”Kiertotalous ei ole vaikeaa, se on uutta.”

”Kiertotalous on talousmalli, joka tarjoaa ratkaisuja. Se ei tarkoita vain ympäristötekoja, vaan on myös taloudellinen mahdollisuus.”

Kiertotalouden voidaan sanoa olevan arvon uudelleen ajattelua ja lineaarisuudesta etääntymistä. Jotta kiertotalous toteutuu, tarvitaan uudenlaista, avointa yhteistyötä eri toimijoiden välillä koko arvoketjun mitalta. Kiertotalouden ideaan on sisäänrakennettuna uudet liiketoimintamahdollisuudet, tarkoituksenmukaisuus ja resurssiviisaus – huoltovarmuuskin.

Kirjoitus on osa BISNESTÄ KIERTOTALOUDESTA -artikkelisarjaa, jossa syvennytään kiertotalouden maailmaan – avaten kiertotaloutta teema kerrallaan.

Mistä kiertotalouden liiketoimintamalleissa on kyse?

Liiketoimintamalli on yleisesti ajateltuna läpileikkaus yrityksen liiketoiminnasta. Siinä kuvataan, miten organisaatio toimii eli mihin sen liiketoiminta perustuu. Se sisältää kuvauksen siitä mitä, miten, kenelle ja miksi tehdään sekä miten arvoa luodaan ja saadaan siitä oma osa.

Perinteinen lineaarinen liiketoimintamalli etenee raaka-aineiden hankinnasta valmistukseen, tuotteiden ja palvelujen käyttöön sekä lopulta käytöstä poistoon. Kiertotaloudellisessa liiketoiminnassa halutaan aikaansaada lisää materiaalikiertoja takaisin tuon prosessin aiempiin vaiheisiin.

Kiertotalouden liiketoimintamalleilla luodaan arvoketjuun uusia kiertoja. Tunnistettuja kiertotalouden liiketoimintamalleja ovat esimerkiksi kiertävät raaka-aineet, jakamisalustat, tuote palveluna, elinkaaren pidentäminen ja resurssien talteenotto. Yksittäisen yrityksen kiertotalouden mukaisessa liiketoiminnassa voidaan soveltaa yhtä tai samanaikaisesti useampaa mallia. Kiertotalouden liiketoimintamallit mahdollistavat tehottomuuksien muuttamisen lisäarvoksi. Vaikka tehottomuuksia, joihin voi tarttua, voi löytää koko arvoketjun matkalta, niin eniten kiertotaloudellisia mahdollisuuksia vaikuttaisi löytyvän tuotteen käyttövaiheesta. Siellä on mahdollisuus syventää ja pidentää asiakassuhdetta sekä laajentaa lisämyynnin mahdollisuuksia, kuten huoltoa, korjausta, päivittämistä, uudelleenmyyntiä, jakamista ja tuote palveluna -liiketoimintaa. Näiden toimien myötä raaka-aineet pysyvät mahdollisimman pitkään arvokkaassa käytössä, mikä vähentää syntyvän jätteen määrää.

Arvon säilyminen kiertotaloudessa

KiertoKasvu-hankkeen BISNESTÄ KIERTOTALOUDESTA -tilaisuuksien rutiiniksi muodostui Kiertotalousajattelun työkalupakki -materiaaleissa julkaistun arvokukkula-kuvan esittely. Kuvan kautta on mahdollista ymmärtää arvon muodostuminen, säilyminen ja näiden kannalta kriittiset kohdat.

Kuvassa esitetään kaksi erilaista talousmallia, lineaarinen talous ja kiertotalous, arvokukkulana. Vasemmalla puolella on kuvattu lineaarinen talous, jossa arvo kasvaa raaka-aineiden hankinnassa ja tuotteen valmistuksessa vaihe vaiheelta ja saavuttaa sitten arvohuippunsa valmiina tuotteena. Tuote on käytössä tietyn ajan. Kun sen aika on täynnä, tuotteesta luovutaan ja se hävitetään. Samalla arvo romahtaa – se käytännössä menetetään kokonaan.

Oikealla puolella on kuvattu kiertotalous, jossa arvo kasvaa yhtä lailla raaka-aineen hankinnassa ja tuotannossa asteittain. Lisäksi suunnittelussa ja prosesseissa on alusta saakka mukana kiertotalousajattelu. Haitallisia raaka-aineita vähennetään ja tuotteet suunnitellaan jo lähtökohtaisesti korjattaviksi, ehkä modulaarisiksi, purettaviksi tai uudelleen muotoiltaviksi. Arvokukkulan laella tuote on tehokkaassa käytössä jakamisen ansiosta. Tuotetta korjataan, käytetään uudelleen, kunnostetaan, se saatetaan uudelleenvalmistaa ja lopuksi sen sisältämät materiaalit pystytään kierrättämään – parhaimmillaan uusien samanlaisten tuotteiden tai tuotteen osien valmistukseen. Kiertotaloudessa arvokukkula levittäytyy isommalle alalle, ja arvon menetys ei ole läheskään niin dramaattinen kuin lineaarisessa taloudessa.

