Yhä useampaan pk-yritykseen kohdistuu vaatimuksia vastuullisesta liiketoiminnasta. Asiakkaat ja työntekijät ovat kiinnostuneita siitä, miten yritysvastuuta toteutetaan ja alati lisääntyvä kestävyyssääntely asettaa raportointipaineita.

On selvää, että kaikki eivät innostu kestävyysstandardeista tai vastuullisuusraportoinnista – eikä tarvitsekaan! Kestävyystyössä kyse on pohjimmiltaan siitä, että ymmärretään yrityksen liiketoiminnan olennaiset vaikutukset, ja aletaan tehdä parempia päätöksiä.

Kaksoisolennaisuusanalyysin tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntämällä liiketoiminnasta on mahdollisuus tehdä pitkällä tähtäimellä tehokkaampaa, tuottavampaa ja kestävämpää yrityksen koosta tai toimialasta riippumatta.

Yritykset voivat siis vain voittaa ottamalla kaksoisolennaisuuden ja kestävyysteemat osaksi liiketoimintansa arkea ennen kuin vaatimukset siihen pakottavat. Kaksoisolennaisuuden tarkastelun ei myöskään tarvitse tarkoittaa raskasta prosessia, eikä varsinkaan sitä, että yrityksen pitäisi heti ryhtyä kirjoittamaan vastuullisuusraporttia.

Aiheeseen on mahdollista lähteä syventymään pieni pala kerrallaan.

Vastuullisuuden ydin ESRS:n mukaan – näin lähestyt kaksoisolennaisuutta

CSRD-kestävyysraportointidirektiivin (Direktiivi 2022/2464/EU) ja sitä ohjaavan ESRS-standardin (Asetus 2023/2772) mukaisessa kaksoisolennaisuusanalyysissä (EFRAG 2024) tarkastellaan yrityksen vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyviä asioita nimensä mukaisesti kahdesta eri näkökulmasta.

Analyysissä lähdetään liikkeelle yrityksen toiminnan kestävyysvaikutuksista ulospäin ympäristöön, yhteiskuntaan, yksilöihin ja yhteisöihin. Tämän jälkeen näkökulmaa vaihdetaan ja tarkastellaan asiaa ympäröivästä maailmasta yritykseen päin: onko havaituilla kestävyysseikoilla taloudellista vaikutusta yritykseen?

Tunnistettavat vaikutukset voivat olla positiivisia tai negatiivisia, ja niiden olennaisuus puolestaan määrittyy vaikutuksen vakavuuden ja todennäköisyyden kautta. Mitä suurempi vaikutus, vakavuus ja todennäköisyys, sitä olennaisempi asia yritykselle on.

Kestävyysseikkoja tarkastellaan läpi koko yrityksen arvoketjun, mikä takaa aidosti vaikuttavan lopputuloksen. Lisäksi arvoketjutarkastelu tuo kestävyydestään kiinnostuneelle pk-yritykselle kilpailuetua, sillä suuryritykset tarvitsevat enenevässä määrin kestävyystietoa oman arvoketjunsa toimijoilta.

Olennaista vai ei? Kaksoisolennaisuus kirkastaa suunnan

Erilaiset liiketoiminnan kehittämisen mallit keskittyvät usein ulkoa sisään tulevien vaikutusten arviointiin ja toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten tunnistamiseen esimerkiksi PESTE-analyysin avulla (Dufva 2022) tai yrityksen senhetkisen tilanteen arviointiin esimerkiksi SWOT-analyysin keinoin (Schooley 2024).

Kaksoisolennaisuusanalyysi laajentaa vaikutusten tarkastelua yhdistämällä sen, miten ulkoiset tekijät vaikuttavat yritykseen sekä sen, miten yrityksen oma toiminta vaikuttaa ulospäin. Ennen kaikkea se keskittää tarkastelun vastuullisuuteen ja kestävyyteen, joita yhdenkään yrityksen ei ole tulevaisuudessa varaa sivuuttaa.

Kaksoisolennaisuusanalyysille ei ole olemassa valmista pohjaa, jota seuraamalla se tulisi toteuttaa. Jokainen yritys voi tunnistaa olennaiset kestävyysseikat omista tarpeistaan käsin. Kaksoisolennaisuusanalyysin aloittamisessa ESRS-standardi toimii hyvänä muistilistana niistä kestävyysseikoista, joiden olemassaolon jokaisen yrityksen olisi hyvä vähintään tiedostaa.

Yksi hyvä tapa aloittaa on katsoa standardeista ensin vain aiheiden otsikot. Mitkä niistä puhuttelevat tai tuntuvat yrityksen toiminnan kannalta merkityksellisiltä? Olennaisilta tuntuvista aiheista voi vilkaista tarkemmin myös osa-aiheet, mutta epäolennaiselta tuntuvat aiheet voi alkuun jättää huoletta sivuun.

