Mustaan paitaan ja neonkeltaisiin housuihin pukeutunut henkilö kastelee kasveja aidatulla, oransseilla paaluilla ympäröityllä nurmikentällä pellolla sinisen taivaan alla, jossa on hajapilviä. Taustalla on puita.

Savonia-artikkeli: Kiertotalousosaaminen ja ymmärrys oman toiminnan ympäristövaikutuksista vahvistuivat pohjoissavolaisissa yrityksissä KiertoKasvu-hankkeen myötä

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Savonia-ammattikorkeakoulun, Navitas Kehitys Oy:n ja Ylä-Savon ammattiopiston toteuttamassa Kiertotaloudella uutta kasvua Pohjois-Savoon (KiertoKasvu) -hankkeessa edistettiin kolmen vuoden aikana pohjoissavolaisten yritysten ja organisaatioiden osaamista kiertotaloudesta ja ympäristövastuullisuudesta, lisättiin ymmärrystä yritysten oman toiminnan ympäristövaikutuksista sekä kehitettiin toimintamalleja sivuvirtojen hyötykäytölle.

Lisää kiertotalous- ja ympäristövastuullisuusosaamista Pohjois-Savoon

Pohjoissavolaisten yritysten ja organisaatioiden kiertotalousosaamista on lisätty hankkeessa Savonia-ammattikorkeakoulun järjestämän BISNESTÄ KIERTOTALOUDESTA -tilaisuussarjan kautta. Kahdeksanosaisessa tilaisuussarjassa on tutustuttu kiertotaloudellisen liiketoiminnan kehittämisen osa-alueisiin. Yritykset ja organisaatiot ovat saaneet työkaluja kestävän ja kiertotaloudellisemman liiketoiminnan kehittämiseen, kuulleet esimerkkejä kiertotaloudellisista tuotteista, palveluista ja liiketoimintamalleista, hahmottaneet omaa rooliaan ja asemoitumistaan paikallisissa arvoketjuissa sekä luoneet uusia yhteyksiä ja kumppanuuksia.

Tilaisuussarjan antia olivat toimijoiden törmäyttäminen, ylialaiset keskustelut kiertotalouden mahdollisuuksista, yhteneväisyyksistä ja toisaalta toimijakohtaisista eroista sekä yhteisestä tahtotilasta edistää kiertotaloutta ja siihen liittyvää yhteistoimintaa maakunnassa.

Joukko ihmisiä istuu suuren pöydän ympärillä kokoushuoneessa ja kuuntelee esittelijää, joka seisoo värikkään esityksen näyttävän näytön ääressä. Pöydällä on pulloja, papereita ja laseja. Ikkunoista virtaa valoa sisään.
Kuva 1. BISNESTÄ KIERTOTALOUDESTA -lähitilaisuudet tavoittivat 52 osallistujaa 39 eri organisaatiosta. (Kuva: Miika Virtanen / Savonia-ammattikorkeakoulu)

Yhtenä kiertotalousosaamisen lisäämisen työkaluna toteutettiin tutustumiskäyntejä kiertotaloutta toteuttaviin yrityksiin ja organisaatioihin Joensuussa, Oulussa, Iisalmessa, pääkaupunkiseudulla ja Tanskassa sekä valtakunnallisissa kiertotaloustapahtumissa ja kiertotalousmessujen yhteydessä Riminissä Italiassa. Kiertotalouteen ei ole yhtä kopioitavaa mallia. Esimerkit ovat auttaneet ymmärtämään kiertotalouden ideaa sekä toteuttamismahdollisuuksia ja sovellustapoja.

Ympäristövastuullisuusosaamista lisättiin koko maakunnan alueella Ylä-Savon ammattiopiston organisoimien monipuolisten koulutustapahtumien kautta. Koulutuksissa huomioitiin pk-yritysten tarpeet tiedolle vastuullisuusosaamisen eri osa-alueilta asiakkaiden vaatimusten, regulaation ja luonnon kantokyvyn näkökulmasta. Myös hankkeessa järjestetyt työpajat ja muut toiminnalliset tapahtumat lisäsivät tietoutta ympäristövastuullisuudesta ja kiertotaloudesta koko Pohjois-Savon alueella.

Oman toiminnan ympäristövaikutukset selville

Keski-Savon alueen yrityksiä on tuettu käytännönläheisesti ympäristövastuullisuuden ja kiertotalouden edistämisessä Navitas Kehitys Oy:n toimesta. Yritykset ovat saaneet käyttöönsä työkaluja, kuten hiilijalanjälkilaskentaa ja materiaalikatselmointeja, joiden avulla on opittu tunnistamaan toiminnan ympäristövaikutuksia ja kehittämään materiaalitehokkuutta. Monelle yritykselle hiilijalanjäljen laskenta oli ensimmäinen konkreettinen askel kohti ympäristövastuullista liiketoimintaa. Useat teollisuusyritykset laskivat hankkeen tuella tuotantonsa tai tuotteidensa hiilijalanjäljen. Tulosten pohjalta yritykset tunnistivat suurimmat päästölähteet ja löysivät keinoja niiden pienentämiseksi.

Materiaalikatselmoinnit toteutettiin kahdelle teollisuusyritykselle. Katselmoinnissa tarkasteltiin tuotannon raaka-aineiden käyttöä ja sitä, missä kohtaa syntyy hukkaa. Katselmukset ovat auttaneet yrityksiä tunnistamaan tuotannon kehittämiskohtia ja vähentämään jätettä, usein pienillä, mutta vaikuttavilla muutoksilla.

