Yritysten kestävyysraportointia syytetään milloin viherpesuksi ja asioiden kaunisteluksi, milloin turhaksi byrokratiaksi ja hallinnolliseksi kuormaksi. Usein yleisestä keskustelusta jää puuttumaan oleellinen näkökulma: kestävyysraportoinnin tarkoitus on kehittää yrityksen liiketoimintaa ja rakentaa kestävämpää maailmaa.

EU:n kestävyysraportointidirektiivi CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive, astui voimaan 2023 ja implementoitiin osaksi Suomen kansallista lainsäädäntöä 1.1.2024 lähtien (Euroopan Unioni 2022; Eduskunta 2025). Suurimpien listattujen yritysten tuli direktiivin mukaan raportoida eurooppalaisen kestävyysraportointistandardin ESRS:n, European Sustainability Reporting Standardin, mukaisesti vuodesta 2024 ja suurien listaamattomien, 2/3 raportointikriteereistä täyttävien yritysten vuodesta 2025 lähtien (Euroopan Unioni 2022; Kurittu & Rankinen 2023). Euroopan komission helmikuussa 2025 julkaisema Green Omnibus -aloite lykkäsi toisen aallon yritysten raportointivelvoitteen alkua vuoteen 2027 (European Commission 2025).

GRI-viitekehyksestä ESR-standardiin

Vuonna 1997 luotu GRI-vastuullisuusraportointiviitekehys, Global Reporting Iniative, nousi nopeasti yleisimmäksi raportoinnin viitekehykseksi ja muotoutui standardiksi vuonna 2016. GRI-viitekehyksessä on vuodesta 2006 asti ollut mukana olennaisuuden periaate, joka on myös EFRAGin, European Financial Reporting Advisory Groupin, luoman ESR-standardin lähtökohta (Kurittu 2018, 9–11; Niskala & Palmuaro 2023, 32). ESRS hyödyntää vahvasti GRI-standardia ja sen toteuttaminen vastaa käytännössä GRI-raportoinnin with refence to -tasoa (European Commission 2023; Niskala & Palmuaro 2023, 286).

Suurin ero GRI-raportointiviitekehyksessä ja ESRS-raportoinnissa on ESR-standardin velvoittavuus ja varmennusvaade. ESRS:n tavoitteena on nostaa kestävyysraportoinnin merkitys samalle tasolle taloudellisten tietojen raportoinnin kanssa. (Niskala & Palmuaro 2023, 3–4).

Kestävyysraportointistandardin käyttöönotto on aiheuttanut vauhtisokeutta

CSRD:n ja ESRS:n käyttöönoton tahti sekä vaatimukset ovat olleet suomalaisille yrityksille valtava ponnistus niin taloudellisesti kuin resurssien ja osaamisenkin näkökulmasta. Konsulttiyritys Impaktlyn ja asianajoyritys Castrén & Snellmanin webinaarissa ”Learnings from CSRD processes and 2024 Sustainability Statements” huhtikuussa todettiin, että ensimmäisissä ESR-standardin mukaisissa raporteissa on upottu niin syvälle standardiin, että on jopa unohdettu yrityksen oma liiketoimintastrategia; se mitä varten yritys on olemassa ja mikä sen tavoite on (Impaktly & Castrén & Snellman 2025).

Sehän kuitenkin lopulta on kestävyysraportoinnin tarkoitus. Valmentaa yrityksiä huolehtimaan prosessiensa tarkoituksenmukaisuudesta ja huolellisuudesta, jotta yritysten kilpailu- ja suorituskyky säilyvät sekä resilienssi kasvaa nopeasti ja jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.

Tältä osin Omnibus-aloitteen tuoma kahden vuoden aikataululykkäys on hieno asia. Toisen aallon yrityksillä on nyt aikaa analysoida olennaisuuksiaan tarkemmin ja hioa kestävyysraportoinnin koukeroiden lisäksi yrityksen vastuullisuutta tukevat toimintatavat ja prosessit kuntoon. Aikataulun muuttumisen lisäksi Omnibusin muita vaikutuksia saattavat olla raportointivaatimusten keventyminen ja mahdollisesti poistuminen osalta alun perin raportointivaateen piiriin kuuluneilta yrityksiltä (European Commission 2025). Nähtäväksi jää, miten nämä suunnitelmat lopulta toteutuvat ja miten ne vaikuttavat yritysten vastuullisuustyöhön.

