Kehityskeskustelu nähdään toisinaan organisaatioissa rutiinina, mutta parhaimmillaan se on tavoitteellinen ja luottamuksellinen esihenkilön ja työntekijän välinen keskustelu, jossa yhdessä pohditaan suoriutumista, osaamista ja tulevaa. Kehityskeskustelun ydin ei ole ”palkitseminen”, vaan työn ohjaaminen ja kehittymisen tukeminen arjessa. Se toimii välineenä, jolla työ kytketään selkeämmin tavoitteisiin ja sitä kautta organisaation strategiseen suuntaan. Kehityskeskustelun tavoitteena on vahvistaa arjen suuntaa, selkeyttää odotuksia ja tehdä kehittymisestä konkreettista (Aarnikoivu 2016, 89–95; Kupias, Peltola & Pirinen 2014, 87.)

Daniela Brunetto on tutkinut Savonian YAMK-opinnäytetyössään kehityskeskustelua ja mitä onnistunut kehityskeskusteluprosessi vaatii. Työn tuloksena syntyi yhtenäisempi kehityskeskustelumalli tukemaan tavoitteellisuutta, osaamisen kehittämistä ja valmentavaa esihenkilötyötä.

Onnistunut kehityskeskustelu vaatii selkeää rakennetta ja aitoa vuorovaikutusta

Brunetton (2026) tekemän tutkimuksen mukaan kehityskeskusteluprosessin selkein vahvuus on sen kolmivaiheinen rakenne: valmistautuminen, keskustelu ja seuranta. Nämä vaiheet auttavat pitämään kehityskeskustelun koossa ja ne ohjaavat keskustelua pois pelkästä kuulumisten vaihdosta kohti tavoitteita, kehittymistä ja työn ydinasioita. Valmistautuminen ja ennakkotehtävä nousevat kriittisenä onnistumisen ehtona: kun ennakkotehtävä on tehty ja aikaa on varattu riittävästi, tavoitteita ja kehittämistoimia pystytään sanoittamaan selkeämmin ja konkreettisemmin. Lisäksi seuranta koetaan tärkeäksi ja sitouttavaksi osaksi prosessia. Tämä korostaa kehityskeskusteluiden ”jatkuvuuslogiikkaa”: jos sovitut asiat jäävät vain muistiinpanoiksi, keskustelun hyödyt heikkenevät ja keskustelut voivat näyttäytyä vain osana arjen rutiineja.

Brunetton (2026) tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että strategia jää etäiseksi, ellei sitä osata sanoittaa organisaatiossa selkeästi. Tämä tulos on tärkeä, sillä Tuomisen ja Sumkin (2025) mukaan strategian on oltava riittävän ymmärrettävällä tasolla, jotta esihenkilöllä on keinoja kääntää se arjen tavoitteiksi. Roolikohtaisuus näkyi Brunetton tutkimuksen tuloksissa lähtökohtaisesti vain painotuksina. Asiakaspalvelutehtävissä tavoitteet ovat useammin mitattavissa ja arkeen kytkettävissä, kun taas asiantuntijatehtävissä painottui osaamisen kehittäminen ja työn sisällön suuntaaminen.

Brunetton (2026) tutkimuksen tuloksissa nousee esiin myös valmentavan esihenkilötyön merkitys. Valmentava ote näkyy siinä, että työntekijä päästetään keskustelussa enemmän ääneen ja että keskustelu rakentuu avoimempien kysymysten varaan. Tämä auttaa siirtämään keskustelua pois valmiiden vastausten antamisesta kohti yhdessä pohtivaa ja työntekijää osallistavaan vuorovaikutukseen. Esihenkilötyöhön kuuluu myös työhyvinvoinnin ja kuormituksen huomioiminen, jolloin kehityskeskustelussa on olennaista tarkastella näitä asioita, sillä kehittyminen, tavoitteiden saavuttaminen ja työssä jaksaminen tukevat toisiaan.

Lopuksi voidaan todeta, että kehityskeskustelun ydin on arjen työnohjaus ja kehittymisen tuki: yhteinen rakenne auttaa pitämään keskustelun tavoitteissa, mutta vaikuttavuus syntyy siitä, miten johdonmukaisesti valmistautuminen ja seuranta toteutuvat käytännössä organisaatiossa.

---

Kirjoittajat

Daniela Brunetto, Liiketoiminnan kehittäminen (YAMK) -opiskelija, Liiketalouden (YAMK) -tutkinto-ohjelma

Ilkka Virolainen, KTT, Lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School

---

Lähteet

Aarnikoivu, H. 2016. Kehityskeskustelu työyhteisössä. E-kirja. Helsinki: Talentum. Viitattu 8.3.2026.

Brunetto, D. 2026. Tavoitteellinen kehityskeskustelumalli henkilöstön osaamisen ja esihenkilötyön tueksi: Case Yritys X. Opinnäytetyö. Liiketoiminnan kehittämisen tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.3.2026

Kupias, P., Peltola, R. & Pirinen, J. 2014. Esimies osaamisen kehittäjänä. E-kirja. Helsinki: Sanoma Pro Oy. Viitattu 8.3.2026.

Tuominen, L & Sumkin, T 2025. Strategia arjessa: oivalluksia organisaation uudistajalle. E-kirja. Helsinki: Alma Insights. Viitattu 8.3.2026.