Osallistuin lokakuussa 2023 kätilöopiskelijoille suunnatulle intensiivikurssille Belgiassa. Kyseinen BIP-kurssi (Blended Intensive Programme) on osa Erasmus -vaihto-ohjelmaa, joita Savonia järjestää yhdessä ystävyyskoulujensa kanssa. Intensiivikurssi on erinomainen vaihtoehto meille, jotka haaveilemme vaihto-opintoihin lähtemisestä, mutta joille pitkä vaihto ei ole mahdollista. Intensiivikurssit kestävät vähintään 5 vuorokautta ja niistä on mahdollista saada opintopisteitä.

Kurssin teemana oli “Kätilötyön tulevaisuus: kätilötyön haasteet muuttuvassa maailmassa”. Kurssille osallistui opiskelijoita ja opettajia kolmesta ammattikorkeakoulusta Suomesta, Irlannista ja Belgiasta. Isäntäkouluna toimi belgialainen ammattikorkeakoulu UCLL (UC Leuven Limburg). Kurssiohjelmaan kuului mielenkiintoisia luentoja, yhteisen kurssitehtävän tekeminen, päiväretki Leuveniin sekä vapaata tutustumista Genk-kaupunkiin, jossa kurssi järjestettiin.

Kätilötyön tulevaisuus ja haasteet

Intensiivikurssiin kuului ennakkotehtävä sekä paikan päällä tehtävä ryhmätehtävä. Ennakkotehtävässä jokainen maa esitteli oman maansa kätilötyötä, sekä siinä esiintyviä mahdollisia kehityskohteita. Mielenkiintoisesti jokaisen maan esitelmistä nousi esiin kätilötyön haasteita, joihin seuraava kurssitehtävä tulisi pureutumaan tarkemmin.

Paljon löytyy tutkimustietoa aiheesta, mitä naiset toivoisivat kätilöntyöltä. Esimerkiksi naiset haluaisivat samojen kätilöiden osallistuvan heidän hoitoonsa aina raskauden alusta aina lapsivuoteelle asti. Juuri tätä käytäntöä yritetään saada Irlannissa toimimaan hoitopiirien avulla. Irlannin opiskelijoiden mukaan käytäntö ei toimi riittävän hyvin, jotta hoidonjatkuvuus toteutuisi suunnitellusti. Belgialaiset opiskelijat puolestaan kertoivat vaikeudestaan saada osallistua kätilöopiskelijalta vaadittuihin 40 synnytyksen ulosauttoon maassa olevan tavan vuoksi. Belgiassa synnytyslääkärit hoitavat synnytyksen ponnistusvaiheen ja josta heille maksetaan erillinen korvaus.

Suomalaisten kätilöopiskelijoiden esityksessä hämmästystä aiheutti suomalainen neuvolatoiminta. Neuvoloissamme työskentelevät kätilön sijaan terveydenhoitajat, kun taas Irlannissa ja Belgiassa kätilöt hoitavat myös raskauden ajan seurannan. Perustelimme neuvoloiden tekevän yhteistyötä synnytyssairaalan kanssa ja kerroimme järjestelyn toimivan, mutta ymmärsimme myös heidän näkökulmansa aiheeseen.

Kätilötyön kehittäminen -ryhmätehtävä

Intensiivikurssin olennaisin osa oli kurssin aikana toteutettava tehtävä. Tehtävän tarkoituksena oli esitellä lopputyönä jokin kätilötyön kehittämiskohde, johon toivoisimme voivamme vaikuttaa tulevaisuudessa. Perinteistä Powerpoint -esitelmää ei saanut käyttää vaan esitelmä tuli tuottaa esimerkiksi podcastina, videona, taideteoksena, tai haastatteluna. Opiskelijat jaettiin pienryhmiin, joissa oli osallistujia kaikista kurssin maista.

