Johdanto

Hyvinvointialueiden rahoitus ja palvelut uudistuvat. Nykyinen hallitus jatkaa säästöpolitiikkaansa hallitusohjelmassaan ilmoittamalla uusista säästötarpeista hyvinvointialueille viimeisimmässä lausuntokierroksessaan (Valtiovarainministeriö 2026). Hallitusohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelulainsäädäntöä ja ohjata hyvinvointialueita. Uudistusta edistävän työryhmän yhtenä tarkastelun kohteena on ollut lastensuojelulain ja sosiaalihuollon rajapinnan selkiyttäminen. Työryhmä ehdottaa, että tulevaisuudessa lastensuojelun alle jäisivät ainoastaan lapsen sijaishuolto ja sijaishuollonaikaiset rajoitustoimenpiteet. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2026, 7–8, 65–66.) Tämä tarkoittaisi, että lastensuojelun avohuollon tukitoimet ja jälkihuolto siirrettäisiin sosiaalihuoltolain alle. (Lastensuojelun keskusliitto 2026.)

Hallituksen tekemät leikkaukset kohdistuvat heikoimmassa asemassa oleviin, ja hallituksen tekemien leikkausten vuoksi köyhyysrajan alapuolelle on tippunut 31000 lasta lisää vuoden 2023 jälkeen (Lastensuojelun keskusliitto 2025). Hallituksen tekemät leikkaukset näkyvät myös perhetyön kentällä perheiden taloudellisten tilanteiden vaikeutumisena. Tiukentunut rahatilanne heikentää perheiden voimavaroja ja tuo lisähaasteita perheiden elämään. Kun taloudellinen tilanne on haastava, kuluu iso osa perheiden voimavaroista perustarpeista huolehtimiseen ja perheen on vaikea löytää voimavaroja muutostyöskentelyyn. Oikea-aikaiset perhetyön palvelut ovat avainasemassa tukemassa perheitä haastavassa tilanteessa. Kehittyvä perhetyö on ajankohtainen aihe, sillä leikkausten lisäksi uudistuksia on menossa niin lainsäädännössä kuin palvelujen kehittämisessä, ja molemmat edellä mainitut uudistukset tulevat vaikuttamaan perheiden arkeen.

Perhetyön järjestäminen maksuttomana erityistä tukea tarvitseville lapsille ja perheille kuuluu hyvinvointialueiden tehtäväksi (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 18§). Hyvinvointialueita kehitetään ja muutos on väistämätön myös perhetyön työkentällä. Tämä haastaa perhetyöntekijän roolia olla tukemassa asiakasta haastavassa tilanteessa samaan aikaan, kun palveluja kehitetään ja yhtenäistetään. Haasteensa työntekijän roolille tuovat alueelliset erot, sillä perhetyön palvelua on toteutettu eri alueilla eri tavoin. Työskentelyssä on eroavaisuuksia myös nimikkeissä ja koulutusvaatimuksissa. Toimintatapojen muuttaminen vie aikaa ja uudet toimintatavat ovat haastavat toteuttaa eri alueilla samalla tavalla, sillä etäisyydet ja asiakasmäärät ovat erilaisia. Kehittämistyötä hyvinvointialueiden perhetyön eteen on tehtävä. Jo vuoden 2019 lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) työpaperi sisälsi ehdotuksen perhetyön palveluiden jäsentämisestä, sillä perhetyön eri toteutusmuodoista ei ollut pystytty luomaan kansallisesti selkeää kokonaisuutta (Alatalo ym. 2019, 13.) Kehittämistyö jatkuu edelleen.

