olisikin tarpeen, jotta ihannelapsiluku kävisi toteen (Äimälä 2020, 42–43).

Positiivisesti omaan lisääntymisterveyteen voi vaikuttaa tupakoimattomuudella, normaalipainolla, välttämällä turhaa kemikaalikuormaa ja suojautumalla seksitaudeilta (Terveyskylä 2020). Myös sillä, mitä lääkkeitä käyttää on vaikutusta. Niinkin yleinen kipulääke kuin Burana häiritsee ovulaatiota ja vaikeuttaa munasolun kiinnittymistä limakalvolle. Lihaskasvua tavoittelevan, anabolisia steroideja käyttävän nuoren mieleen ei myöskään välttämättä juolahda, että niiden käyttö voi lamauttaa siittiöiden tuotannon. (Koskimies 2004, 27.)

Synnytyspelon hoito ja synnytyskokemukseen panostaminen

Lähes jokainen raskaana oleva jännittää synnytystä, mikä on täysin luonnollista, mutta arviolta jopa joka viides odottaja kärsii synnytyspelosta. Synnytyspelko voi pahimmillaan häiritä raskauden sekä synnytyksen fysiologista kulkua, mikä on riski synnytyksen komplisoitumiselle ja kielteiselle synnytyskokemukselle. Uudelleensynnyttäjillä aiemmat huonot kokemukset synnytyksistä ovat synnytyspelon suurin syy. Vaikea synnytys voi johtaa emotionaalisen trauman syntyyn, millä puolestaan voi olla vaikutuksia vanhemmuuteen ja seuraavan lapsen hankintaan. Tästä syystä on tärkeää hoitaa synnytyspelkoa ja pyrkiä positiiviseen synnytyskokemukseen. (Joensuu, Mikkola 2025; Mäkelä ym.2021; Saisto 2000.)

Synnytyspelon ehkäisyssä ja myönteisemmän synnytyskokemuksen luomisessa tiedonsaanti, neuvolan perhevalmennus ja synnytyssairaaloiden synnytysvalmennus näyttelevät suurta roolia. Valmennuksissa tulisi käsitellä synnytyspelkoa ja erilaisia kivunlievitysmenetelmiä sekä vahvistaa synnyttäjän luottamusta itseensä sekä hoitohenkilökuntaan. Myös yksilöllisen tuen tarve tulee arvioida. Positiiviseen synnytyskokemukseen vaikuttavat myös hoitohenkilökunnan kiireetön läsnäolo, synnyttäjän tarpeisiin vastaaminen, kuulluksi tuleminen, turvallisuuden tunne, riittävä tieto synnytyksen kulusta ja hallinnan ja pystyvyyden tunteet sekä hyvä kivunhoito. Synnytys on naisen elämän tärkeimpiä kokemuksia, joten hyvään, kokonaisvaltaiseen synnytyksen hoitoon tulee pyrkiä. (Joensuu, Mikkola 2025; Mäkelä ym. 2021; Saisto 2000.)

Kätilö tukena matkalla vanhemmuuteen

Perhesuunnittelun tulisi olla osa kaikille kuuluvaa terveyskasvatusta mahdollisesti jo yläkoulusta alkaen. Kätilöillä on tiedettävästi kokonaisvaltainen osaaminen hedelmällisyydestä ja lisääntymisterveydestä, joten heidän ammattiosaamistaan olisi hyvä hyödyntää (Saranti, Harizopoulou, Bili, Pados, Goulis, Vavilis & Vivilaki 2025). Tärkeitä läpikäytäviä teemoja olisi muun muassa hedelmällisyysterveyden edistäminen ja raskautumiseen vaikuttavat tekijät. Toisella ja kolmannella asteella opiskelevat voisivat hyötyä tiedosta lapsiperheiden palveluista ja siitä, millaista taloudellista tukea Kela tarjoaa vanhemmille. Myös perheellistymistoiveiden lempeä puheeksi otto erilaisten terveystarkastusten yhteydessä voisi olla perusteltua toimintaa edistämään hedelmällisyyttä sekä lisääntymisterveyttä.

Kätilövetoisiin synnytysvalmennuksiin panostamalla on tutkitusti mahdollista vaikuttaa synnytyspelkoon ja positiivisempaan synnytyskokemuksen (Haapio, Kaunonen, Arffman, Åstedt-Kurki 2016; Zaman ym. 2025). Synnyttäjien kokonaisvaltaisen tietoisuuden lisääminen, pystyvyyden tunteen vahvistuminen ja synnytyksen yllätyksellisyyteen varautuminen valmistavat paremmin synnytykseen, ja ovat yhteydessä positiivisempaan synnytyskokemukseen. (Mäkelä ym. 2021; Tiitinen 2023). Myös odotusaikana saatu ohjaus erilaisista kivunlievitysmahdollisuuksista synnytyksen eri vaiheissa lisää synnyttäjien tyytyväisyyttä ja hälventää kipuun liittyvää pelkoa. Osoitteesta https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205057478 on ladattavissa opas lääkkeettömistä kivunlievitysmenetelmistä, joita perhe voi käyttää kotona synnytyksen lähestyessä.

