Kemissä kesäkuun alussa järjestetyssä kaksipäiväisessä ACEF2025 -kiertotalousfoorumissa kuultiin ajankohtaisia puheenvuoroja kiertotaloudesta, verkostoiduttiin sekä saatiin oppia vietäväksi pohjoissavolaiseen kiertotaloustyöhön. Foorumissa myös jaettiin vuoden 2025 kiertotalousteko -palkinto.

Kiertotaloutta koulutusympäristössä Lapin AMK:lla

Ensimmäisenä tapahtumapäivänä saavuimme Lapin AMK:n Kemin kampukselle, jossa iltapäivän aikana pääsimme tutustumaan Lapin AMK:n ja ammattiopisto Lappian kiertotalouden kehittämisympäristöihin.

Esillä oli Arctic Smartness:n tuottamat seutukuntakortit, joissa oli listattu alueittain vahvuuksia, kehittämiskohteita ja yhteistyön tarpeita. Nämä oli jaettu kehittämisen kärkien mukaan neljään osa-alueeseen: kiertotalous kestävän kasvun perustana, hyvinvointi- ja elämyspalveluita luonnosta, teknologiat kestävän tuotannon ja palveluiden uudistajana sekä uusiutuvan energian ratkaisut omavaraisuuden edistäjänä. Seutukuntakortteja voidaan hyödyntää muun muassa hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Arctic Smartness on toimintamalli, joka toteuttaa älykästä erikoistumista Lapissa.

Esittelypistettä oli pitämässä myös Kyberkeskus, joka on Ammattiopisto Lappian tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoiden palvelupiste. Kyberkeskus tarjoaa IT-tukea niin yksilöille kuin yrityksillekin Kemi-Tornion alueella. Tieto- ja viestintätekniikan opiskelijat vaihtoivat tapahtumassa puhelimien näytönsuojakalvoja halukkaille. Pisteellä myös näytettiin muun muassa kuinka puhelimien akut vaihdetaan. Puhelimien huollolla jatketaan laitteiden käyttöikää ja näin edistetään kiertotaloutta.

Edellä mainittujen lisäksi tapahtumassa oli siemenbaari, jossa oli jaossa erilaisia niittykukkien siemenenseoksia luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi, ne otimme ilolla vastaan! Myös Lapin AMK:n 3D-tulostuslaboratoriossa oli iltapäivän aikana avoimet ovet tutustumista varten. Laboratoriossa 3D-tulostetaan muovia ja käytössä oli kolmenlaista tekniikkaa: FDM, SLA ja SLS.

Kaupungin ja valtion terveiset kiertotalousyleisölle

Toisena tapahtumapäivänä oli ACEF-seminaarin vuoro. Päivän aluksi meidät toivotti tervetulleeksi Tuomas Pussila, Kemin Digipoliksen Kiertotalouskeskuksen johtaja ja ACEF2025-foorumin isäntä. Pussila kertoi, että tapahtuman saaman palautteen johdosta päivässä olisi luvassa muutakin kuin takapenkissä nuokkumista. Hän myös kehotti seminaarivieraita verkostoitumaan ahkerasti ja antoi meille tavoitteeksi tutustua vähintään yhteen uuteen ihmiseen.

Pussilan jälkeen tapahtumaa alustivat myös Digipoliksen toimitusjohtaja Kimmo Heikka sekä Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen. He kertoivat, että Kemin alueen sysäys kohti kiertotaloutta syntyi, kun oli pakko miettiä uutta suuntaa puujaloilla seisseelle kaupungille Stora Enson lähdön jälkeen. Viimeinen vuosi on ollut tapahtumarikas erityisesti teollisuuden ja kiertotalouden näkökulmasta ja vaikka prosessit ovat (usein hyvistä syistä) hitaan tuntuisia, niin hankkeet etenevät. Kuumia perunoita tällä hetkellä ovat muun muassa vetyteollisuus sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen. Kemin ja Meri-Lapin alueen vahvuudeksi Ruotsalainen mainitsi logistisen sijainnin. Molemmat muistuttivat, että kaupungin rooli on olla ennen kaikkea mahdollistamassa muutoksia.