Perhetyö hyvinvointialueilla

Perhetyö käsitteenä voi tarkoittaa monenlaista (Rönkkö ja Rytkönen 2010). Hyvinvointialueet organisoivat perhetyötä monin eri tavoin soveltaen sosiaalihuollon lainsäädäntöä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024, 74). Lain mukaan perhetyö on sosiaaliohjausta (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 18§). Perhetyön tavoitteena on tukea perheen vuorovaikutustaitoja, sosiaalisen verkoston laajentumista, sekä vanhemmuutta ohjaten perhettä arjenhallinnassa ja lastenkasvatuksessa. Tuen on tarkoitus olla mahdollisimman varhain tavoitettavaa ja matalakynnyksistä, eikä se vaadi perheeltä lastensuojelun asiakkuutta. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2024a.) Perhetyö on hyvinvointialueen järjestämää maksutonta palvelua erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Perhetyötä voidaan tarjota ennaltaehkäisevänä varhaisena tukena, sosiaalihuoltolain mukaisena perhetyönä sekä lastensuojeluasiakkuuden myötä tehostettuna perhetyönä, silloin kun sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö ei riitä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024, 73.) Sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön ja lastensuojelulain mukaisen tehostetun perhetyön eron nähdään olevan työskentelyn intensiteetissä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024b.) Lastensuojelulain (Lastensuojelulaki 417/2007, 36§) mukaan tehostettua perhetyötä on järjestettävä tarvittaessa lapsen ja perheen tuen tarpeisiin perustuen lastensuojelun avohuollon tukitoimena.

Työskentelyn pitkäaikaisuuden ja oikea-aikaisuuden merkitys on tunnustettu myös Euroopan tasolla keskusteltaessa varhaisen tuen vaikuttavuuden edellytyksistä (Reimer, Masgras ja Lara Montero 2025, 22). Hyvinvointialueet ovat haastavassa paikassa, kun tavoitteena on kääntää painopiste raskaista korjaavista palveluista varhaisen tuen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Sosiaalihuollon palvelu-uudistusta koskevat ehdotukset tarkoittaisivat asiakkaille mahdollisesti oikea-aikaisempaa ja tarkoituksenmukaisempaa apua (Sosiaali- ja terveysministeriö 2026, 36). Perhetyö on kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä perheiden tukemista, jonka tavoitteena on perheiden elämänhallinnan ja omien voimavarojen käyttöönoton tukeminen. Oikea-aikainen tuki voi ehkäistä perheiden ongelmien kasvamista, syrjäytymistä ja esimerkiksi lastensuojelun tarvetta. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2024a). Perhetyön kontekstissa tämä tarkoittaisi satsaamista varhaisen tuen perhetyön palveluihin, sillä tällä hetkellä perheiden tilanteet ovat jo usein pitkällä heidän tullessa asiakkuuteen.

Tällä hetkellä eri hyvinvointialueilla tuotetaan perhetyön palveluita monin eri tavoin. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue tarjoaa lastensuojelun asiakkuudessa oleville perheille tehostettua perhetyötä, sijaishuollon perhetyötä, intensiivistä avoarviointia ja MDFT-terapiaa (Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 2026). Lapin hyvinvointialueen verkkosivuilla perhetyötä ei ole eritelty vaan sieltä löytyy ainoastaan maininta, että perhetyö ei vaadi lastensuojelun asiakkuutta. Lapin hyvinvointialueen sivuilla tarkennetaan perhetyö “suunnitelmalliseksi, tavoitteelliseksi ja pitkäjänteiseksi perheen tukemiseksi”. (Lapin hyvinvointialue 2026.). Maantieteelliset etäisyydet vaikuttavat perhetyön palvelun tarjontaan. Pirhan, eli Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirkanmaan hyvinvointialue 2026) sivuilta näkee, että perhetyö määritellään asiakkaille “tueksi ja avuksi” perheelle. Keusoten hyvinvointialueen nettisivulla perhetyö tulee esille perhesosiaalityön yhteydessä niin, että sivustolla siirrytään yhtäkkiä perhetyöhön (Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 2026). Asiakas ei nettisivujen perusteella saa selkeää kuvaa palvelujen sisällöstä, ja siitä milloin ne ovat oikea-aikaisia. Vantaa-Keravan hyvinvointialue (2026) täsmentää sivuillaan, että perhetyön keskiössä on muutokseen tähtäävä keskustelu. Riippuu siis paljon kohtaavasta työntekijästä, miten hän avaa palveluita asiakkaalle.