Hankkeessa kehitettyjä työkaluja yritykset voivat käyttää myös jatkossa. Niiden avulla on mahdollista seurata energiankulutusta, päästöjä ja prosessien tehokkuutta, asettaa uusia ympäristötavoitteita ja vastata asiakkaiden kasvavaan vastuullisuustiedon tarpeeseen. Osa yrityksistä on jo ottanut laskentatyökalut pysyväksi osaksi omaa toimintaa ja viestintää.

– Oman toiminnan hiilijalanjälki on hyvä lisätieto meille tarjouspyyntövaiheessa. Ympäristötietoisuuden kasvaessa pystymme vastaamaan asiakkaiden tietotarpeeseen, arvioi kaukolämpöurakoitsija Warmnet Oy:n toimitusjohtaja Marko Karvinen.

Yläsavolaisille yrityksille tarjottiin Ylä-Savon ammattiopiston toimesta hiilijalanjälkiraportoinnin koulutusta, joka mahdollisti oman toiminnan järjestelmällisen seurannan ja kehittämisen. Lopputuloksena yrityksillä on käytössään päästöjä kuvaava raportti, jonka vuotuinen päivittäminen antaa heille selkeän kuvan oman toiminnan vaikutuksista. Raportin tiedot ovat liitettävissä myös laajempaan vastuullisuusraporttiin.

Pohjoissavolaiset sivuvirrat hyötykäyttöön

Sivu-, hukka- ja uusiomateriaalien edistämiseksi on tehty paikallista yhteiskehittämistä, toimintamallin rakentamista sekä käytännön demonstraatioita. Savonia-ammattikorkeakoulun organisoima uusiomaa-ainesten yhteiskehittämistyöryhmä on tuonut yhteen paikallisia toimijoita sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta jakamaan tietoa ja keskustelemaan uusiomateriaalien hyödyntämisasteen parantamisesta. Samalla on kartoitettu ja kehitetty paikallista toimintamallia uusiomaa-ainesten käytön edistämiseksi. Toimintamallin tarkoituksena on koota samalle alustalle hyödyntämisprosessin vaiheet, lainsäädännön vaatimukset ja eri osapuolten roolit.

Sivuvirtojen hyötykäytön edistämiseen liittyen Savonialla on myös tehty kahden kesän ajan kasvatuskokeita, joissa on todettu kaivosteollisuuden rikastushiekan soveltuvan maanparannusaineeksi happamille, paljon eloperäistä ainesta sisältäville maalajeille.

Navitas Kehitys Oy on selvittänyt toimintamallia, jossa puuteollisuuden hukka muutetaan resurssiksi. Tavoitteena on hyödyntää sivuvirtoja ja kierrätyspuuta niin, että niiden arvo kasvaa ja tarve neitseellisille raaka-aineille vähenee.

Kolme kuvaa: Vasemmalla hymyilevä henkilö, jolla on suojakypärä ja oranssi turvaliivi, pitelee kahta puupalkkia. Keskellä kuusi puupalkkia seisoo pystyssä työpajassa. Oikealla kaksi turvaliiviin pukeutunutta henkilöä pitää pystyssä puupalkkeja sisätiloissa.
Kuva 2. Yritysten puuhukkamateriaalin testaamista tolpparakenteiksi. (Kuva: Johanna Räikkönen / Navitas Kehitys Oy)

Mallissa on kartoitettu puuteollisuuden hukkavirtoja sekä testattu niiden soveltuvuutta uusiin käyttötarkoituksiin yhteistyössä yritysten ja teollisen laboratorion kanssa. Tulokset osoittavat, että puuhukkavirroilla on potentiaalia pitkäikäisiin ja kierrätettäviin tuotteisiin, joilla voidaan korvata ympäristöä kuormittavia materiaaleja. Kartoitusten ja kokeilujen pohjalta laaditaan toimintamallia puuhukkavirtojen hyödyntämisestä ei-kantaviin rakenteisiin, joka kokoaa opit ja kokemukset yhteen.


Kirjoittajat:

Taru Rahkonen, projektipäällikkö, TKI-asiantuntija, taru.rahkonen@savonia.fi, Savonia-ammattikorkeakoulu

Mari Haikonen, TKI-asiantuntija, mari.haikonen@savonia.fi, Savonia-ammattikorkeakoulu

Maari Haikonen, tutkimusinsinööri, maari.haikonen@savonia.fi, Savonia-ammattikorkeakoulu

Miika Virtanen, projektiasiantuntija, miika.virtanen@savonia.fi, Savonia-ammattikorkeakoulu

Johanna Räikkönen, projektipäällikkö, johanna.raikkonen@navitas.fi, Navitas Kehitys Oy

Raimo Hämäläinen, projektipäällikkö, raimo.hamalainen@ysao.fi, Ylä-Savon ammattiopisto


Hankkeen nimi: Kiertotaloudella uutta kasvua Pohjois-Savoon (KiertoKasvu)

Kestoaika: 2.1.2023–31.12.2025

Rahoitusohjelma: Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)

Rahoitus: Euroopan unionin osarahoittama, rahoittava viranomainen Pohjois-Savon liitto

Lisätiedot verkkosivulta: https://www.kiertotaloudella.fi

Kuvassa on Euroopan unionin lippu, jossa on keltaisten tähtien ympyrä sinisellä pohjalla, vieressä sininen suomenkielinen teksti: Euroopan unionin osarahoittama.
Kuvassa on vaakuna, jossa on jousi ja nuoli mustassa kilvessä, ja vaakunan oikealla puolella on lihavoitu teksti Pohjois-Savon liitto mustin kirjaimin.