Oman pienryhmäni aiheeksi valikoitui ”Kätilötyön jatkuvuus”. Idea työllemme tulikin ennakkotehtävistä ja niissä käsitellyistä ongelmakohdista. Toteutimme aiheen myös tutkittuun tietoon nojaten. Tutkimustietoa löytyy mm. naisten ja perheiden toiveesta saada tutustua synnytystä hoitavaan henkilökuntaan, erityisesti kätilöihin, jo ennen synnytystä. Näin äidit ja perheet saisivat luotua luottamussuhdetta synnytystä hoitavaan kätilöön, minkä on todettu osaltaan parantavan synnytyskokemusta, synnytyksen sujumista sekä ehkäisevän myös synnytyspelkoa. Esitellessämme työmme ideaa kurssin opettajille, minut yllätti kuinka poliittisesti ja laaja-alaisesti meidän tuli työtämme ajatella. Kuinka voisimme esitellä työtämme niille eri tason päättäjille, jotka voisivat vaikuttaa toimintoihin ja mahdollistaa muutoksia. Kuinka saisimme heidät välittämään aiheestamme?

Taiteen avulla huomiota

Päätimme toteuttaa työmme taiteen keinoin. Tarkoituksena oli tuottaa iso ja julkinen taideteos, jonka luomiseen osallistuttaisimme sen yhteisön jäseniä, jossa taideteos olisi esillä. Tavoitteena olisi saada naisten sekä perheiden ”ääni kuuluviin”.

Ajatuksena oli, että taideteoksen voisi sijoittaa julkiselle paikalle, esimerkiksi kaupungin torille tai sairaalan aulaan. Kuitenkin niin, että sinne on yleisöllä vapaa pääsy. Taideteos jaettaisiin kolmeen osioon: synnytystä edeltävä aika, synnytys ja lapsivuodeaika. Naiset ja perheet voisivat käydä kirjoittamassa omia toiveitaan ja parannusehdotuksia kätilötyön kehittämiseksi haluamansa osion alle.

Taideteoksen prototyyppi syntyikin nopeasti. Valmistimme taideteoksen isolle pahville, jolle revimme ja liimasimme tutkimustiedon palasia. Näistä tutkimuksista korostimme korostustussilla lauseita ja sanoja, joita halusimme työssämme nostaa esille kuten ”hoidon jatkuvuus”, ”perheen tarpeet”, ”sama kätilö”. Taiteellisuutta varten lisäsimme tauluun suuren mustan ympyrän nuolineen kuvaamaan niin hoidon jatkuvuutta kuin elämän kiertokulkua. Palapelin palat taulussa kuvastavat kuinka raskaus, synnytys ja lapsivuodeaika itsessään ovat tärkeitä vaiheita naisen ja perheen elämässä, mutta jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden.

Taideteokseen pyysimme muita kurssilaisia kirjoittamaan omia kokemuksiaan ja toiveitaan ja liittämään ne tauluun. Eri osa-alueet on värikoodattu vuoksi. Teoksen etualalla näkyy ohjeet, kuinka taulua voi täyttää. Lisäsimme etualalle vielä pienen infon kertomaan taideteoksesta. Annoimme taideteokselle nimen ”Here’s what I want”.

Oppimista, ystäviä ja vohveleita

Näin pari vuotta kurssin päättymisen jälkeen muistelen lämpimästi siellä kohtaamiani ihmisiä ja hauskoja tapahtumia. Sain kurssilta uusia ystäviä, joiden kanssa pidän yhteyttä tänäkin päivänä mutta sain myös syvällisempää, ammatillista kasvamista omaa uraani varten. Voin lämpimästi suositella niin intensiivikurssille osallistumista kuin Belgiaa matkakohteena, vaikkapa vain suklaiden ja vohveleiden nähden.

Kirjoittaja:

Henna Salkunen, kätilöopiskelija Savonia AMK, henna.salkunen@edu.savonia.fi

Raija Tuovinen, lehtori Savonia AMK, raija.tuovinen@savonia.fi

Kuvat:

Sylvie Dewaele, kätilötyön koulutuspäällikkö UCLL, Leuven