Kun perhetyössä hyödynnetään keskustelun lisäksi suunnitelmallisuutta ja toiminnallisia menetelmiä, luovat nämä selkeän eron lapsiperheiden kotipalvelun konkreettiseen siivous- ja lastenhoitoapuun. Kuitenkin kokemuksesta tiedetään, etteivät perheet välttämättä tiedä, mitä eroa palveluilla on, ja mitä perhetyö oikeasti tarkoittaa. Hyvinvointialueiden tarjoama määritelmä perhetyöstä vaihtelee siis suuresti jo pelkästään siitä asiakkaille annettavan tiedon perusteella. Asiakkaan orientaatioon ja palvelun onnistumiseen vaikuttaa suuresti se, missä käsityksessä asiakas tulee palveluun. Palvelut eivät ole yhdenmukaisia eri alueilla. Voidaanko siis taata se, että eri alueiden asiakkaat saavat palvelua yhdenvertaisesti?

Palveluiden yhteensovittamisen kehittämistyöstä toimii hyvänä esimerkkinä Itlan yhteisövaikuttavuustyö, jossa lapsen ja hänen läheisiään pyritään tukemaan kokonaisvaltaisesti yhteistyöllä toimijaverkoston kanssa (Itla 2026.) Tämän hetken hallitusohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelulainsäädäntöä ja ohjata hyvinvointialueita palvelu-uudistuksessa niin, että palvelut perustuisivat tarkoituksenmukaiseen porrastukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän palvelu-uudistus työryhmän yhtenä tarkastelun kohteena on ollut lastensuojelulain ja sosiaalihuollon rajapinnan selkiyttäminen. Lastensuojelulain kokonaisuudistuksen valmistelu on myös kesken, mikä on hankaloittanut työryhmän palvelu-uudistusta, sillä käytössä ei ole ollut tarpeeksi tietoa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2026, 7–8, 65–66.) Uudistuksella luodaan uusi lapsiperhepalvelu, joka kokoaa yhteen perhetyön, kasvatus- ja perheneuvonnan, lastensuojelulain tehostetun perhetyön ja perhekuntoutuksen muodot. Tällä hallituskaudella ei kuitenkaan ehditä selkiyttää kokonaisuudessaan lastensuojelulain ja sosiaalihuoltolain rajapintaa. (Pöyhönen, 2025.)

Ammattilaisen näkökulmia

Lastensuojelun keskusliiton selvitys Mitä kuuluu, lastensuojelun avohuolto? kokoaa yhteen lastensuojelun avohuollon ammattilaisten ja nuorten näkökulmia. Näihin näkökulmiin pohjautuen selvitys nostaa esiin omia suosituksiaan avohuollon kehittämiseksi. Selvitys muistuttaa arvoperustaisuudesta ja siitä, että ennen kodin ulkopuolelle sijoittamista pitäisi yhteiskunnan tukea lapsia ja perheitä riittävällä tavalla. Yhtenä suosituksena mainitaan, että palveluilla tulisi kyetä tukemaan perheiden arkea ja tarjoamaan konkreettista apua ja tukea. (Lehto-Lundén & Nila 2026, 61–62.) Perhetyö on palvelu, jota tehdä keskellä perheiden arkea. Perhetyö on myös yksi palveluista, joita käytetään tukimuotona sijoituksen ehkäisemisessä. Avohuollon siirtyminen sosiaalihuoltolain alle on aihe, joka on herättänyt keskustelua perhetyöntekijöiden keskuudessa tukitoimien toteutumisesta tulevaisuudessa.

