
Savonia-artikkeli: Kiertotalousosaaminen ja ymmärrys oman toiminnan ympäristövaikutuksista vahvistuivat pohjoissavolaisissa yrityksissä KiertoKasvu-hankkeen myötä
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Savonia-ammattikorkeakoulun, Navitas Kehitys Oy:n ja Ylä-Savon ammattiopiston toteuttamassa Kiertotaloudella uutta kasvua Pohjois-Savoon (KiertoKasvu) -hankkeessa edistettiin kolmen vuoden aikana pohjoissavolaisten yritysten ja organisaatioiden osaamista kiertotaloudesta ja ympäristövastuullisuudesta, lisättiin ymmärrystä yritysten oman toiminnan ympäristövaikutuksista sekä kehitettiin toimintamalleja sivuvirtojen hyötykäytölle.
Lisää kiertotalous- ja ympäristövastuullisuusosaamista Pohjois-Savoon
Pohjoissavolaisten yritysten ja organisaatioiden kiertotalousosaamista on lisätty hankkeessa Savonia-ammattikorkeakoulun järjestämän BISNESTÄ KIERTOTALOUDESTA -tilaisuussarjan kautta. Kahdeksanosaisessa tilaisuussarjassa on tutustuttu kiertotaloudellisen liiketoiminnan kehittämisen osa-alueisiin. Yritykset ja organisaatiot ovat saaneet työkaluja kestävän ja kiertotaloudellisemman liiketoiminnan kehittämiseen, kuulleet esimerkkejä kiertotaloudellisista tuotteista, palveluista ja liiketoimintamalleista, hahmottaneet omaa rooliaan ja asemoitumistaan paikallisissa arvoketjuissa sekä luoneet uusia yhteyksiä ja kumppanuuksia.
Tilaisuussarjan antia olivat toimijoiden törmäyttäminen, ylialaiset keskustelut kiertotalouden mahdollisuuksista, yhteneväisyyksistä ja toisaalta toimijakohtaisista eroista sekä yhteisestä tahtotilasta edistää kiertotaloutta ja siihen liittyvää yhteistoimintaa maakunnassa.

Yhtenä kiertotalousosaamisen lisäämisen työkaluna toteutettiin tutustumiskäyntejä kiertotaloutta toteuttaviin yrityksiin ja organisaatioihin Joensuussa, Oulussa, Iisalmessa, pääkaupunkiseudulla ja Tanskassa sekä valtakunnallisissa kiertotaloustapahtumissa ja kiertotalousmessujen yhteydessä Riminissä Italiassa. Kiertotalouteen ei ole yhtä kopioitavaa mallia. Esimerkit ovat auttaneet ymmärtämään kiertotalouden ideaa sekä toteuttamismahdollisuuksia ja sovellustapoja.
Ympäristövastuullisuusosaamista lisättiin koko maakunnan alueella Ylä-Savon ammattiopiston organisoimien monipuolisten koulutustapahtumien kautta. Koulutuksissa huomioitiin pk-yritysten tarpeet tiedolle vastuullisuusosaamisen eri osa-alueilta asiakkaiden vaatimusten, regulaation ja luonnon kantokyvyn näkökulmasta. Myös hankkeessa järjestetyt työpajat ja muut toiminnalliset tapahtumat lisäsivät tietoutta ympäristövastuullisuudesta ja kiertotaloudesta koko Pohjois-Savon alueella.
Oman toiminnan ympäristövaikutukset selville
Keski-Savon alueen yrityksiä on tuettu käytännönläheisesti ympäristövastuullisuuden ja kiertotalouden edistämisessä Navitas Kehitys Oy:n toimesta. Yritykset ovat saaneet käyttöönsä työkaluja, kuten hiilijalanjälkilaskentaa ja materiaalikatselmointeja, joiden avulla on opittu tunnistamaan toiminnan ympäristövaikutuksia ja kehittämään materiaalitehokkuutta. Monelle yritykselle hiilijalanjäljen laskenta oli ensimmäinen konkreettinen askel kohti ympäristövastuullista liiketoimintaa. Useat teollisuusyritykset laskivat hankkeen tuella tuotantonsa tai tuotteidensa hiilijalanjäljen. Tulosten pohjalta yritykset tunnistivat suurimmat päästölähteet ja löysivät keinoja niiden pienentämiseksi.
Materiaalikatselmoinnit toteutettiin kahdelle teollisuusyritykselle. Katselmoinnissa tarkasteltiin tuotannon raaka-aineiden käyttöä ja sitä, missä kohtaa syntyy hukkaa. Katselmukset ovat auttaneet yrityksiä tunnistamaan tuotannon kehittämiskohtia ja vähentämään jätettä, usein pienillä, mutta vaikuttavilla muutoksilla.