Kaiken kaikkiaan synnytyskokemus on monen tekijän summa, johon yhdistyy muun muassa mielikuvia, odotuksia ja ajassa rakentumista. Kokemuksesta on hyvä puhua, tarvittaessa jopa useampaan otteeseen, ja mielellään synnytystä hoitaneen kätilön kanssa. Synnytyskokemuksen ollessa yhteydessä mahdollisiin myöhempiin raskauksiin ja synnytyksiin, tulee meidän kätilöiden hoitaa synnytyspelkoa ja vaalia positiivista synnytyskokemusta. Syntyvyyden ollessa jo näin alhaisissa lukemissa kautta aikojen ja synnyttäjien keski-iän noustessa, ei meillä ole varaa menettää yhtään syntyvää lasta pelon alle.

Artikkeli on kirjoitettu osana Kätilötyön kehittäminen ja johtaminen -opintojaksoa.

Kirjoittajat:

Elina Penttinen, kätilöopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, s2500052@edu.savonia.fi

Kirsi Valovuori, kätilöopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, s2500056@edu.savonia.fi

Anna-Kaisa Kokkonen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, anna-kaisa.kokkonen@savonia.fi

Lähteet:

Berg, V. 2018. Hedelmällisyys laskee jo ennen 35. ikävuotta. Tietovuoto-artikkeli 3/2018. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/hedelmallisyys-laskee-jo-ennen-35-ikavuotta/. Viitattu 8.4.2025.

Haapio, S., Kaunonen, M., Arffman, M & Åstedt-Kurki, P. 2016. Effects of extended childbirth education by midwives on the childbirth fear of first-time mothers. https://doi.org/10.1111/scs.12346. Viitattu 10.4.2015.

Joensuu, J., Mikkola, T. 2025. Suurin osa synnytyskokemuksista on myönteisiä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2025;141(2):135–40. https://www.duodecimlehti.fi/duo18622. Viitattu 6.4.2025.

Klami, R. 2023 Miten puhua tytölle hedelmällisyydestä. https://www.duodecimlehti.fi/duo17567. Viitattu 10.4.2025.

Koskimies, A.I. 2004. Hedelmällinen rakkaus – toiveena lapsi. Helsinki: Tammi.

Mäkelä, T., Airo, R., Tokola, M., Saisto, T & Rouhe, H. 2021. Traumaattisesta synnytyksestä toipuminen. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2021;137(1):72–8. https://www.duodecimlehti.fi/duo16006. Viitattu 6.4.2025.

Rotkirch, A., Tammisalo, K., Miettinen, A. & Berg, V. 2017. Miksi vanhemmuutta lykätään? Nuorten aikuisten näkemyksiä lastensaannista. Perhebarometri 2017. Helsinki: Väestöliitto ry. https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2020/11/1dcbf08d-perhebarometri-2017.pdf. Viitattu 10.4.2025.

Saisto, T. 2000. Synnytyspelot ja niiden hoitaminen. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2000;116(14):1483–1488. https://www.duodecimlehti.fi/duo91649. Viitattu 6.4.2025.

Saranti, E., Harizopoulou, V., Bili, E., Pados; E., Goulis, D., Vavilis, D. & Vivilaki, V. 2025. What midwives should know about fertility awareness and its impact on reproductive behavior. https://www.europeanjournalofmidwifery.eu/What-midwives-should-know-about-fertility-awareness-and-its-impact-on-reproductive,195830,0,2.html. Viitattu 10.4.2025.

Terveyskylä. 2020. Hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät. Naistalo. https://www.terveyskyla.fi/naistalo/lisaantymisterveys/hedelmallisyys/hedelmallisyyteen-vaikuttavat-tekijat. Viitattu 10.4.2025.

Tiitinen, A. 2023. Synnytyskivunhoito. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00883. Viitattu 6.4.2025.

Äimälä, A-M. 2020. Ikä ja hedelmällisyys – ”Saanko kysyä yhden kysymyksen?”. Julkaisussa Tuomi J. (toim.) Viisaat valinnat: hedelmällisyyden suojelu. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. 41–53. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/355743/Viisaat-Valinnat-Hedelmallisyyden-suojelu.pdf?sequence=2&isAllowed=y. Viitattu 8.4.2025

Zaman, A., Fadlalmola, H., Ibrahem, S., Ismail, F., Abedelwahed., Ali, A., Abdelgadim, N., Mustafa, A., Ahmed, I., Ahmed, N., Eltyeb, A., Gaafar, D., Alnassry, S., Adam, A., Yasin, N., Ali, R., Fadlalla, A., Eltayeb, A. & Saad, A. 2025. The role of antenatal education on maternal self-efficacy, fear of childbirth, and birth outcomes: A systematic review and meta-analysis. https://doi.org/10.18332/ejm/200747. Viitattu 10.4.2025.