Perhetyöntekijöille tehdyssä valtakunnallisessa kyselytutkimuksessa tuodaan esiin tietoa perhetyön tilasta. Kyselytutkimus tehtiin vuonna 2024, jolloin hyvinvointialueiden siirtymisestä oli reilu vuosi aikaa. Kyselyssä nousi esiin, että perhetyötä on haastava määritellä yhdenmukaisesti valtakunnallisesti, sillä kun työntekijöiden piti kertoa mitkä palvelut heidän alueellaan määritellään perhetyöksi, se koettiin haastavaksi usean palvelun kohdalla. Osalla hyvinvointialueilla perhetyö on järjestetty kolmiportaisena (varhainen, erityinen ja tehostettu tuki), mutta osa hyvinvointialueista jakaa perhetyön kahteen portaaseen eli varhaiseen ja tehostettuun perhetyöhön. Joillakin hyvinvointialueilla samat työntekijät työskentelevät kaikilla eri perhetyön portailla. (Malinen ym. 2025, 102–103.) Tämän artikkelin kirjoittajat ovat kaikki toimineet perhetyössä. Osa kirjoittajista on työskennellyt vaihtelevien asiakkuuksien kanssa yhtäaikaisesti, joka on haastavaa kolmiportaisuuden näkökulmasta. Kirjoittavat yhtyvät tähän näkemykseen, että palvelun määritelmä on epäselvä.

Perhetyön ammattilaisen näkökulmasta työskentely eri portailla voi olla haastavaa, sillä asiakastilanteet eri portailla ovat hyvin erilaisia. Sosiaalihuoltolain ja varhaisen tuen perhetyössä näkökulmana voi olla ongelmien ennaltaehkäisy, kun tehostetun perhetyön näkökulmana voi olla lapsen suojelun näkökulma. Asiakkaiden puheissa saattaa perhetyö sotkeutua esim. kotipalveluun, joka on myös eräänlaista perhetyötä. On mahdollista, että asiakkaan ja ammattilaisen käsitys perhetyöstä ei vastaa toisiaan, joten työskentely voi lähteä väärille urilla heti alkumetreillä. Asiakas ei voi koskaan olla vastuussa siitä, ettei hänellä ole selvää käsitystä palvelusta, joka hänellä on alkamassa. Viestintä hyvinvointialueiden sivuilla pitäisi olla todenmukaista ja selkeää, jotta asiakas saisi oikean palvelun.

Lasten ja heidän perheidensä tarpeet ovat harvoin yksiulotteisia, jonka vuoksi yksittäinen perheelle tarjottu palvelu harvoin ratkaisee kaikkia olemassa olevia tiedostettuja haasteita (Masgras 2026, 20–22). Lasten kohtaamien haasteiden ja perheen haastavien tilanteiden, kuten päihde- ja mielenterveysongelmien, työttömyyden tai muiden erityistarpeiden, tiedetään asettavan lapset haavoittuvaan asemaan. Lapsen tukemiseksi voidaan luoda toimivampia tukimuotoja muiden ympärillä toimivien tahojen avulla, esimerkkinä varhaiskasvatus ja erilaiset yksilölliset tai ryhmämuotoiset terapiat. (Reimer ym. 2025, 44). Kun perheen tilannetta kyetään viemään jollakin osa-alueella eteenpäin, se saa aikaan positiivisia muutoksia koko perheen tilanteessa. Perheen kanssa tehtävä monialainen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Tärkeää on myös työntekijänä pyrkiä lisäämään asiakkaan osallisuutta. Kirjaaminen yhdessä asiakkaan kanssa on keino, millä työntekijänä pystymme tuomaan työskentelyymme lisää avoimutta ja lisäämään asiakkaan kokemusta kuulluksi tulemista. Perheen motivoituminen ja osallistuminen muutokselle ovat tärkeässä asemassa luottamussuhteen muodostumiselle ja perhetyön onnistumiselle.