Ennen yrityspuheenvuoroja saimme vielä videotervehdyksen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalalta. Multala korosti puheenvuorossaan sitä, että kiertotaloudesta voitaisiin tehdä Suomelle vientituote ja tätä kautta kasvattaa taloutta. EU:ssa edistetään kiertotaloutta jo nyt strategisesta näkökulmasta. Kiertotalous on osa huoltovarmuutta ja omavaraisuutta, kun raaka-aineita osataan ja voidaan kierrättää alueen sisällä. Multala nosti esiin toimialoista kaivosteollisuuden ja matkailun, jotka molemmat ovat merkittäviä Lapin talouden kannalta, ja molemmissa on potentiaalia kehittyä kiertotalouden saralla. Valtion terveisinä Multala välitti toiveen yrityksille, että ilman heitä kiertotalouden ja hiilineutraaliuden tavoitteita ei saavuteta. Tämän tukemiseksi muun muassa TKI-työhön on luvattu lisärahaa ja viime vuoden lopulla julkaistiin kiertotalouden Green Deal -ohjelma, johon yritykset voivat vapaaehtoisesti sitoutua. Suomen Green Deal -ohjelma on herättänyt kiinnostusta myös maamme rajojen ulkopuolella. Multalan mukaan kiertotalouteen ja sen syntymiseen tarvitaan uudenlaista ajattelua, toimijoiden välistä keskustelua sekä uusien ideoiden käyttöönottoa.

Prototyyppi kuukaudessa ja vinkit kiertotalousliikeidean rahoitukseen

Seminaarin yrityspuheenvuorot aloitti Tapojärvi Oy:n vt. toimitusjohtaja Mari Pilventö. Tapojärvi panostaa kiertotalouteen ja TKI-työhön merkittävästi – noin 2–4 % liikevaihdostaan vuosittain. Tapojärvellä on TapoEko-tuoteperhe, jonka tuotteet perustuvat teollisuuden sivuvirtoihin, ja johon Tapojärven TKI-työ kuuluu. Tutkimustyö ei ole ollut helppoa eikä edullista, mutta sitäkin innostavampaa. TKI-tiimiin kuuluu 20 henkilöä ja heillä on oma laboratorio Oulussa. Pilventö kertoi, että yrityksen toiminta on vakaalla pohjalla ja he eivät halua kasvaa pelkän kasvun takia, vaan jos sitä luonnollisesti syntyy.

Projektipäällikkö Emilia Launne Lapin ammattikorkeakoulusta esitteli TEQU-palvelukonseptia, joka lupaa kehittää prototyypin kuukaudessa. He ovat kehittäneet n. 50 protoa, joista noin neljännes on edennyt. TEQU:n monialaisessa tiimissä on mukana muun muassa insinöörejä, muotoilijoita sekä liiketoiminnan osaajia. TEQU:n konseptiin kuuluu tietyt vaiheet, joista ensimmäinen on yritystapaaminen, jossa tehdään alkukartoitus. Tämän jälkeen tiimi muotoilee arvolupauksen tuoteideasta, ja lopulta kehitettävä prototyyppi valitaan kolmesta konsepti-ideasta. TEQU-tiimi lupaa esitellä kuukauden päästä arvolupauksen pohjalta tehdyn prototyypin, joka sisältää sekä teknologian että muotoilun. Launne esitteli case-esimerkkinä Vaaran Sahan sivuvirrasta kehitettyä välilamellia painumattomaan hirsituotteeseen. Hukkaa hyödyntävässä hirren välilamellissa oli käytetty selluhakkeen ja ligniinin sekoitusta.

Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:n toimitusjohtaja Mika Impiö kertoi foorumissa, kuinka kiertotalousliikeidea voi saada rahoitusta eri lähteistä ja mitkä asiat vaikuttavat idean myyvyyteen. Impiön mukaan on tärkeää olla ajan hermolla ja hyödyntää pinnalla olevia puheenaiheita – näitä ovat tällä hetkellä esimerkiksi hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja hyödyntäminen sekä päästöjen vähentäminen, hukan minimointi tai hiilineutraaliustavoitteet. Impiön vinkit rahoituksen hakijalle olivat: ajattele laatikon ulkopuolelta, hankkeen kokonaisuskottavuus on tärkeää ja tutustu huolella ohjelmaan, josta aiot hakea rahoitusta.

Outokumpu Stainless Oy:n vastuullisuusjohtaja Petri Mure keskittyi puheenvuorossaan sosiaaliseen ja hallinnolliseen vastuullisuuteen. Mure avasi puheenvuorossaan muun muassa vastuullisuustavoitteiden merkitystä alihankintaketjuissa. Esimerkiksi se, että edellytetään elämiseen riittäviä palkkoja kaikille, tuo alihankkijoille tasavertaista asemaa. Mure mainitsi, että energiatehokkuuden parantaminen on Outokummulla jatkuva tavoite, ja lopputavoitteena on parempi maailma kaikille.