Hankkeessa kehitettyjä työkaluja yritykset voivat käyttää myös jatkossa. Niiden avulla on mahdollista seurata energiankulutusta, päästöjä ja prosessien tehokkuutta, asettaa uusia ympäristötavoitteita ja vastata asiakkaiden kasvavaan vastuullisuustiedon tarpeeseen. Osa yrityksistä on jo ottanut laskentatyökalut pysyväksi osaksi omaa toimintaa ja viestintää.
– Oman toiminnan hiilijalanjälki on hyvä lisätieto meille tarjouspyyntövaiheessa. Ympäristötietoisuuden kasvaessa pystymme vastaamaan asiakkaiden tietotarpeeseen, arvioi kaukolämpöurakoitsija Warmnet Oy:n toimitusjohtaja Marko Karvinen.
Yläsavolaisille yrityksille tarjottiin Ylä-Savon ammattiopiston toimesta hiilijalanjälkiraportoinnin koulutusta, joka mahdollisti oman toiminnan järjestelmällisen seurannan ja kehittämisen. Lopputuloksena yrityksillä on käytössään päästöjä kuvaava raportti, jonka vuotuinen päivittäminen antaa heille selkeän kuvan oman toiminnan vaikutuksista. Raportin tiedot ovat liitettävissä myös laajempaan vastuullisuusraporttiin.
Pohjoissavolaiset sivuvirrat hyötykäyttöön
Sivu-, hukka- ja uusiomateriaalien edistämiseksi on tehty paikallista yhteiskehittämistä, toimintamallin rakentamista sekä käytännön demonstraatioita. Savonia-ammattikorkeakoulun organisoima uusiomaa-ainesten yhteiskehittämistyöryhmä on tuonut yhteen paikallisia toimijoita sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta jakamaan tietoa ja keskustelemaan uusiomateriaalien hyödyntämisasteen parantamisesta. Samalla on kartoitettu ja kehitetty paikallista toimintamallia uusiomaa-ainesten käytön edistämiseksi. Toimintamallin tarkoituksena on koota samalle alustalle hyödyntämisprosessin vaiheet, lainsäädännön vaatimukset ja eri osapuolten roolit.
Sivuvirtojen hyötykäytön edistämiseen liittyen Savonialla on myös tehty kahden kesän ajan kasvatuskokeita, joissa on todettu kaivosteollisuuden rikastushiekan soveltuvan maanparannusaineeksi happamille, paljon eloperäistä ainesta sisältäville maalajeille.
Navitas Kehitys Oy on selvittänyt toimintamallia, jossa puuteollisuuden hukka muutetaan resurssiksi. Tavoitteena on hyödyntää sivuvirtoja ja kierrätyspuuta niin, että niiden arvo kasvaa ja tarve neitseellisille raaka-aineille vähenee.

Mallissa on kartoitettu puuteollisuuden hukkavirtoja sekä testattu niiden soveltuvuutta uusiin käyttötarkoituksiin yhteistyössä yritysten ja teollisen laboratorion kanssa. Tulokset osoittavat, että puuhukkavirroilla on potentiaalia pitkäikäisiin ja kierrätettäviin tuotteisiin, joilla voidaan korvata ympäristöä kuormittavia materiaaleja. Kartoitusten ja kokeilujen pohjalta laaditaan toimintamallia puuhukkavirtojen hyödyntämisestä ei-kantaviin rakenteisiin, joka kokoaa opit ja kokemukset yhteen.
Kirjoittajat:
Taru Rahkonen, projektipäällikkö, TKI-asiantuntija, taru.rahkonen@savonia.fi, Savonia-ammattikorkeakoulu
Mari Haikonen, TKI-asiantuntija, mari.haikonen@savonia.fi, Savonia-ammattikorkeakoulu
Maari Haikonen, tutkimusinsinööri, maari.haikonen@savonia.fi, Savonia-ammattikorkeakoulu
Miika Virtanen, projektiasiantuntija, miika.virtanen@savonia.fi, Savonia-ammattikorkeakoulu
Johanna Räikkönen, projektipäällikkö, johanna.raikkonen@navitas.fi, Navitas Kehitys Oy
Raimo Hämäläinen, projektipäällikkö, raimo.hamalainen@ysao.fi, Ylä-Savon ammattiopisto
Hankkeen nimi: Kiertotaloudella uutta kasvua Pohjois-Savoon (KiertoKasvu)
Kestoaika: 2.1.2023–31.12.2025
Rahoitusohjelma: Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)
Rahoitus: Euroopan unionin osarahoittama, rahoittava viranomainen Pohjois-Savon liitto
Lisätiedot verkkosivulta: https://www.kiertotaloudella.fi