Asiakkaan ympärille luotu verkosto tukee perhetyöntekijän työtä, sillä ilman verkostoa työn voi kokea yksinäiseksi ja liian vastuulliseksi. Erilaisilla työskentelymenetelmillä, esim. työparityöskentely voidaan kuormitusta keventää. Yhteinen kaikkien yhteistyötahojen keskeinen näkemys perheen voimavaroista ja haasteista vähentää ammattilaisten työskentelyn päällekkäisyyttä, keventää työtaakkaa sekä sitouttaa työskentelemään yhdessä perheen tavoitteiden eteen. Työntekijöille tulisi järjestää yhteisiä koulutuksia ja muodostaa epävirallisia verkostoja, jotka edistävät viestintää, keskinäistä luottamusta ja ymmärrystä sekä jaetun vastuun kulttuuria (Reimer ym. 2025, 13–15). Perheiden tilanteet ovat haastavia ja ammattilaisen näkökulmasta koulutus on tärkeässä roolissa työssäjaksamisen suhteen. Lisäkoulutukset tuovat työhön lisää varmuutta ja hallinnan tunnetta. Yhtenäistetty koulutus toisi myös perhetyön määritelmään yhtenäisyyttä. Perhetyö on kotiin vietävä palvelu ja luonteeltaan eri tavoin kuormittavampaa kuin sosiaalityö toimistolla. Perhetyötä on mahdollisuus tehdä myös etänä ja sen paikka tulevaisuudessa työkentällä nähdään varhaisessa ja ennaltaehkäisevässä työssä käytettävänä työmuotona.

Perhetyön tulevaisuudesta

Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli 38 531 lasta vuonna 2023, määrä kasvoi edellisvuodesta 4 % (Tilastoraportti 19/2024, 2024). Perhetyö on työmuotona tärkeä osa lastensuojelun sijoittamisen ennaltaehkäisevää vaihetta, oli se sitten sosiaalihuoltolain tai lastensuojelulain tarkoittamaa perhetyötä. Yllä mainittu luku kertoo lisääntyneestä lastensuojeluntarpeesta ja siitä, että perheitä ei ole kyetty tukemaan varhaisemmassa vaiheessa niin, että lastensuojeluasiakkuuden syntymiselle ei olisi ollut tarvetta. Palveluiden porrastamista tarvitaan, jotta yllä oleva luku saataisiin kääntymään laskuun. Tutkimushankkeen Perhetyö lapsi- ja perhesosiaalityössä (Malinen ym. 2025) johtopäätökset ja suositukset tuovat myös esille perhetyön kehittämistarpeita. Hanke ohjaa kiinnittämään huomiota perhetyön määrittelyyn valtakunnallisesti. (Malinen ym. 2025.) Palveluiden kehittämisen ja vaikuttavuuden näkökulmasta tulisi tutkimustietoa perhetyön tilasta saada enemmän kehittämistyön tueksi. Kiili, Jaakola, Anis, Lamponen ja Stenvall (2024,12) toteavat, että sosiaalihuoltolain mukaisista lapsiperhepalveluista tutkimustietoa on vähän, vaikka lapsiperheiden ja lastensuojelun palveluilla pyritään ehkäisemään lasten sijoittamista kodin ulkopuolelle. Tutkimustietoa on siis saatavilla siitä, että perhetyö kaipaa yhtenäistämistä ja käsitteiden selkiyttämisestä. Jos perhetyötä ei jatkossa selkiytetä, yhtenäistetä ja työntekijöitä kouluteta systemaattisemmin käyttämään samoja menetelmiä, ei voida olettaa niiden olevan tehokkaampia ja ehkäisevän paremmin sijoittamista.