Vuoden 2025 kiertotalousteko -palkinto voitettiin biokaasulaitoksella

Tapahtumassa myös julkistettiin Vuoden 2025 kiertotalousteko -palkinto. Tämänvuotisena kiertotaloustekona palkittiin Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:n biokaasulaitos. Yrityksen ja samalla biokaasulaitoksen omistaa 21 paikallista maatilaa. Laitos on maan suurin maanviljelijöiden omistama biokaasulaitos. Tilalliset hyötyvät laitoksesta eri tavoin: he toimittavat syntyviä lantajakeita laitokselle ja prosessissa syntyvää mädätysjäännöstä he voivat hyödyntää pelloillaan lannoitteena, jolloin lannoitteiden hankintakustannukset pienenevät. Lisäksi laitoksella syntyvää biokaasua myydään liikennekäyttöön. Laitoksen rakentamiseen on saatu Ympäristöministeriön harkinnanvaraista valtionavustusta 65 %, kokonaishinnan ollessa 6,3 miljoonaa euroa. Palkintoperusteluissa kehuttiin rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta sekä idean monistettavuutta muuallakin Suomessa. Palkinnoksi voittaja saa oman nimikkopuun Taivalkoskelta SunSilva -metsästä.

Päivän päätöspuheenvuoron piti Finlayson Oy:n luova johtaja Jukka Kurttila. Puheenvuorossaan Kurttila otti sosiaalisesta mediasta tutulle tyylilleen uskollisena terävästi kantaa muun muassa krääsätalouteen ja pikamuotiin – ”kestävillä tuotteilla taistellaan roskaa vastaan”. Kurttilan mukaan olemme kuluttajina itse syyllisiä siihen, miksi tekstiiliteollisuus on niin vastuuton. Puheenvuorossa myös pohdittiin, voiko vastuullinen yritys menestyä. Finlaysonin arvot, eli vastuullisuus, rohkeus ja uteliaisuus ovat pysyneet samana historiasta tähän päivään. Vastuullisuus on Finlaysonin dna:ssa ja sitä jumpataan jatkuvasti. Kurttila myös kertoi, kuinka Finlayson aikoo ensimmäisenä Suomessa hyväksyä elektroniikkajätteen maksutapana verkkokaupassa. Markkinointialalta taustaa omaava Kurttila painotti puheenvuorossaan myös sitä, että kiertotaloudesta täytyy tehdä kuluttajille aidosti kiinnostavaa. Vastuullisuus itsessään ei vetoa suureen osaan ihmisistä, vaan sitä myydään lähinnä kaupanpäällisenä – asiakas tulee ensisijaisesti hakemaan kaunista tuotetta. Paikalla olleille yrityksille Kurttila vinkkasi kaipaavansa enemmän kapinaa ja rohkeutta, jotta kotimaiset yritykset voisivat pärjätä kansainvälisille kilpailijoilleen.

Muotia muovijätteestä ja koruja kierrätysmateriaaleista

Iltapäivän osuuden alkuun näimme yllätysnumerona muotinäytöksen, jossa esitellyt asut oli tehty muovijätteestä. Asujen suunnittelijana toimi Ellisha Boie, jonka suunnittelemia vaatteita on aiemmin esitelty muun muassa Helsinki Fashion Weekillä.

Iltapäivän teemoitettuja Ice Cave -työpajoja oli vetämässä Jussi Aarnivuo ABB:lta, Jukka Kurttila Finlaysonilta, Jonna Tiitinen My Favorite Pieceltä, Mika Impiö Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:stä sekä Veli-Matti Marttala Tapojärveltä. Työpajojen teemoina oli muun muassa luovuus, rahoitus ja vastuullisuus. Luovuus -työpajassa suunniteltiin My Favorite Piecen Jonna Tiitisen johdolla kierrätysmateriaaleista korvakoruja kuvitteellisen rockbändin fanituotteiksi. Työpajassa päästiin yhdistämään luovuutta sekä kiertotalousajattelua.

Kokonaisuutena koko kaksipäiväinen foorumi oli erittäin antoisa. Kemi yllätti positiivisesti sekä sään että ihmisten osalta. Varsinkin asiakaspalvelun osalta voi sanoa, että savolaisella oli kovin kotoisa olo lupsakoiden kemiläisten seurassa. Toivottavasti pääsemme paikalle myös ensi vuonna!

Matka ACEF2025 -kiertotalousfoorumiin järjestettiin osana EU:n osarahoittamaa Kiertotaloudella uutta kasvua Pohjois-Savoon (KiertoKasvu) -hanketta, jonka rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Savon liitto.

Kirjoittajat:

Maari Haikonen, tutkimusinsinööri, maari.haikonen@savonia.fi

Miika Virtanen, projektiasiantuntija, miika.virtanen@savonia.fi