Kaksoisolennaisuuden ytimeen päästään, kun aiheita valitessa aletaan tunnistaa niitä asioita, joihin yrityksen toiminta vaikuttaa tai joihin yrityksen pitäisi varautua esimerkiksi ilmaston muuttuessa. Alkuun aikaansaannoksena voi olla vain karkea lista hajanaisia ajatuksia, mutta tärkeintä onkin työhön tarttuminen ja halu jatkaa eteenpäin. Kaksoisolennaisuusanalyysi auttaa kääntämään näkökulman tulevaisuuteen: mitä asioita voisimme lähteä tekemään toisin – kestävämmin ja vastuullisemmin.

Kestävä tulevaisuus tehdään yhdessä

Kestävyystyö ei ole vain johdon vastuulla – sen on näyttäydyttävä arjessa, päätöksenteossa ja yrityskulttuurissa. Kun vastuullisuus otetaan osaksi yrityksen arkea jo varhaisessa vaiheessa, yhdessä tehden, syntyy parempaa tietoa ja vahvempaa sitoutumista sekä merkityksellisyyttä. Kaksoisolennaisuusanalyysi mahdollistaa yrityksen henkilöstön mukaan ottamisen kestävyystyöhön melko matalalla kynnyksellä. Se voi toimia työkaluna, joka tuo yrityksen vastuullisuuden näkyväksi kaikille.

Kaksoisolennaisuus voi kuulostaa byrokraattiselta, mutta parhaimmillaan se tuo selkeyttä ja suuntaa. Sen avulla yritys voi peilata sekä omaa vaikutustaan maailmaan että ulkoisia kestävyysriskejä omaan toimintaansa. Tämä auttaa priorisoimaan ja tekemään aidosti merkityksellisiä valintoja.

Kaksoisolennaisuusanalyysin avulla voidaan tunnistaa yrityksen keskeiset kestävyysaiheet ja selvittää, mitkä niistä ovat jo nykyisin sen vahvuuksia. Samalla analyysi osoittaa ne osa-alueet, joihin yrityksen kannattaa seuraavaksi panostaa kestävyystoimissaan.

Säännöllisesti toteutettu olennaisuusanalyysi tekee näkyväksi ne kohdat, joissa on vielä parannettavaa. Kun yritys ymmärtää perusteellisesti oman toimintansa ja kestävyystekijöiden väliset vaikutussuhteet, se pystyy ennakoimaan tulevia suuntauksia, varautumaan riskeihin sekä ennen kaikkea kehittymään ja uudistumaan aiempaa tehokkaammin.

Pk-yrityksille vastuullisuus on ennen kaikkea mahdollisuus. Tulevaisuudessa raportointivaatimukset kasvavat – mutta nyt on aikaa valmistautua. Aloittaminen ei edellytä täydellisyyttä, vaan halua kehittyä. Kun vastuullisuus elää mukana arjessa, siitä tulee kilpailuetu, ei taakka. Miksi tyytyä keskinkertaiseen, jos voi olla aidosti hyvä?

Kirjoittajat:

Kestävän tulevaisuuden asiantuntija YAMK-tutkinnon opiskelijat Laura Laine, Kiika Sarpola ja Laura Valkama

Lähteet:

Asetus 2023/2772. Komission delegoitu asetus (EU) 2023/2772 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/24/EU täydentämisestä kestävyysraportointistandardien osalta. Euroopan unionin virallinen lehti 22.12.2023. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=OJ:L_202302772 Viitattu 19.5.2025.

Direktiivi 2022/2464/EU. Euroopan parlamentin ja neuvon direktiivi asetuksen (EU) N:0 237/2014, direktiivin 2004/109/EY, direktiivin 2006/43/EY ja direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta yritysten kestävyysraportoinnin osalta. Euroopan unionin virallinen lehti 16.12.2022. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32022L2464 Viitattu 19.5.2025.

Dufva, M. 2022. Toimintaympäristön analyysi: PESTE ja sen variaatiot. Teoksessa Aalto, H.-K. & Heikkilä, K. & Keski-Pukkila, P. & Mäki, M. & Pöllänen, M. (toim.), Tulevaisuudentutkimus tutuksi – perusteita ja menetelmiä. Tulevaisuuden Tutkimuskeskus, Turun Yliopisto, 105-112. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-563-1. Viitattu 20.5.2025.

EFRAG 2024. IG 1 Materiality Assessment Implementation Guidance. Pdf-dokumentti. https://www.efrag.org/sites/default/files/sites/webpublishing/SiteAssets/IG%201%20Materiality%20Assessment_final.pdf Viitattu 19.5.2025.

Schooley, S. 2024. What is a SWOT Analysis? (And When To Use It). Business News Daily. Päivitetty 3.10.2024. https://www.businessnewsdaily.com/4245-swot-analysis.html. Viitattu 20.5.2025.