Perhetyö palveluna tarvitsee selkiyttämistä myös siksi, että palvelu olisi myös oikea-aikaisesti asiakasta tukevaa. Palvelu on perheille maksutonta ja heikommassa taloudellisessa asemassa olevat perheet eivät jää palvelun ulkopuolelle. Sen sijaan lapsiperheiden kotipalvelu on maksullista monella alueella, vaikkakin siitä on taloudellisin perustein mahdollisuus saada helpotusta. Perhetyön hyötynä palveluna on myös se, että se on kotiin vietävää ja helposti saatavilla olevaa. Rajut otsikot lapsiperheköyhyydestä ja palveluiden saatavuudesta nousevat esille säännöllisesti. Tällä hetkellä tarvittaisiin myös uutta tutkimustietoa asiakkaiden näkökulmasta, jotta palveluita voidaan kehittää asiakasnäkökulmasta käsin. Perheitä tulisi voida tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Herääkin kysymys, miten perhetyön palvelun aloittamista saataisiin madallettua niin, että perheet hakeutuisivat avun piiriin varhaisemmassa vaiheessa ennen tilanteiden kriisiytymistä. Mitä aikaisemmassa vaiheessa haasteisiin pystytään vaikuttamaan, sen helpompaa se on. Perhetyön tuki voi olla tarpeellinen kaikissa lapsen elämänvaiheessa ja tätä tulisi kyetä tarjoamaan kaikille sitä tarvitseville. Asiakkaille annettavan informaation yhtenäistäminen ja parantaminen ohjaisi asiakasta varmemmin hänen tarvitsemiinsa palveluihin. Tulevaisuudessa etäohjaus loisi matalamman kynnyksen pyytää perhetyön apua ja ohjausta haastavaan elämäntilanteeseen varhaisessa vaiheessa.

Perhetyöllä on mahdollisuus tukea lähellä perhettä heidän omassa arjessaan. Muu lapselle tarjottu tuki ei aina ulotu hänen kotiympäristöönsä, vaikka juuri kotiympäristön tuki on lapsen elämässä merkityksellinen. Laadukkaan lasten ja perheiden kanssa tehtävän ennalta ehkäisevän työn edellytykset eivät kuitenkaan täyty ilman pätevää, koulutettua asiantuntijajoukkoa, joka työskentelee lasten ja perheiden parissa. Panostaminen työntekijöiden koulutukseen, toimialojen rajoja ylittävään yhteistyöhön ja yhteisen vastuun kasvattamiseen tulee olla huomiossa aiempaa enemmän ja tietoisemmin. Palvelu-uudistus työryhmä ehdottaa, että sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö ja kasvatus- ja perheneuvonta lopetetaan ja tilalle luodaan uusi perheitä tukeva palvelu, johon tulisi sisältymään tulevaisuudessa myös tehostettu perhetyö ja kotiin vietävä perhekuntoutus (Sosiaali- ja terveysministeriö 2026, 72.) Asiakkaiden osallisuutta pitää vahvistaa niin lapsiperhepalveluiden sosiaalipalveluiden kehittämisessä kuin monitoimijaisessa yhteistyössä asiakkaiden kanssa ja ammattilaisen tehtävänä on suuntautua sitä kohti osaamistaan vahvistaen (Kiili, Moilanen, Uisma & Hedman 2025, 253). Uusi palvelu tulisi olemaan iso muutos ja hallituksen kaavailemat suunnitelmat uudistuksesta tulisi rakentaa asiantuntijoiden kanssa, eikä ylhäältä päin säästöt edellä. Aika näyttää millainen rooli perhetyön kotiin vietävällä palvelulla tulee olemaan uudessa perheitä tukevassa palvelussa. Lisää tutkimustietoa palveluiden kehittämiseen asiantuntijoiden tueksi olisi hyvä saada niin perhetyön asiakkailta kuin perhetyön ammattilaisilta, jotta perhetyö pääsisi kehittymään oikeaan suuntaan. Kehittyvä perhetyö hyvinvointialueilla on palveluna eturivin paikalla tukemassa perheitä heidän arjessaan.