Ekosysteemit ja verkostot mahdollistavat systeemisen muutoksen

Kiertotaloudellinen liiketoiminta ei synny yksin omassa siilossa, vaan toteutumisen edellytyksenä ovat usein ekosysteemit, joissa yritykset hyötyvät toistensa osaamisesta, tiedosta sekä palveluista. Kiertotalouden ekosysteemit mahdollistavat yritysten keskinäisen yhteistyön kautta lisäarvon tuottamisen vähemmillä resursseilla ja toisiaan hyödyttäen. Toimivassa ekosysteemissä jokaisella yrityksellä tulee olla arvoketjussa taloudellisesti kannattava, kierron mahdollistava rooli.

Ekosysteemin rakentaminen aloitetaan ilmiön ja siihen liittyvien toimijoiden sekä heidän tarpeidensa tunnistamisesta. Tämän jälkeen edetään ekosysteemin ja sen toimijoiden roolien määritykseen, palvelu- tai arvolupauksen, vision, yhteisten tavoitteiden ja toimintamallin työstämiseen. Ekosysteemillä tulee olla sitoutunut orkestroija, jonka lisäksi ylläpitoon tarvitaan sitoutuneita toimijoita. Sitoutuminen kasvaa ja kehittyy parhaiten saadun arvon ja hyödyn kautta. Oivan rakenteen ja työkaluja ekosysteemikehittämisen tueksi tarjoaa Valtiokonttorin toimittama Elävänä ekosysteemeissä – arvoa yhteiskehittämisestä -kokonaisuus.

Verkostot ja niissä toimivat yritykset kykenevät vastaamaan asiakkaiden kysyntään entistä paremmin. Joustavuus luo yrityksille myös uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia, kun kaikkea arvoa ei tarvitse luoda oman yrityksen seinien sisällä, vaan siihen voidaan hyödyntää kumppaneita. Yhteistyössä jokainen pystyy tuomaan kiertotalouden verkostoihin oman erityisosaamisensa, yhteistä tavoitetta hyödyttävän ja edistävän datan sekä materiaalikierron mahdollistavat toiminnot. Kiertotalouden toteutumisessa on kyse systeemisestä muutoksesta. Siksi on tärkeää, että toimia tehdään pitkäjänteisesti yhteiseen suuntaan, kerrotaan konkreettisista teoista sekä seurataan tekojen vaikutuksia ja vaikuttavuutta.

”Aloita pienimmästä mahdollisesta muutoksesta, jonka voit toteuttaa jo tänään.”

Kiertotaloudella uutta kasvua Pohjois-Savoon (KiertoKasvu) on EU:n osarahoittama hanke, jonka rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Savon liitto.

---

Kirjoittajat:

Mari Haikonen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Miika Virtanen, projektiasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Bocken ja Ritala 2021. Six ways to build circular business models. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102094091

Ellen MacArthur Foundation https://www.ellenmacarthurfoundation.org/

Heinonen ym. 2023. Opas tuote palveluna -liiketoimintamallin kehittämiseen. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-216-826-9

Kiertotalous-Suomi 2024. Kiertotalousajattelun työkalupakki. https://kiertotaloussuomi.fi/aineisto/kiertotalousajattelun-tyokalupakki/

PA Consulting, Ellen MacArthur Foundation ja University of Exeter 2022. Circular business model design guide. https://www2.paconsulting.com/Sustainability-EMF-BDG-2020-download.html

Sitra ja Deloitte 2022. Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleista. Käsikirja yrityksille. https://www.sitra.fi/julkaisut/kestavaa-kasvua-kiertotalouden-liiketoimintamalleista/

Sitra, Teknologiateollisuus ja Accenture 2018. Circular economy business models for the manufacturing industry. Circular Economy Playbook for Finnish SMEs. https://www.sitra.fi/julkaisut/kiertotalouden-liiketoimintamallit-valmistavassa-teollisuudessa/

Valtiokonttori 2025. Elävänä ekosysteemeissä – arvoa yhteiskehittämisestä https://www.valtiolla.fi/tyokalut/ekosysteemit/