Sähköverkkoyhtiö Elenia on raportoinut vastuullisuudestaan vapaaehtoisesti vuodesta 2018

Vaikka Elenia aloitti vastuullisuudestaan raportoinnin jo kauan ennen kestävyysraportointidirektiivin lanseerausta, muistuttaa sen vastuullisuusraportoinnin matkan alku paljon vasta CSRD:n myötä kestävyysraportoinnin kelkkaan hypänneiden yritysten matkaa. Kaikki alkoi Elenialle olennaisten aiheiden tunnistamisella, joista sitten raportoitiin GRI:n mukaisesti. Raportointi lähti siis ohjaamaan yrityksen vastuullisuustyötä. Mutta heti raportoinnin aloittamisen jälkeen Eleniassa rakennettiin vastuullisuusohjelma, sitouduttiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja vuonna 2021 luotiin vastuullisuuden visiotavoitteet. Näitä seurasi sitoutuminen tieteeseen perustuviin ilmastotavoitteisiin sekä SASB-raportointi, TCFD-ilmastoraportointi ja EU taksonomian mukainen raportointi, jotka kaikki lisäsivät yrityksen ymmärrystä vastuullisuudesta, kehittivät liiketoimintaa ja kirittivät yrityksen vastuullisuustyötä eteenpäin. Näin haluan uskoa käyvän myös nyt ESR-standardin mukaan raportointiaan aloitteleville yrityksille.

Elenia jatkaa raportoinnissaan ESRS:n viitoittamalla polulla

Elenialla vastuullisuustyö on integroitu vahvasti liiketoimintaan. Jokaisen olennaisen vastuullisuusaiheen omistaa yrityksessä asiantuntija. Tämä on ollut Elenian matkalla kohti ESR-standardin mukaista raportointia sekä vahvuus että haaste. Kun EU:n kestävyysraportoinnin vaatimusten maailmaan on pitänyt perehdyttää kymmeniä elenialaisia pienen ydinjoukon sijaan, on oppimismatka ollut vaativa. Toisaalta osaaminen ja ymmärrys ovat rakentuneet organisaation sisään, mikä vahvistaa liiketoiminnan vastuullisuutta.

Elenia on yksi yrityksistä, joille Omnibus toi kahden vuoden lisäajan ESR-standardin mukaiseen raportointiin. Yritys on ottanut lisäajan tyytyväisenä vastaan samalla tiedostaen, että työn pitää jatkua vahvana koko seuraavan kahden vuoden ajan. Lisäaika tuo mahdollisuuden tiivistää kaksoisolennaisuusanalyysia vielä lähemmäs yrityksen strategiaa ja kehittää kestävyystyön prosesseja yhä paremmin yrityksen liiketoimintaa palveleviksi. Elenialla koetaan epäolennaiseksi se, onko ESRS-raportointi yritykselle jatkossa pakollista vai ei. Kestävyystietojen vertailtavuus standardin mukaisesti tuo Elenialle kilpailuetua, lisää asiakkaiden ja sidosryhmien luottamusta ja on esimerkiksi rahoitusmarkkinoilla välttämätöntä.

Kaikille, jotka kipuilevat kestävyysraportoinnin kanssa, toivotan kärsivällisyyttä ja kykyä nähdä metsä puilta. Annetaan kestävyysraportoinnin toimia liiketoimintamme kirittäjänä ja moottorina sekä jatkuvana oppimisprosessina, ei näiden hidasteena tai välttämättömänä pahana.

Kirjoittaja: Mari Lope, Kestävän tulevaisuuden asiantuntija YAMK -tutkinto-opiskelija

Lähteet:

Eduskunta. 24.3.2025. Asian käsittelytiedot HE 20/2023 vp. Verkkosivu. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_20+2023.aspx Viitattu 24.5.2025.

Euroopan Unioni. 16.12.2022. EUR-Lex. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2464. Verkkosivu. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32022L2464 Viitattu 24.5.2025.

European Commission. 31.7.2023. Questions and Answers on the Adoption of European Sustainability Reporting Standards. Verkkosivu. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/qanda_23_4043 Viitattu 24.5.2025.

European Commission. 26.2.2025. General publications. Omnibus I – COM(2025)80. Verkkosivu. https://commission.europa.eu/publications/omnibus-i_en Viitattu 26.5.2025.

Impaktly & Castrén & Snellman. 23.4.2025. Learnings from CSRD processes and 2024 Sustainability Statements. Webinaari.

Kurittu, K. 2018. Yritysvastuuraportointi – Kiinnostavan viestinnän käsikirja. Helsinki: Alma Talent.

Kurittu, K. & Rankinen, L. 2023. Menesty kestävästi! Vastuullisuus johdon ja hallituksen agendalla. Helsinki: Alma Talent.

Niskala, M. & Palmuaro, S. 2023. Uudet kestävyysraportointivaatimukset – Mitä ne tarkoittavat käytännössä? E-kirja. Helsinki: Alma Talent.