Tämä artikkeli on laadittu osana Varhaisen tuen asiantuntija, sosionomi (YAMK) -tutkinnon Varhaisen tuen johtaminen ja kehittäminen -opintojaksoa.

---

Kirjoittajat

Anneli Huuki, Varhaisen tuen asiantuntija, sosionomi YAMK-tutkinto-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Noora Hultin, Varhaisen tuen asiantuntija, sosionomi YAMK-tutkinto-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Milla Krats, Varhaisen tuen asiantuntija, sosionomi YAMK-tutkinto-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Alatalo, M., Miettunen, N., Liukko, E., Kettunen, N. & Normia-Ahlsten, L. Porrasteisuus lapsiperheiden sosiaalipalveluissa. THL. Työpaperi 39/2019. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/fde4e912-4cd3-46d5-9753-d3ab360a3156/content. Viitattu 18.4.2026.

Itla 2026. Miksi ja miten lapsiperheiden palvelujärjestelmää pitää uudistaa? https://itla.fi/toiminta/yhteisovaikuttavuus/miksi-ja-miten-lapsiperheiden-palvelujarjestelmaa-pitaa-uudistaa/. Viitattu 11.4.2026.

Kiili, J., Jaakola, A-M., Anis, M., Lamponen, T. & Stenvall, E. 2024. Lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaalityö 2020-luvulla. Teoksessa Kiili, J., Jaakola, A-M., Anis, M., Lamponen, T. & Stenvall, E. (toim.) Lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaalityö. Tallinna: Gaudeamus Oy, 7–16.

Kiili, J., Moilanen, J., Uisma A-M & Hedman, J. 2025. Osallisuuden käsite lapsiperheiden sosiaalipalveluissa. Teoksessa Pirskanen, H., Tammelin, M., Alakärppä O. & Mänttäri-van der Kuip, M. (toim.) Osallisuus sosiaalityössä. Tampere University Press. 240-265. https://edition.fi/tup/catalog/view/osallisuus-sosiaalityossa/1847/6935. Viitattu 2.5.2026.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 2026. Perhesosiaalityö. https://www.keusote.fi/palvelut/lapset-nuoret-ja-perheet/lapsiperheiden-sosiaalipalvelut/perhesosiaalityo/. Viitattu 10.4.2026.

Lapin hyvinvointialue 2026. Perhetyö. https://lapha.fi/perhetyo. Viitattu 6.4.2026.

Lastensuojelulaki 417/2007. Saatavilla: Lastensuojelulaki | 417/2007 | https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2007/417 Lainsäädäntö | Finlex Viitattu 19.4.2026.

Lastensuojelun keskusliitto 2026. Ehdotetut sosiaalihuollon säästöt osuvat rajusti lapsiin ja nuoriin. https://www.lskl.fi/tiedotteet/ehdotetut-sosiaalihuollon-saastot-osuvat-rajusti-lapsiin-ja-nuoriin/. Viitattu 18.4.2026.

Lastensuojelun keskusliitto. 2025. Lapsiperheköyhyys Suomessa –infograafi. https://www.lskl.fi/julkaisut/lapsiperhekoyhyys-suomessa-infograafi/. Viitattu 19.4.2026.

Lehto-Lundén, T & Nila, L. 1/2026. Mitä kuuluu, lastensuojelun avohuolto? Selvitys hyvinvointialueiden lastensuojelun avohuollon nykytilasta ammattilaisten näkökulmasta. Lastensuojelun keskusliiton verkkojulkaisu. https://www.lskl.fi/wp-content/uploads/2026/01/220126MitaKuuluuLastensuojelunAvohuoltoSelvitys2026.pdf. Viitattu 1.3.2026.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 2026. Lastensuojelun liikkuvat palvelut. Saatavilla: https://www.luvn.fi/fi/palvelut/perhekeskus/lastensuojelu/lastensuojelun-liikkuvat-palvelut. Viitattu 6.4.2026.

Malinen, K., Kannasoja, S., Kiili, J., Möller, S., Ylönen, K., Lehto-Lundèn, T., Svenlin A-R. & Vuolukka, K. 2025. Perhetyö lapsi- ja perhesosiaalityössä. Tutkimusraportti perhetyön ammattilaisten kyselytutkimuksesta. Julkaisuja 348. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/898408/JAMKJULKAISUJA3482025_web.pdf?sequence=2&isAllowed=y. Viitattu 20.3.2026.

Masgras, A. 2026. Early and coordinated action: supporting families to protect children. 26.02.2026. https://www.esn-eu.org/news/early-and-coordinated-action-supporting-families-protect-children. Viitattu 26.03.2026.

Pirkanmaan hyvinvointialue 2026. https://www.pirha.fi/palvelut/lasten-nuorten-ja-perheiden-palvelut/lapsiperheiden-sosiaalityo-ja-lastensuojelu. Viitattu 10.4.2026.

Pöyhönen, E. 2025. Sosiaalihuollon lainsäädäntö uudistuu – tavoitteena sujuvammat palvelut ja arki. Sosiaali- ja terveysministeriön kolumni. 23.3.2026. https://stm.fi/-/-sosiaalihuollon-lainsaadanto-uudistuu-tavoitteena-sujuvammat-palvelut-ja-parempi-arki. Viitattu 5.4.2026.

Reimer, D., Masgras, A. & Lara Montero, A. 2025. Protecting children- Working in partnership Across Children’s services 2025. European Social Network. https://www.esn-eu.org/publications/protecting-children-working-partnership-across-childrens-services. Viitattu 26.03.2026.

Rönkkö, L. ja Rytkönen, T. 2010. Monisäikeinen perhetyö. Helsinki: WSOYpro.

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2007/4174. Viitattu 19.4.2026.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2026. Sosiaalihuollon palvelu-uudistus. Työryhmän ehdotukset 2026. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2026:5. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/134b4544-4e1c-4c99-bd76-386d31bfd9fc/content. Viitattu 4.4.2026.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2024. Sosiaalihuoltolain soveltamisopas 2024. Sosiaali- ja terveysministeriön JULKAISUJA I 2024:13. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/0ab06e3e-7af5-4e6f-b55e-0d8e911ecef8/content#:~:text=Sosiaalihuoltolaissa%20(1301/2014)%20s%C3%A4%C3%A4det%C3%A4%C3%A4n%20sosiaalisen%20turvallisuuden%20ja%20hyvinvoinnin,sosiaalihuollon%20teht%C3%A4vist%C3%A4%20ja%20palveluista%20sek%C3%A4%20niiden%20toteuttamisesta. Viitattu 10.4.2026.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024a. Perhetyö. Päivitetty 2.12.2024. https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/sosiaalipalvelut/perhetyo. Viitattu 13.03.2026.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024b. Lastensuojelun käsikirja 2024. Perhetyö ja tehostettu perhetyö. Saatavilla: https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lastensuojelun-avohuolto/lastensuojelun-avohuollon-tukitoimet/perhetyo-ja-tehostettu-perhetyo. Viitattu 5.4.2026.

Tilastoraportti 19/2024. Lastensuojelu 2023: Joka kuudennesta teinistä tehtiin lastensuojeluilmoitus vuonna 2023. THL. Julkaistu 2.5.2024. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024043024171. Viitattu 17.03.2026.

Valtiovarainministeriö 2026. Esitys hyvinvointialueiden rahoitusmallin kolmannen vaiheen muutoksista lausunnoille. Päivitetty 2.2.2026. https://vm.fi/-/esitys-hyvinvointialueiden-rahoituslain-kolmannen-vaiheen-muutoksista-lausunnoille. Viitattu: 19.4.2026.

Vantaa-Keravan hyvinvointialue 2026. Perhetyö. https://vakehyva.fi/fi/palveluhakemisto/palvelu/perhetyo#tab-introduction Viitattu 10.4.2026.